Jos sinun pitäisi tehdä ns sovinnon ele
Eli välit sukulaiseesi ovat menneet poikki, koska et ole hyväksynyt hänen puolisoaan. Sukulainen on ilmoittanut ettei siinä tilanteessa halua olla sinun kanssa tekemisissä. Välit olleet poikki tosi kauan.
Kun alat toivoa välien saamista kuntoon, miten tekisit sovinnon eleen? Sinulla ei ole hänen numeroaan etkä tiedä hänen osoitettaan, mutta hänen (ja puolisonsa) sometilin tiedät.
Kommentit (21)
Laittaisin molemmille somen kautta viestiä jossa pyytäisin vilpittömästi anteeksi käytöstäni. Paino sanalla MOLEMMILLE.
En tosin osaa edes kuvitella millä oikeudella olisin alunperinkään käyttäytynyt noin mutta hypoteettisesti.
Jos olisin se sukulaisesi, niin en haluaisi susta enää mitään kuulla. Sä olet valintasi tehnyt, niin pidä se.
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin molemmille somen kautta viestiä jossa pyytäisin vilpittömästi anteeksi käytöstäni. Paino sanalla MOLEMMILLE.
En tosin osaa edes kuvitella millä oikeudella olisin alunperinkään käyttäytynyt noin mutta hypoteettisesti.
Tämä ehdottomasti.
Ihmiset menevät elämässään eteenpäin, mene sinäkin. Jos näet heidät jossain, pyydä anteeksi kasvokkain. Jos se helpottaa omaatuntoasi, niin laita anteeksipyyntökirjeet molemmille. En laittaisi lanttia likoon sen edestä, että välit korjaantuvat, joten kun olet tehnyt voitavasi, anna anteeksi myös itsellesi.
Miksi alunperinkään kuvittelit, että joku kaipaisi sinun hyväksyntääsi puolisolleen? Jos minä en pitäisi jonkun kaverini tai sukulaiseni puolisosta, pitäisin suuni visusti kiinni. Mitä tällaisen teon takana oikein on?
Minä ap olen se puoliso, jota ei hyväksytty. Kysyin, koska pohdimme onko miehen sukulaisen yhteydenotto nyt sovinnon ele, vai ei.
Välit siis olleet täysin poikki 8 vuotta, koska sukulainen teki selväksi ettei minua hyväksy ja mieheni ei tietenkään sitä suvainnut.
Ihan yllättäen sukulainen laittoi miehelleni kaveripyynnön. Minulle ei. Sen syytä pohdimme eilen ja siitä tuli mieleeni kysyä miten muut toimisivat, eli voisiko tämä tosiaan olla joku varovainen sovinnon ele? Vastauksista päätellen ja myös omasta mielestäni ei, koska silloin hän olisi laittanut kaveripyynnön myös minulle? Oman pohdintamme mukaan tämä on ehkä merkki siitä että haluaisi välit kuntoon mieheni kanssa mutta ei edelleenkään hyväksy minua?
Ja niinhän se on että anteeksipyynnönkin olisi voinut halutessaan laittaa.
Kunhan kysyn. kirjoitti:
Miksi alunperinkään kuvittelit, että joku kaipaisi sinun hyväksyntääsi puolisolleen? Jos minä en pitäisi jonkun kaverini tai sukulaiseni puolisosta, pitäisin suuni visusti kiinni. Mitä tällaisen teon takana oikein on?
Narsismia.
Hesarin etusivulle anteeksipyyntö ja puhelinnumero
Vierailija kirjoitti:
Minä ap olen se puoliso, jota ei hyväksytty. Kysyin, koska pohdimme onko miehen sukulaisen yhteydenotto nyt sovinnon ele, vai ei.
Välit siis olleet täysin poikki 8 vuotta, koska sukulainen teki selväksi ettei minua hyväksy ja mieheni ei tietenkään sitä suvainnut.Ihan yllättäen sukulainen laittoi miehelleni kaveripyynnön. Minulle ei. Sen syytä pohdimme eilen ja siitä tuli mieleeni kysyä miten muut toimisivat, eli voisiko tämä tosiaan olla joku varovainen sovinnon ele? Vastauksista päätellen ja myös omasta mielestäni ei, koska silloin hän olisi laittanut kaveripyynnön myös minulle? Oman pohdintamme mukaan tämä on ehkä merkki siitä että haluaisi välit kuntoon mieheni kanssa mutta ei edelleenkään hyväksy minua?
