Lue keskustelun säännöt.
Minä muistan vielä 90-luvun laman!
13.09.2023 |
Minä muistan vielä deflatorisen laman 90-luvun alussa, jolloin monille asunnon omistajille kävi velanmaksu ylivoimaiseksi asunnon reaaliarvon pudotessa kuin kivi. Minä olin silloin nuori ja 90-luvun lama oli niin vaikea, että muistan kulkeneeni niin risaisilla kengillä, että pohja oli rikki kantapään kohdalta. Rahaa ei yksinkertaisesti ollut ostaa edes uusia kenkiä! Toivottavasti sama ei ole toistumassa nyt Suomessa.
Kommentit (37)
Itse olin tuolloin kouluiässä, menin yläasteelle -93. Koko lama meni itseltä hyvin pitkälti ohi koska molemmat vanhemmat oli töissä koko laman ajan. Jos tuolloin pelkäsivät työpaikkojensa puolesta niin ei se ainakaan minulle mitenkään välittynyt, toki molemmilla oli sen verran turvalliset työpaikat että ehkä eivät pelänneet. Mitenkään varakkaita ei koskaan oltu, mutta sellaista vakaata alempaa keskiluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli taantuma, ei lama. Lama oli 30-luvulla.
Kirpparit rantautuivat Suomeen ryminällä 90-luvulla laman aikaan. Jotain hyvää toi tullessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, muistan hyvin sen, että yhtäkkiä ei ollutkaan opiskelijalle kesätöitä.
Ravintoloita suljettiin, ei tarvittu tarjoilijoita, sairaaloiden osastoja suljettiin kesäksi, ei tarvittu kesätyöläisiä.
Silloin osastojen sulkeminen oli pöyristyttävää, nykyään ollaan kiitollisia jos jossain on vielä sairaala.Vähistä työpaikoista oltiin hiljaa eikä kerrottu edes kavereille, ettei tule kilpailua.
Olin muutaman päivän puhelinmyyjänä. Se on hirvein ja kunniattomin työ mitä olen tehnyt. Sanoin itseni irti. Sit löytyi jotain tarjoilijakeikkoja sentään.
Mut en mä sitä lamaa sen kummemmin muista että se olisi elämään vaikuttanut. Töitä sai, niitä vain joutui etsimään. Aiemmin sen kun valitsi.
Itse olin teini laman aikaan, olin vielä ammatillisessa oppilaitoksessa. Vuosien päästä keikkatöissä (2009 notkahdus) yksi vanhempi tyyppi muisteli kuinka vaikeaa ysärin laman aikaan oli saada hommia kun silloin ei ollut vielä oikein keikkatöitä jollaisia tehtiin, eikä henkilövuokrausta yms. Oli periaatteessa vain työsuhde tai ei työsuhdetta-maailma.
Oli Helsingissä ainakin ex-Seure. Kaupungin duuneihin pääsi tuolta sijaiseksi. Helsingin Työvoimapalvelu.
Vierailija kirjoitti:
Se oli taantuma, ei lama. Lama oli 30-luvulla.
Taidat olla nuori. Työpaikat loppuivat kuin seinään. Ei kertakaikkiaan ollut töitä. Ihmisten kodit olivat pakkohuutokaupassa, se oli arkea silloin. Et tiedä mitään kun et ole kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin tuolloin kouluiässä, menin yläasteelle -93. Koko lama meni itseltä hyvin pitkälti ohi koska molemmat vanhemmat oli töissä koko laman ajan. Jos tuolloin pelkäsivät työpaikkojensa puolesta niin ei se ainakaan minulle mitenkään välittynyt, toki molemmilla oli sen verran turvalliset työpaikat että ehkä eivät pelänneet. Mitenkään varakkaita ei koskaan oltu, mutta sellaista vakaata alempaa keskiluokkaa.
Lama-aikana köyhien ja rikkaiden lapset leikki yhdessä samoja leikkejä. Serkkujen vanhemmat oli työttömiä, mutta lasten arki oli silti melko samanlaista kuin työssä käyvien perheissä. Muistan, että lama-aikana huomattiin, kun kylälle muutti varakas perhe ja aina ajateltiin leikkikaverista, että sen vanhemmat on rikkaita. Samat leikit ja samanlainen arki lapsilla kuitenkin oli.
Synnyin vasta 90-luvun alussa joten enpä lamaa sen kummemmin muista. Eikä se oikeastaan meihin vaikuttanutkaan, äidillä oli ihan hyvä työ koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällähän oli kilometriketju ysärin muistoista, ehkä useitakin. Pitääkö taas elvyttää?
https://www.vauva.fi/keskustelu/5147157/1990-luvulla-elanyt-ihminen-mil…
https://www.vauva.fi/keskustelu/4296699/minka-ikainen-olit-90-luvun-lam…
Vuonna -88 pressa puhui että ihmiset otti liikaa velkaa ja matkustivat liikaa....näkeekö kukaan samaa.....ja niistä kämpistä......niiden hinta nousi ihan pystysuoraan n. 1.5 vuotta ,joten ei ne mihinkään pudonneet vaan palasivat siihen mistä tuo älytön loppunousu alkoi.......itseasiassa nykyhetki on täysin toisinto , siksi en mennyt halpaan...nousukauden maksaa aina lamaan joutunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli taantuma, ei lama. Lama oli 30-luvulla.
