Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu että toista ei yhtään kiinnosta vauvaan liittyvät asiat
18.09.2023 |
Meille on syntymässä esikoinen lokakuussa ja minusta tuntuu, ettei toista kiinnosta mikään vauvaan liittyvä. Kaikki vauvaan liittyvät hankinnat on jääneet minun vastuulle, koska toisen mielestä ei niillä mikään kiire ole. Ja ei, en ole hankkimassa valmiiksi kaikkea mahdollista ensimmäiseksi kolmeksi vuodeksi, vaan ihan perusjutut, kuten vaunut, turvakaukalo ja sänky. Lisäksi vaatteita ja muuta.
Nimen miettimiseen toinen ei ole juurikaan osallistunut koska hänelle on kuulemma ihan sama mikä nimeksi tulee. Hänellä ei ole ollut mitään omia ideoita, mutta silti mikään minunkaan ehdottama nimi ei ole ollut hyvä. Aina kun nimiasia nousee puheenaiheeksi hän ihmettelee että mikä kiire tässä on ja että kai sen ehtii. No joo, ehtiihän sen vaikka samana aamuna kun näki pitää ilmoittaa, mutta minusta olisi helpompaa miettiä nimiä vähän ennakkoonkin.
Onko mitään miten toisen saisi osallistumaan?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai niillä mikään kiire ole
Niin mikä kiire on millään. Ostaa lapselle suoraan mopon ja vaatteet aikuisten koossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meilläkään ollut nimiä valmiina, jotain listoja oli ja sen mukaan valittiin, eli minkä nimiseltä lapsi näytti. Esikoiselle pinnasånky hankittiin kun oli jo syntynyt, nukkui äitiyspakkauksen laatikossa ensimmäiset kuukaudet.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai niillä mikään kiire ole
No alkaa niillä vähän olla, kun laskettu aika on lokakuun alkupuolella. Ei kiinnostaisi sitten tositilanteessa äkkiä vaan hommata jostain ekana vastaantulevaa turvakaukaloa jne. Eikä kierrellä kaupoissa vastasyntyneen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään ollut nimiä valmiina, jotain listoja oli ja sen mukaan valittiin, eli minkä nimiseltä lapsi näytti. Esikoiselle pinnasånky hankittiin kun oli jo syntynyt, nukkui äitiyspakkauksen laatikossa ensimmäiset kuukaudet.
Siis ei sitä nimeä ole tarkoitus päättää just tässä ja nyt, mutta kun toinen ei suostu edes yhdessä keskustelemaan vaihtoehdoista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai niillä mikään kiire ole
Se vauva voi syntyä vaikka huomenna. Että kyllä sinänsä on ihan hyvä ajoitus hommata viimeistään kuukausi ennen laskettua aikaa tärkeimmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos hänellä ei ole mielipidettä nimen suhteen, niin sinähän annat sitten ihan minkä nimen haluat.
Kannattaa muistaa että nykyään monet isommat hankinnat kuten nuo rattaat ja kaukalot on usein tilaustuotteita. Odotusaika muutamista päivistä ja viikoista kuukausiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mun mies tuntunut yhtään tajuavan että meille tulee ihan oikea vauva ennen kuin näki sen vastasyntyneenä :D älä stressaa, tuo on yllättävän yleistä. Sovit päivän milloin käytte lastentarvikeliikkeessä tekemässä ne tärkeimmät hankinnat. Tsemppiä loppuraskauteen ja synnytykseen!
Kuulostaa ihan omalta mieheltä. Tein kaikki hankinnat ja laitoin laskun pöydälle, puoliksi maksettiin. Mielipiteitä kysyin, mutta kun niitä ei ollut, niin tein sitten miten parhaaksi näin.
Ristiäiset järjestettiin reilut 2kk syntymän jälkeen ja valehtelematta molemmille keksittiin nimet ehkä viikkoa ennen, koska miehelle ei mikään kelvannut. Esikoisen nimen lopulta päätti niin, että päästiin kompromissiin ja kuopuksen kanssa sanoi, että laita mitä laitat. Kysyin sitten että kelpaako ja kelpasi kuulemma.
