Lue keskustelun säännöt.
En tajua kaveriani - valittaa että on onneton vaikka kaikki on hyvin
17.09.2023 |
Vähän kyllästynyt kuuntelemaan valitusta. On terve, on hyvä työpaikka jossa viihtyy, on rahaa, matkustelee ympäri maailmaa. Silti puhuu jatkuvasti siitä miten onneton on. On kuulemma yksinäinen, masentunut ja onneton parisuhteessaan.
Mikä homma tuo nyt on? Jutut ja sitten elämä eivät yhtään mätsää.
Kommentit (14)
Voi olla myös käsittelemättömiä asioita menneisyydestä jotka aiheuttaa nyt pahaa oloa koska asiat ovat käsittelemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki on hyvin, sinun mielestä vai kaverisi mielestä? Miten muka pääset kaverisi pääsi sisälle tarkistamaan millainen olo hänellä on.
Syitä voi olla monia. Minuakin vaivaa krooninen tyytymättömyys. Ihan sama miten päin asiat olisivat. Syy löytyy lapsuudesta. Sisäinen puheeni on negatiivista ja itseä ruoskivaa.
Ehkä haluaa olla samalla aaltopituudella sinun ja elämäntilanteesi kanssa. Jos siis sinulta puuttuu noita em. asioita.
Hänellä on kaikki hyvin ulkoisesti, mutta mielen sisäisesti ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko vikaa on aivokemiassa tai sitten kaipaa jotain muuta kuten perhettä, jota ei ole saanut.
On saanut perheen, lapset tosin jo aikuisia.
Ja itselläni asiat myös ihan hyvin, mutta olen myös opetellut olemaan kiitollinen asioista. Yrittänyt sanoa samaa hänelle, mutta hän ei kuulemma tiedä itsekään miksi on onneton.
Sinulla on hieman mustavalkoinen näkemys ihmisenä olosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on hieman mustavalkoinen näkemys ihmisenä olosta.
Ei ole, mutta olen sitä mieltä, että jos ihminen on onneton ja tyytymätön elämäänsä, niin silloin pitäisi pyrkiä tekemään muutoksia. Nyt tämä henkilö puhuu jatkuvasti siitä, miten on onneton elämässään mutta ei kuitenkaan halua tehdä mitään muutoksia ja seuraavassa lauseessa sitten kehuukin juuri niitä asioita, joiden on juuri tuota ennen valittanut olevan riittämättömiä tekemään hänet onnelliseksi.
Lapset aikuisia. Tyhjän pesän ja uuden elämänvaiheen "syndrooma"? Kun ei tiedä vielä, mihin projektiin seuraavaksi panostaisi, seilaa ees ja taas ajatuksissaan. Jos tekisin noin, niin sitten pitäisi... Ja jos teenkin noin, siitä seuraa, että... Kiireisen vaiheen jälkeen koittava rauhallisempi elämänvaihe on haasteellinen juuri siksi, että omaa elämää pitää alkaa rakentaa ihan uusin kuvioin, ihan erilaiseksi, kuin ennen. Ehkä "valittaminen" on vain ääneen ajattelua. Muutosvaihe on hyvin stressaava. Kunnes löytyy se uusi tehtävä, haaste tai ammatti tai mikä ikinä, mihin alkaa suunnata kaiken energiansa. Joskus se on työ, jota on aina halunnut, mutta aiemmin ei ollut mahdollista, ehkä asuminen jossain muualla tai toisentyyppisesti, joskus rakas harrastus, jota haluaakin tehdä lähes työnä tms. Olet kullanarvoinen keskustelukumppanina eri vaihtoehtoja vertaillessa, päätöksen hän tietenkin tekee täysin itsenäisesti, koska on yksin vastuussa siitä. Se on nimittäin onnistumisen edellytys. Eivätkä kenenkään muun mielipiteet saa vaikuttaa, on niin tärkeästä eli loppuelämään vaikuttavasta asiasta kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä selität? Jos on onneton parisuhde, niin on onneton parisuhde vaikka kuinka olisi rahaa tai matkustelisi. Parisuhde on sen verran vallitseva tekijä elämässä, että vaikuttaa kaikkeen hyvinvointiin.
Niin sinun mielestäsi hänellä on kaikki hyvin.
Selkeästi hänellä ei ole kaikki hyvin. Miksi kuvittelet tietäväsi hänen asiansa paremmin kuin hän itse?
Kuulostatpa itsekeskeiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on hieman mustavalkoinen näkemys ihmisenä olosta.
Ei ole, mutta olen sitä mieltä, että jos ihminen on onneton ja tyytymätön elämäänsä, niin silloin pitäisi pyrkiä tekemään muutoksia. Nyt tämä henkilö puhuu jatkuvasti siitä, miten on onneton elämässään mutta ei kuitenkaan halua tehdä mitään muutoksia ja seuraavassa lauseessa sitten kehuukin juuri niitä asioita, joiden on juuri tuota ennen valittanut olevan riittämättömiä tekemään hänet onnelliseksi.
Eri, mutta samaa mieltä, etkö muka ikinä ole itse ollut sellaisessa taitekohdassa elämässä, joka on johtanut muutokseen? Koska todella usein se vaatii paljon prosessointia ennen kuin mitään tapahtuu. Jos ihminen ei ole valmis muutokseen mutta tarvitsee sitä, niin se läpikäy niitä tunteitaan ja kokemuksiaan kuvaamallasi tavalla. Ei siinä ole mitään erikoista, mutta on erikoista jos sinäkin olet vähän varttuneempi ja teini-ikäisen lailla ajattelet että pitää vaan nyt sitten muuttaa jotain. Ystäväsi tarvitsee sinusta tukea matkallaan sitä muutosta kohden eikä mitään kiukuttelevaa kirkasotsaa.
Joko vikaa on aivokemiassa tai sitten kaipaa jotain muuta kuten perhettä, jota ei ole saanut.