Onko mahdollista olla kavereita miehen kanssa?

Joillakin onnistuu ja joillakin ei. Ei kai siinä sen kummempaa. Täytyy tuntea itsensä ja se mikä itselle sopii.

Jos kumpikaan osapuoli ei tunne seksuaalista mielenkiintoa toista kohtaan, niin kyllä tuo silloin onnistuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Mulla oli sinkkuna paljon kaverimiehiä. Pariuduttuani hävisi miespuoliset kaverit ympäriltä. Mistähän se sit kertoo?

Sama. Mulla jäi jopa ehkä pieni trauma kun tajusin kuinka minua oltiin kusetettu kun luulin että oltiin ystäviä.

No miehenä (, vaikka tuskin sukupuolellani tässä kohtaa on isoakaan merkitystä) sanosin, että tunne on toisinaan myös sillä miehellä joka on luullut ja kuvitellut olevansa naisen kanssan vain ja ainoastaan kavereita tai jopa ystäviä, vaikka ei olekaan edennyt hänen kanssa parisuhteseen-

Syynä se, että kun toinen asettuu parisuhteeseen. niin se saattaa - ei automaattsiesti mutta saattaa, osin toki ihan luonnollsiesti ja ymmärrettävästi asettaa hieman kitkaa siihen kuinka vastavuoroinen kanssa käyminen tapahtuu.

Kun kaveri saatta muka"yllättäen" haluta viettää enempi aikaa kumppaninsa kanssa, eikä hänellä  ymmärrettävästi- ole aikaa tai mahdollisuutta viettää aikaa muiden kavereidensa kanssa kuin silloin kun hän itsekin oli sinkku;. olivat nämä  hänen kaverinsa  sinkkuja tai myös parisuhteessa olevia.

Toisianan sitä saattaa myös sinkkuna ollessa ärsyttääkin se, että parisuhteessa elävä ei aina toisaalta tajua, että sinkullakin on omaa elämää, eikä halua olla aina se, joka joutuu joustamaan ja venymään siksi, ettei hänellä ole kumppania (saati lapsia), jolla perustella  haluaan tehdä toisin tai muuta kuin, mitä toinen sattuu ehdottamaan.  

Toki varmasti on niitäkin miehiä (tai naisia) jotka eivät ihan oikeasti ymmärrä, että miksi toinen ei halua heidän kanssaan edetä parisuhteeseen, vaikka anatavat eriatvoin muutoin vaikutelman, että viihtyvät ja pitävät toisen seurasta, - Ja josta närkstyneenä eivät sitten halua itse olla mitään muutakaan. Minuta vähän ikävän mustavalkosita toimintaa.

 

On ihan tervettä poistaa toinen elämästään, jos itse on ihastunut ja haluaisi enemmän, mutta toinen haluaa olla vain kaveri.

Se ei onnistu ihan noin vain naps sammuttaa niitä tunteita, että ollaanpa sitten vain ystäviä ilman taka-ajatuksia.

Tai ehkä sinulla onnistuu, mutta itse näen ettei eteenpäin pääse jos tapaa tätä ihastusta, enkä itsekään tuntisi oloani kovin hyväksi jos kaverilla olisi jotain tunteita itseäni kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kaveri komean työkaverimiehen kanssa. Kumpikin naimisissa. Ollaan tunnettu yli 10 vuotta

Tarkoitat kai että olette puheväleissä ja ainoastaan työpaikalla? Tämä ei juuri liity ketjun aiheeseen.

Juuri näin! Nainen saattaa kuvitella kaveruudeksi sitä, että ollaan työn kautta tekemisissä ja välillä hörppäistään kahvit yhdessä. 

Nainen muutenkin on usein sinisilmäinen sen suhteen, miten miehen ja naisen kanssakäymisen dynamiikka toimii. Ollaan vähän lapsellisia tuon asian suhteen, kun ei ymmärretä lainkaan mitä miehen päässä liikkuu.

Työpaikat on hankalia, ja joskus tulee rumaa jälkeä noissa (muutenkin kuin pikkujoulujen aikaan) Itseäni ärsyttää se, kun vaimon työpaikalla esiintyy vastenmielisesti "hurttia huumoria" tyyppien toimesta, jotka ovat melko tyhmiä, käyttäytyvät idioottimaisesti ym.