Ei ole lapset häntä hirveästi kiinnostaneet nytkään. Edelleen teen hankinnat. Hoitaa kyllä pakollisen, kuten vaipat ja ruokaa lapsille, mutta ei mitään "meta-töitä" kuten just vaikka vaatehankintoja, pyöriä, reppuja, leluja, kenkiä, mitään tällaista. Minä vien päiväkotiin ja haen, järjestän sinne kaikki tavarat, käytän neuvolat, hammaslääkärit ja ties mitkä. Ja itse asiassa nuo pakolliset menot teen mielelläni, koska kun mies ei pidä mitään tärkeänä, niin jos veisi neuvolaan, ei kertoisi mitä siellä on puhuttu, kun ei hänestä ole tärkeää. Kysyttäessä vastaus olisi luokkaa "meni ihan hyvin" ja neuvolavihkossa yksi lause, kun sen tietää, että siellä kyllä puhutaan vähän laajemmalti...
Silti sitä haluaisi osallistaa isää enemmänkin, että ymmärtäisi mikä homma tässä kaikessa on, eikä kaikkea voi vetää vain lonkalta go with the flow -meiningillä, mikä tuntuu olevan vähän miesten helmasynti. Miehen isä on vähän samanlainen, että tekee ennen kuin ajattelee. Mies taas itse jättää tekemättä kokonaan ja ajattelee vasta sitten -.-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli mies vähän samanlainen. Lopulta hommasin itse ja pyysin mieheltä osuutensa rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään ollut nimiä valmiina, jotain listoja oli ja sen mukaan valittiin, eli minkä nimiseltä lapsi näytti. Esikoiselle pinnasånky hankittiin kun oli jo syntynyt, nukkui äitiyspakkauksen laatikossa ensimmäiset kuukaudet.
Siis ei sitä nimeä ole tarkoitus päättää just tässä ja nyt, mutta kun toinen ei suostu edes yhdessä keskustelemaan vaihtoehdoista.
Meillä oli samanlaista tuossa nimiasiassa. Lapsi oli jo syntynyt, kun sanoin tiukasti, että kyllä oikea nimi pitäisi nyt alkaa päättää. Kyllä se onnistui, kun oli pakko.
Täytyy puhua sen toisen kanssa, että ymmärrätkö, mitä tässä nyt on tapahtumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään hommannut mitään etukäteen. Äitiyspakkauksella pärjäsi ennen pitkälle, kun siinä oli 80 senttisiä vaatteita. Sitten jotkut muotimammat tahtoivat siihen pienemmät vaatteet, että nythän se on vaan alkuajan pakkaus.
Ei se vauva tarvitse oikeastaan mitään. Isompana vasta. Toki turvakaukalo on hyvä olla, että pääsee sairaalasta kotiin.
Vauvoille myydään kaikenlaista tilpehööriä. Suurin osa ihan turhaa rojua.
Ei taida miestä hirveästi kiinnostaa perhehommat. "Unohtuiko" pillerit vai oliko yhdessä haluttu lapsi? Ihan klassista välttelykäytöstähän tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään hommannut mitään etukäteen. Äitiyspakkauksella pärjäsi ennen pitkälle, kun siinä oli 80 senttisiä vaatteita. Sitten jotkut muotimammat tahtoivat siihen pienemmät vaatteet, että nythän se on vaan alkuajan pakkaus.
Ei se vauva tarvitse oikeastaan mitään. Isompana vasta. Toki turvakaukalo on hyvä olla, että pääsee sairaalasta kotiin.
Vauvoille myydään kaikenlaista tilpehööriä. Suurin osa ihan turhaa rojua.
Ennen äitiyspakkaus olikin monipuolisempi. Varsinkin viime vuosina pakkausta on supistettu etenkin vaatteiden osalta tosi paljon. Pieniä bodyja taisi olla tasan kaksi. Kaiken lisäksi meillä oli siro vauva, joten kokoja 50 ja 56 käytettiin ekat kolme tai neljä kuukautta. Niitä todellakin tarvi hankkia enemmän kuin mitä äitiyspakkaus sisälsi.
