HIRVEÄ JOULU ov.
Olenkin tänne purkanut itseäni ja tuskaani vanhemmistani johtuen monen monta kertaa!! Siis niin monta!!!
ELi vanhempani ovat väkivaltaisia paskoja jotka ovat aviossa kitkutelleet yli kaksikymmentä vuotta. Väkipakolla yhdessä, välillä hakataan toisia, ilmapiiri on kireä, täällä " kotona" on ahdistava olla, talo on pieni vanhanaikainen mätä mörskä!
Itse minulla on painajaisia ja todella kovaa ahdistusta tämän väkivallan ja riitojen täytteisen lapsuuteni vuoksi. Olen 23v ja opiskelen. Silti tänne on pakko aina raahautua. Vanhemmat tappelevat ja ovat ihan perseestä. Nytkin tunnelma on inhottavan kireä ja vittumainen. Viikolla sanoin heille, etten hyväksy heidän tekosiaan ja en tule tänne enää koskaan jos sama meno jatkuu..
En tiedä MITEN TOIMIA???
Tekisi mieleni ITKEÄ, HUUTAA, PAETA, KATKAISTA VÄLIT! INHOAN NOITA HELVETIN KUSIPÄITÄ HULLUJA!!! Silti en voi kökkiä opiskelupaikkakunnalla poikakaverin kanssa kun muut menevät jouluksi koteihinsa :((((
Vanhemmat ovat todella inhottavia jos katkaisen välit kokonaan. ANoppi kauhistelee jos ei pidä yhteyttä vanhempiin...
HELVETTI MÄ KÄRSIN!! :`((((( TÄÄ ELÄMÄ ON IHAN PERSEESTÄ JA SYVÄLTÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kommentit (26)
Ei sinun ole mikään pakko sinne raahautua. Voit aivan hyvin olla poissakin.
Menitpä jouluna vanhempiesi luokse tai et, niin kehoitan sinua silti antamaan anteeksi vanhempiesi pahat teot. Se auttaa sinua elämään positiivisemmin ja näkemään hyviä asioita elämässäsi. Vaikeaa anteeksianto voi olla, mutta silti mahdollista:)
nukuin puoleen päivään, sitten lenkille, sitten saunomiset ja pakolliset syömiset.. ilta sujunut yllättävän siedettävästi. eilen oli huomattavasti surkeampi olo :(
HUOKAUS... vähän kaihertaa kun olen näiden törppö-vanhempien lisäksi menettämässä parhaan kaverini... surettaa sitten sekin... ei viestiä, korttia ei mitään.
surullinen on minun jouluni
Kymmenen vuoden päästä se ei kiinnosta enää vähääkään, luultavasti olet katkaissut välisi anoppiinkin.
Tee miltä sillä hetkellä parhaalta tuntuu. Huuda vanhemmillesi ja lähde ovet paukkuen. Jos eivät ymmärrä, se on heidän tappionsa.
Ja mene terapiaan.
Jos tahdot kirjoitella, niin laitapa viestiä yhdelle äitiongelmaiselle. ihanmievain@hotmail. com
lapsellinen.
Nauti nyt veljiesi seurasta ja jätä tuo iänikuinen ennakkoasenteesi ensi kerralla sinne opiskelupaikkakunnallesi.
Kerro että sua ahdistaa, ja joulumieli on tiessään. Asioista kannattaa aina puhua. Ehkä he voisivat sun takia edes koittaa olla ihmisiks..
ja viettää oma joulu poikaystävän kanssa. Terapiasta on hyötyä kenelle tahansa, miksei siis sullekin. Vanhempiasi et voi muuttaa, mutta voit muuttaa suhtautumistasi heihin. Voimia! Mäkin olen viettänyt paskoja jouluja.
Älä välitä anoppisi mielipiteistä, tee niinkuin itsellesi on parasta.
Muutenkin opettele terveen itsekkääksi, jos vanhemmat ovat tuollaisia, niin parempi kai se on ilman. Jos et pidä yhteyttä, niin miten voivat hankaloittaa elämääsi?
et voisi mennä poikakaverisi luokse jouluksi? Ei kai se ole vieläkään liian myöhäistä? Viettääkö poikaystäväsi joulua oman perheensä kanssa?
Olet jo aikuinen ihminen, mutta ymmärrettävistä syistä henkisesti vielä kiinni lapsuudenkodissasi ja vanhemmissasi. Tee nyt kuitenkin itsellesi uuden vuoden lupaus, että jos vielä tämän joulun kärvistelet lapsuudenkodissasi, niin et enää ensi jouluna sitä tee. Ensi vuonna alat sitten luoda omia joulutraditioita, ilman viinaa ja väkivaltaa. Luo oma kotisi sinne missä asut, opiskelukämppäsi on sinun kotisi, jossa saat tehdä joulustasi juuri sellaisen kuin haluat. Voimia sinulle!!!
Sitten otat opiskelijaterveydenhoitoon yhteyttä ja hakeudut juttelemaan lapsuudestasi ja suhteestasi vanhempiisi.