Taidat olla nuori. Työpaikat loppuivat kuin seinään. Ei kertakaikkiaan ollut töitä. Ihmisten kodit olivat pakkohuutokaupassa, se oli arkea silloin. Et tiedä mitään kun et ole kokenut.
Olen kokenut, eikä se täyttänyt laman tunnusmerkkejä. Toki se oli oma tragediansa monille yksittäisille ihmisille, mutta työpaikkansa säilyttäneillä ei ollut ongelmaa, pientä vyönkiristystä vai. Taantuma se oli kansallisella tasolla mitaten.
Niin... Minä elän sen seurauksia vieläkin. Pankki vei asunnon, sai pankkitukiaisen ja minä jäi velkaa pankille koska asunnon arvo ei ollut enää velan arvoinen. 90-luvun "lama" oli tarkkaan suunniteltu varain uusjako. Siitä notkosta en ole noussut. Nyt on sama meneillään. Mutta, HÄ-HÄÄ, tälläkertaa minulla ei ole mitään mitä viedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Valmistuin 90-luvun lamassa työttömäksi. Sain harjoittelupalkoista laskettua ansiosidonnasta 580€/kk, josta vuokranpuolikkaaeen meni 200€/kk. Avovaimon tulojen takia en saanut asumis-, enkä toimeentulotukea, muttei se silti halunnut minua elättää.
Elämä oli köyhää ja näköalatonta. En käynyt missään, en ostanut uusia vaatteita enkä juuri mitään muutakaan. Kotiviiniä tehtiin ja sätkiä käärittiin. Oli kuin lottovoitto, kun pääsin iltatöihin 6€/h palkalla.
Vaan siitäkin kurimuksesta noustiin. Olo oli kuin kroisoksella, kun lopulta sain koulutustani vastaavan työpaikan 1430€:n kuukausipalkalla.
Mutta eikö Suomessa eurot otettu käyttöön vasta vuonna 2002?
Otettiin. Ja hinnat ja palkat nousi jyrkästi sen myötä.
Markkoja ei voi muuntaa euroksi.Esim. kuppi kahvia maksoi markan tai kaksi jossain halvassa paikassa.
Voisi luulla että se olisi sitten ollut 40 senttiä. Ei tosiaan ollut, vaan vähintään euron.
Joku tavallinen t-paita maksoi ehkä 50mk.
No maksoiko se euroaikaan 10 e? Ei todellakaan vaan ehkä 30 e, sitten 40 e.Hinnat nousi puolessa vuodessa aivan järjettömiksi samalla kun kaiken laatu romahti.
Ikäviä, peruuttamattomia muutoksia. Suomessa ei ole enää minkäänlaista kulutustavaratuotantoa.
Näitä "markan kahvi muuttui yhtäkkiä euron kahviksi" yms. väitteitä esitetään täällä yhä uudestaan, vaikka ne on moneen kertaan kumottu ihan lehdistä hintatietoja hakemalla. Asiasta on ollut kokonaisia pitkiä ketjuja.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4203277/maksoiko-lounaat-ennen-60mk
https://www.vauva.fi/keskustelu/3194385/markka-aikaan-oli-halvempaa-vai…
Yhteiskunnassa oli epätoivon ilmapiiri. Onneksi työttömyyskorvaukset olivat hyviä eikä ihmisiä kyykytetty ja pilkattu työttömyydstä siihen aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi jotkut jaksaa uhota 90-luvun lamaa? Joka oli ihan suoraa seurausta 80-luvun ylikulutusjuhlasta ja holtittomuudesta. Haloo, siitä on 30 vuotta. Eiköhän jo pikkuhiljaa voi alkaa elämään?
Vierailija kirjoitti:
Niin... Minä elän sen seurauksia vieläkin. Pankki vei asunnon, sai pankkitukiaisen ja minä jäi velkaa pankille koska asunnon arvo ei ollut enää velan arvoinen. 90-luvun "lama" oli tarkkaan suunniteltu varain uusjako. Siitä notkosta en ole noussut. Nyt on sama meneillään. Mutta, HÄ-HÄÄ, tälläkertaa minulla ei ole mitään mitä viedä.
Me selvittiin vaikka tiukkaa teki. Silloin vannottiin ettei koskaan enää velkaa ja se on pitänyt. Omille lapsille teroittanut että ei liikaa lainaa ja jos ei ole pakko niin ei lyhennysvapaita ettei ole ikuisessa velkavankeudessa ja myös että puskuria pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Se oli taantuma, ei lama. Lama oli 30-luvulla.
No kylläm oli lama 90-luvun alussa. ihan kaikilla mittareilla.
Tuo koski vain yksittäisiä kulutustavaroita. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi ei tue väitettäsi yleisellä tasolla.