Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun muistelette omaa teini-ikäänne, milloin oli ne vaikeimmat vuodet?
Kommentit (39)
14-15-vuotiaana. Ikää tuli lisää ja elämä helpottui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläastevuodet 13-16. Niiden aikana henkilö X, jonka kanssa olimme olleet parhaat kaverit jo eskarista saakka ja jonka kanssa oli monet kerrat vannottu ikuista ystävyyttä, muuttui asteittain vihollisekseni ja kiusaajakseni.
Menimme eri lukioihin, mutta muistan siitä huolimatta kuinka vietin koko yläasteen ja lukion välisen kesän peläten, että lukio olisi jotenkin vielä pahempi kuin yläaste, koska yläaste oli ollut pahempi kuin ala-aste. Mutta eihän se lukio (onneksi) ollut pahempi vaan päinvastoin parempi, koska lukioikäiset, vaikka ovat vielä kaukana aikuisesta, ovat kuitenkin jo sen verran aikuisempia.
"Kiukutteluvaihe" oli mulla jo viidennellä eli n. 11v. Kasilla oli sitten masennusvaihe. Ysillä aloin jo pikkuhiljaa seestyä ja lukio oli jo hyvää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutosella ja siitä eteenpäin ehkä pari vuotta. Paras kaveri alkoi kiusaamaan kun vaihtoi kaveriporukkaa,ja sitten sopimisen jälkeen meni lopulta kokonaan välit poikki.
Sain parempia kavereita ja elämänlaatu parani. Mutta täytyy sanoa että todella hassua kuinka pitkäksi aikaa kiusaaminen (oli se sitten vähemmän rajua tai todella rajua) jättää isot jäljet psykeeseen ja itsetuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Yläastevuodet 13-16. Niiden aikana henkilö X, jonka kanssa olimme olleet parhaat kaverit jo eskarista saakka ja jonka kanssa oli monet kerrat vannottu ikuista ystävyyttä, muuttui asteittain vihollisekseni ja kiusaajakseni.
Menimme eri lukioihin, mutta muistan siitä huolimatta kuinka vietin koko yläasteen ja lukion välisen kesän peläten, että lukio olisi jotenkin vielä pahempi kuin yläaste, koska yläaste oli ollut pahempi kuin ala-aste. Mutta eihän se lukio (onneksi) ollut pahempi vaan päinvastoin parempi, koska lukioikäiset, vaikka ovat vielä kaukana aikuisesta, ovat kuitenkin jo sen verran aikuisempia.
Mitä tästä henkilö X:stä tuli myöhemmin, tiedätkö yhtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläasteen aika, eli 13-16-vuotiaana. Mua kiusattiin rankasti, eikä ollut mitään resursseja tehdä omasta elämästä tai olemassaolosta mielekkäämpää. Lukiossa oli sitten ihanaa, kun oli opintotuen muodossa vähän omaa rahaa ja normaaleja koulukavereita.
10-27v oli pahimmat angstit. Sitten tasoittui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläastevuodet 13-16. Niiden aikana henkilö X, jonka kanssa olimme olleet parhaat kaverit jo eskarista saakka ja jonka kanssa oli monet kerrat vannottu ikuista ystävyyttä, muuttui asteittain vihollisekseni ja kiusaajakseni.
Menimme eri lukioihin, mutta muistan siitä huolimatta kuinka vietin koko yläasteen ja lukion välisen kesän peläten, että lukio olisi jotenkin vielä pahempi kuin yläaste, koska yläaste oli ollut pahempi kuin ala-aste. Mutta eihän se lukio (onneksi) ollut pahempi vaan päinvastoin parempi, koska lukioikäiset, vaikka ovat vielä kaukana aikuisesta, ovat kuitenkin jo sen verran aikuisempia.
Mitä tästä henkilö X:stä tuli myöhemmin, tiedätkö yhtään?
En mutta googlasin. Kasvatustieteen tutkija yliopistossa. :D
No, jos teininä muuttuu tällä tavalla pahaksi ihmiseksi oltuaan sitä ennen kiva ihminen, niin kai siitä voi sitten myöhemmin palautua takaisin. Mutta ei tee mieli lähteä tarkemmin selvittämään, onko tässä tapauksessa käynyt niin.
Ensimmäisestä luokasta lukion loppuun oli vaikein
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläastevuodet 13-16. Niiden aikana henkilö X, jonka kanssa olimme olleet parhaat kaverit jo eskarista saakka ja jonka kanssa oli monet kerrat vannottu ikuista ystävyyttä, muuttui asteittain vihollisekseni ja kiusaajakseni.
Menimme eri lukioihin, mutta muistan siitä huolimatta kuinka vietin koko yläasteen ja lukion välisen kesän peläten, että lukio olisi jotenkin vielä pahempi kuin yläaste, koska yläaste oli ollut pahempi kuin ala-aste. Mutta eihän se lukio (onneksi) ollut pahempi vaan päinvastoin parempi, koska lukioikäiset, vaikka ovat vielä kaukana aikuisesta, ovat kuitenkin jo sen verran aikuisempia.
Mitä tästä henkilö X:stä tuli myöhemmin, tiedätkö yhtään?
En mutta googlasin. Kasvatustieteen tutkija yliopistossa. :D
No, jos teininä muuttuu tällä tavalla pahaksi ihmiseksi oltuaan sitä ennen kiva ihminen, niin kai siitä voi sitten myöhemmin palautua takaisin. Mutta ei tee mieli lähteä tarkemmin selvittämään, onko tässä tapauksessa käynyt niin.
Voih. Toivotaan että näin on tosiaan käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murrosikä oli pahana noin ikävuodet 15-25, sen jälkeen helpotti huomattavasti ja mietin joskus jälkeenpäin, että mitä ihmettä oikein ajattelin.
Ehkä tätä pitäisi kysyä vanhemmiltani. En kuitenkaan voi, koska molemmat ovat jo kuolleet.
15 - 18 vuodet olivat upeita , muistelen onnellisena ja kaipauksella.
Eivätkä niiden jälkeenkään tulleet huonoja olleet.
Vierailija kirjoitti:
15 - 18 vuodet olivat upeita , muistelen onnellisena ja kaipauksella.
Eivätkä niiden jälkeenkään tulleet huonoja olleet.
Mitkä oli vaikeimmat vuodet? Ei tässä ketjussa ollut aiheena hyvien aikojen haikailu.
Alue: Aihe vapaa
Sairastuin vahvuuteen ruuhkavuosina.