Ota etäisyyttä vanhempiisi, on olemassa muitakin tapoja kuin läheinen tai välit poikki. Aikuistuminen tekee välillä kipeää, mutta sitten aurinko paistaa SINULLE. Vanhempiasi et voi muuttaa, et tänään etkä huomenna.
Mulla samanlainen tausta kun sulla. Kun tapasin mieheni, joka ehdotti että viettäisin ensimmäista kertaa joulun jossain muualla kuin kotonani olin aivan pöyristynyt. Kuitenkin sitten tehtiin niin ja heti tajusin, että se on ainoa oikea ratkaisu. Ei se kuule miksikään muutu, ellet itse lopeta. Tsemppiä.
Terapiaan on ollut aikomus mennä... Tiedän että se auttaisi.. matkaa " omasta kotoa" tänne on semmoiset 600 km kun opiskelen toisella puolen Suomea. Kaikki kaverit täällä sekä nuoremmat sisarukset, opiskelupaikkakunta autio!
Tämä on hirveää! Joskus vanhemmat ovat normaaleja, tukevat rahallisesti mitä ilman en pärjäisi ja kun kaikki on ulospäin suht normaalia niin olen NIIN VAIKEASSA TILANTEESSA! POIKAYSTÄVÄKÄÄN EI TÄYSIN YMMÄRRÄ KUN HÄNELLÄ ON niin erilainen perhe..
Kurkkua taas kuristaa. Täällä puhutaan edelleen kuin lapsuudessani, eli huutamalla toisille! Siitä kun ahdistun ja itkettää, ihmetellään " mikä sulla taas on" . Eli pitäisi elää tätä paskaa mielisairasta touhua ja olla vaan, että jee jee on tää kivaa!
Toivomukseni jouluksi on, että jompi kumpi tai molemmat noista hulluista kuolisi pois täältä kiduttamasta :(
ap
Nyt menoksi niin ei tämä joulu ole vielä pilalla!
Viime vuonna oltiin kahdestaan, mutta sitten en näe YHTÄKÄÄN MUN YSTÄVÄÄNI, joihin olisi kiva olla jossain tekemisissä :(
Jos ollaan miehen vanhempien luona niin anoppi joka on hieno rouva, jankkaa koko ajan vanhemmistani ja miten pitää pitää yhteyttä tms.
ARRRRGGHGHHH :`(
ap
toisen kuolemaa toivoo, se kuolee ite?
Voisiko poikaystäväsi tulla sinua vastaaan jonnekin jos julkisilla et pääse opiskelupaikkakunnalle asti? Mikset uskalla viettää joulua yksin? Tai olisiko sinulla joku ystävä, joka viettää jouluaan yksin?
Siellä mielesi rauhoittuisi. Ja sitten illalla ihan kävelemään ja katselemaan jouluvaloja ja tähtikirkasta taivasta.
Olen pahoillani puolestasi, ymmärrän, että sinulla on ahdistava olla ja että ilmapiiri, jossa joudut olemaan on todella ahdistava. Sinun ei ole mikään pakko viettää vanhempiesi kanssa joulua. On olemassa muitakin vaihtoehtoja.
Rukoilen puolestasi, jotta löytäisit elämääsi valon tuon ahdistuksen sijaan.
Niinpää.. olen koko 23-vuotisen elämäni toivonut toisenlaista kotia, toisenlaisia vanhempia. Kotini on niin kauhea, ettei tänne ole IKINÄ kehdannut käskeä kavereita käymään.... SISÄLLÄNI ON NIIN KOVA TUSKA..olen painiskellut asioiden kanssa niin kauan. Välien katkaisemista joutuisi selitellä niin laajalla piirille, sitä ei ymmärrä kunnolla sisarukseni, mieheni, anoppini, kaverini..... Eli oman mielenterveyteni kustannuksella vietän täällä joulua...JÄLLEEN KERRAN.
Kuulisin muita vastaavia tarinoita mielelläni jos voisin saada apua :`(
ap
ystävien tapaaminen ja anopin juttujen välttäminen on sen arvoista että olet joulun mieluummin helvetissä kuin oman kullan kainalossa tai yksin omassa kämpässä niin siitä vaan! Olethan aikuinen ihminen.
The point: on ihan ymmärrettävää, että toi helvetti tekee riippuvaiseksi, mutta aikuisten oikeastihan sä olet vapaa!!!!!!!!
... oli minulla koko lapsuus- ja nuoruusiän. 25-vuotiaana totesin että nyt tää loppuu tai menee itseltä järki. Laitoin välit poikki vaikka se niiiiiin kauuuuheeeta ja Itsekästä kuulema oli. Mutta. Täytyy myöntää että päivääkään en ole katunut. Tänä jouluna olen yksin, kotoa peritty kykenemättömyys kestäviin ihmissuhteisiin pännii, mutta jouluni on rauhallinen ja mikä tärkeintä, se kaamea ahdistus ja pelko on poissa. Olen onnellinen! :)