Ja niinhän se on että anteeksipyynnönkin olisi voinut halutessaan laittaa.
Mun mielestä toi alleviivaa, oikeen korostaa sitä että ei kadu, ei harmittele, haluu vaan olla niin kuin ei mitään olis tapahtunut. Niin eikä edelleenkään sun kanssa halu olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ap olen se puoliso, jota ei hyväksytty. Kysyin, koska pohdimme onko miehen sukulaisen yhteydenotto nyt sovinnon ele, vai ei.
Välit siis olleet täysin poikki 8 vuotta, koska sukulainen teki selväksi ettei minua hyväksy ja mieheni ei tietenkään sitä suvainnut.Ihan yllättäen sukulainen laittoi miehelleni kaveripyynnön. Minulle ei. Sen syytä pohdimme eilen ja siitä tuli mieleeni kysyä miten muut toimisivat, eli voisiko tämä tosiaan olla joku varovainen sovinnon ele? Vastauksista päätellen ja myös omasta mielestäni ei, koska silloin hän olisi laittanut kaveripyynnön myös minulle? Oman pohdintamme mukaan tämä on ehkä merkki siitä että haluaisi välit kuntoon mieheni kanssa mutta ei edelleenkään hyväksy minua?
Ja niinhän se on että anteeksipyynnönkin olisi voinut halutessaan laittaa.Mun mielestä toi alleviivaa, oikeen korostaa sitä että ei kadu, ei harmittele, haluu vaan olla niin kuin ei mitään olis tapahtunut. Niin eikä edelleenkään sun kanssa halu olla tekemisissä.
Näin minäkin sen ajattelen. Mies pohti, että jos sukulaiselle ei vaan tullut mieleen, että minullekin voisi kaveripyynnön laittaa jos sovintoa haluaa? Mutta ei ole mahdollista, sukulainen on nainen ;) Eiköhän ole ihan tahallaan kutsuttu vain mies.
Mies siis hyväksyi kaveripyynnön?
Vierailija kirjoitti:
Mies siis hyväksyi kaveripyynnön?
Ei hyväksynyt eikä tule hyväksymään.
Ap:n suhde on alkanut jostain törkeästä pettämisestä. En yhtään ihmettele, että joku ei sellaista hyväksy. En hyväksyisi minäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n suhde on alkanut jostain törkeästä pettämisestä. En yhtään ihmettele, että joku ei sellaista hyväksy. En hyväksyisi minäkään.
Nope. Mies ei ollut seurustellut kahteen vuoteen ja kyllä sukulaiset sen tietää.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n suhde on alkanut jostain törkeästä pettämisestä. En yhtään ihmettele, että joku ei sellaista hyväksy. En hyväksyisi minäkään.
Juu aina saa valita keiden kanssa on tekemisissä ja olla hyväksymättä heidän ratkaisujaan, mutta olisihan se nyt aika kovaa ja pikkumaista katkaista välit sukulaiseen tuollaisen takia. Lopulta vain pariskunta itse tietää koko tarinansa ja muille se ei varsinaisesti kuulu. Kiinnostaisi kyllä tietää olisiko lainaamani kommentin kirjoittaja katkaisemassa välit esimerkiksi omaan sisarukseen, vanhempaan tai lapseensa jos hänen suhde alkaisi törkeästä pettämisestä. Minulla ei koskaan tulisi mieleenkään tehdä niin.
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin molemmille somen kautta viestiä jossa pyytäisin vilpittömästi anteeksi käytöstäni. Paino sanalla MOLEMMILLE.
En tosin osaa edes kuvitella millä oikeudella olisin alunperinkään käyttäytynyt noin mutta hypoteettisesti.
Miten hel*etissä nykyään kuvitellaan kaikkien ihmisten olevan somessa?
Mä en ole, enkä siis pystyisi käsittääkseni olemaan yhteydessä keneenkään siellä. Tätä palstaa ei lasketa 🙄
Vierailija kirjoitti:
Minä ap olen se puoliso, jota ei hyväksytty. Kysyin, koska pohdimme onko miehen sukulaisen yhteydenotto nyt sovinnon ele, vai ei.
