Lue keskustelun säännöt.
Vietin viisikymppiset "yksin"
10.09.2023 |
Oli perhe mutta ei muita. Käytiin syömässä ravintolassa ja siinä se. Mites muiden viisikymppiset?
Kommentit (60)
Lapsella korona ja pihalla 15 senttiä lunta (huhtikuussa) jota kolailin arki-iltana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli samanlaiset "juhlat". Puolison ja lasten kanssa käytiin ravintolassa syömässä. Ei muuta.
Sen näkee sitte, luultavasti yksin 😎
Kohta on päivä käsillä. En juhli. Mies ehkä tuo ostokakun tai on tuomatta, ei väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on n. 5 vuoden kuluttua edessä. Yksin luultavasti, mitäpä sitä juhlimaan. Olisin mieluiten kuollut jo ennen syntymääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki te jotka olette mielestänne "yksin" jos perhe on ympärillä, monella ei ole edes sitä omaa perhettä ja niille jotka eivät yksinolosta nauti se on tosi surullinen tilanne. Joten tilanteenne on sikäli onnellinen kuitenkin. Edellyttäen että nautitte perheenne seurasta edes vähän. Onnittelut kaikille viisikymppisille!
Minulla oli ne juhlat korona-aikaan. Käytiin syömässä ravintolassa mieheni, isäni ja äitipuoleni kanssa.
Tuskin olisin halunnut muuta vaikkei korona olisi ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheen kanssa käytiin syömässä ravintolassa täälläkin. Äiti soitti ja onnitteli. Yksi onnitteutekstari. Oli tarkoitus pitää juhlat tänä kesänä sivuille kun miehen kanssa yhdessä ikää 100v mutta ei vaan ole jaksettu järkätä mitään.
Parin kuukauden päästä edessä ja yksin vietän. Siis todellakin yksin, ei ole perhettä, puolisoa tai sellaisia ystäviä, joiden kanssa juhlia.
Ohiksena sanon, että oikeasti yksin olevana ja välillä yksinäisenäkin, koen hyvin kummallisena kertomukset, joissa tehdään jotain "yksin" ja kuitenkin mukana on perhe (ties kuinka laaja) tai puoliso. Minusta tuollainen on loukkaava niin niitä perheitä kuin puolisoitakin kohtaan ja tuntuu myös ikävältä meistä aidosti yksin olevista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parin kuukauden päästä edessä ja yksin vietän. Siis todellakin yksin, ei ole perhettä, puolisoa tai sellaisia ystäviä, joiden kanssa juhlia.
Ohiksena sanon, että oikeasti yksin olevana ja välillä yksinäisenäkin, koen hyvin kummallisena kertomukset, joissa tehdään jotain "yksin" ja kuitenkin mukana on perhe (ties kuinka laaja) tai puoliso. Minusta tuollainen on loukkaava niin niitä perheitä kuin puolisoitakin kohtaan ja tuntuu myös ikävältä meistä aidosti yksin olevista.
Meillä on huonot välit miehen kanssa eikä ole kuin mies ja lapsi, siinä mun perheeni.ap
En juhlinut millään tavalla mutta kumppani huomioi kuitenkin ja hänen lähipiirinsä mikä tuntui mukavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parin kuukauden päästä edessä ja yksin vietän. Siis todellakin yksin, ei ole perhettä, puolisoa tai sellaisia ystäviä, joiden kanssa juhlia.
Ohiksena sanon, että oikeasti yksin olevana ja välillä yksinäisenäkin, koen hyvin kummallisena kertomukset, joissa tehdään jotain "yksin" ja kuitenkin mukana on perhe (ties kuinka laaja) tai puoliso. Minusta tuollainen on loukkaava niin niitä perheitä kuin puolisoitakin kohtaan ja tuntuu myös ikävältä meistä aidosti yksin olevista.
Onnitteluhalaus sulle jo etukäteen! Ymmärrän hyvin pointtisi. Välillä tuntuu että osalle perheellisistä se perhe nähdään itsestäänselvyytenä.
Lapset, nuoria aikuisia siis, veivät minut fine dining-ravintolaan syömään pitkän kaavan mukaan. Sitten matkustin itsekseni paikkaan, josta olen kauan haaveillut. Oli ihanaa, huoletonta ja vapaata.
Olisit tyytyväinen, että on perhe. Mitä muuta tarvitset?
Päätin juhlia kaikki loppu elämäni pyöreiden vuosien syntymäpäivät kolmikymppisilläni isossa vuokrahuvilassa meren rannalla. Omaa sukua, läheisiä, kavereita ja työkavereita oli huvila täynnä. Kutsussa kerroin, ettei muita synttärijuhlia sitten enää tule ja päätös on pitänyt.
Siinä iässä jaksaa juhlia urakalla ja myös vieraat. Tietysti mummotvaarit ja vanhemmat kävivät päiväseltään, mutta ajattelen yhä lämmöllä miten mukava oli saada juhlia loppu elämäni pyöreät myös rakkaan mummoni kanssa. Nyt häntä ei enää ole ja silti tuntuu vuosikymmenien täyttyessä, että mummo on juhlinut tämänkin kanssani etukäteen.
Minulla ei ole perhettä. Sitä suuremmalla syyllä kunnon kolmikymppiset ovat kiva muisto ajasta,jolloijn jaksoi touhuta. Nyt viisikymppisenä ihmiset ovat aika tylsiä ja istuvat paljon juhlissa.
Minä järkkäsin hyvät juhlat. Oli kivaa.
Joo en pitänyt juhlia.