Selitä sille miehelle että jos tulee joku komplikaatio synnytyksessä niin voi olla että sinä et äitinä liiku kotoa ensimmäiseen kuukauteen muuta kun lääkäriin. Eli joko alun tarvikkeet hommataan nyt yhdessä tai pahimmassa tapauksessa mies voi sitten yksin etsiä vauvalle sopivia vaatteita ym kun vaimo ei kykene mukaan syystä tai toisesta. Jos mies tokaisee että kyllä hän hakee sitte yksin ei ongelmaa niin ehdota että voitte kuitenkin yhdessä jo vilkaista missä on rintapumput, liivinsuojat, mega kokoiset siteet äitiä varten ja opiskella minkälaisia vaippoja on esim miten kokomerkinnät menee. Tai voi mies toki yksinkin selvittää asian.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan omalta mieheltä. Tein kaikki hankinnat ja laitoin laskun pöydälle, puoliksi maksettiin. Mielipiteitä kysyin, mutta kun niitä ei ollut, niin tein sitten miten parhaaksi näin.
Ristiäiset järjestettiin reilut 2kk syntymän jälkeen ja valehtelematta molemmille keksittiin nimet ehkä viikkoa ennen, koska miehelle ei mikään kelvannut. Esikoisen nimen lopulta päätti niin, että päästiin kompromissiin ja kuopuksen kanssa sanoi, että laita mitä laitat. Kysyin sitten että kelpaako ja kelpasi kuulemma.
Ei ole lapset häntä hirveästi kiinnostaneet nytkään. Edelleen teen hankinnat. Hoitaa kyllä pakollisen, kuten vaipat ja ruokaa lapsille, mutta ei mitään "meta-töitä" kuten just vaikka vaatehankintoja, pyöriä, reppuja, leluja, kenkiä, mitään tällaista. Minä vien päiväkotiin ja haen, järjestän sinne kaikki tavarat, käytän neuvolat, hammaslääkärit ja ties mitkä. Ja itse asiassa nuo pakolliset menot teen mielelläni, koska kun mies ei pidä mitään tärkeänä, niin jos veisi neuvolaan, ei kertoisi mitä siellä on puhuttu, kun ei hänestä ole tärkeää. Kysyttäessä vastaus olisi luokkaa "meni ihan hyvin" ja neuvolavihkossa yksi lause, kun sen tietää, että siellä kyllä puhutaan vähän laajemmalti...
Silti sitä haluaisi osallistaa isää enemmänkin, että ymmärtäisi mikä homma tässä kaikessa on, eikä kaikkea voi vetää vain lonkalta go with the flow -meiningillä, mikä tuntuu olevan vähän miesten helmasynti. Miehen isä on vähän samanlainen, että tekee ennen kuin ajattelee. Mies taas itse jättää tekemättä kokonaan ja ajattelee vasta sitten -.-
Se ei ole oikein, että teet ihan kaiken yksin. Mutta.. antaisitko miehen edes tehdä tavallaan, vai muistuttelisitko ja kyselisitkö koko ajan, onko kaikki tehty oikein niin kuin sinä haluat? Sellainenkin on aika turhauttavaa. Hankinnat varmaan sujuvat sinulta luonnostaan paremmin, mutta miksi puolisosi ei esimerkiksi kuskaa päiväkotiin? Ei kai siinä voi tehdä mitään väärin?
Ohiksena: kannattaa miettiä ainakin sinun itsesi valmiiksi, mikä olisi hätäkastenimi.
Mulle tuli raskausmyrkytys ja kun menin sen vuoksi poliklinikkakäynnille ja yhtäkkiä semmoista kysyttiin, eikä me oltu vielä ollenkaan päätetty nimiasiaa. Hätäpäissäni sitten vaan sanoin jotain.
(((Onneksi syntyi ilman mitään hätäkasteita. (Ei kylläkään helposti, vaan ensin synnytystä edistävällä lääkkeellä ja sitten muutaman päivän päästä kätilöt vei mua juosten synnytyssaliin. Kuitenkin siellä tiheitä supistuksia 17,5 tuntia saaneena kiireellinen keisarinleikkaus))))
Voit hankkia. Ja pyytää toisen mukaan, sitten kun ehtii tai äitisi tulee mukaan. Miten nimi saadaan hyväksi. Älä tyydy mihinkään nimeen joka ei ole täysin hyvä.
Ei kai niillä mikään kiire ole