Välit siis olleet täysin poikki 8 vuotta, koska sukulainen teki selväksi ettei minua hyväksy ja mieheni ei tietenkään sitä suvainnut.Ihan yllättäen sukulainen laittoi miehelleni kaveripyynnön. Minulle ei. Sen syytä pohdimme eilen ja siitä tuli mieleeni kysyä miten muut toimisivat, eli voisiko tämä tosiaan olla joku varovainen sovinnon ele? Vastauksista päätellen ja myös omasta mielestäni ei, koska silloin hän olisi laittanut kaveripyynnön myös minulle? Oman pohdintamme mukaan tämä on ehkä merkki siitä että haluaisi välit kuntoon mieheni kanssa mutta ei edelleenkään hyväksy minua?
Ja niinhän se on että anteeksipyynnönkin olisi voinut halutessaan laittaa.
Jos tajuaisin toimineeni typerästi oman suvaitsemattomuuni vuoksi ja tuntisin oloni epävarmaksi millaisen vastaanoton saisin aloittaisin neutraalilla kaveripyynnöllä ensin sukulaisestani. En missään nimessä tunkisi sukulaiseni puolison elämään, koska kun kerran toimin häntä kohtaan tyhmästi ymmärtäisin etten välttämättä saisi häneltä tuosta vain anteeksi. Pitäisin sellaista lähetystymistä röyhkeänä ja hyökkäävänä. NIinpä sukulaiselleni jäisi tilaa neuvotella puolisonsa kanssa aloitetaanko minun kanssani varovaisin askelin ja hyväksytään se yksi kaveripyyntö.
Ihan kaikki me huonosti käyttäytyvät emme ole sokeita huonolle käytöksellemme ja saatamme olla ankaria jo itsekin itseämme kohtaan. SIksi sitä armollisuuttakin pitäisi jaksaa joskus harrastaa vuosien mykkäkoulun jälkeen ja antaa mahdollisuus korjata huono käytös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n suhde on alkanut jostain törkeästä pettämisestä. En yhtään ihmettele, että joku ei sellaista hyväksy. En hyväksyisi minäkään.
Juu aina saa valita keiden kanssa on tekemisissä ja olla hyväksymättä heidän ratkaisujaan, mutta olisihan se nyt aika kovaa ja pikkumaista katkaista välit sukulaiseen tuollaisen takia. Lopulta vain pariskunta itse tietää koko tarinansa ja muille se ei varsinaisesti kuulu. Kiinnostaisi kyllä tietää olisiko lainaamani kommentin kirjoittaja katkaisemassa välit esimerkiksi omaan sisarukseen, vanhempaan tai lapseensa jos hänen suhde alkaisi törkeästä pettämisestä. Minulla ei koskaan tulisi mieleenkään tehdä niin.
Et toivonut kommenttia minulta, mutta ap tapauksessa sukulainen haukkui minut päin naamaa muutamankin kerran, lisäksi haukkui minua miehelleni. Mies ei sitä suvainnut ja mies laittoi välit poikki. Ei sukulainen.
Toiselle kommentoijalle, joka veikkasi kaveripyynnön olevan neutraali "kädenojennus", niin tällaisessa tapauksessa ja niin törkeiden sanojen jälkeen mitä hän on suustaan päästellyt, se kyllä minulle antaa sen viestin että hän edelleenkään ei minua hyväksy. Kun ei aloita anteeksipyynnöllä, ja sillä että huomioisi meidät molemmat.
Äh, tarkoitan siis että olisi hänellä mahdollisuus korjata käytöksensä ja meillä olisi armollisuutta, mutta silloin hänen pitäisi pyytää anteeksi.
Ei kai se ole liikaa pyydetty?
Aika tekemätön paikka. Sinun pitäisi olla aidosti todella nöyrä ja katuva, ymmärtää miten typerä ja narsistinen olet ollut kun et ole "hyväksynyt" jonkun puolisoa jopa siihen pisteeseen asti, että välit ovat katkenneet. Lisäksi sinun tulisi osata tuo katumus ja henkinen kypsyminen sanoittaa uskottavasti. Olet loukannut sukulaistasi vakavalla tavalla, ja on hyvin mahdollista, ettei se ole enää peruttavissa eikä hyviteltävissä.