Chihuahua - luonteesta ja sisäsiisteydestä

Minulla on kodinvaihtajachihu, leikkaamaton uros. Sitä ei ollut opetettu kunnolla sisäsiistiksi vielä 2-vuotiaana kun se minulle tuli, mutta todella nopeasti se oppi olemaan kotona sisäsiisti. Vieraissa paikoissa merkkailua oli vaikeampi saada pois, mutta kyllä sekin lopulta onnistui.

Koira on 3,5-kiloinen ja hyppää ongelmitta sohvalle. Olen itse tottunut isompiin koiriin ja olin hieman epäluuloinen tämän rodun suhteen, mutta ihan normaali koira se on, kun sitä kohtelee koirana eikä nukkena. Yllättävän fiksukin.

Tämä ei myöskään hauku ikinä missään muualla kuin kotona, ja kotonakin aika vähän. Lopettaa myös tarvittaessa haukkumisen käskystä.

Pari chihutyttöä on olleet miellyttäviä luonteeltaan ja ongelmattomia.

Sitten on ollut pari tosi arkaa yksilöä. Nämä on olleet 30 vuoden sisään meillä.

Kaikista huippuihanin oli sellainen yli nelikiloinen. Sillä pysyi hampaat ikänsä, ei ollut aukiletta ja kuonokin säällisen mittainen. Todella sosiaalinen tapaus. Oli ihan kaikkien kaveri. Ei haukkunut millekään.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kodinvaihtajachihu, leikkaamaton uros. Sitä ei ollut opetettu kunnolla sisäsiistiksi vielä 2-vuotiaana kun se minulle tuli, mutta todella nopeasti se oppi olemaan kotona sisäsiisti. Vieraissa paikoissa merkkailua oli vaikeampi saada pois, mutta kyllä sekin lopulta onnistui.

Koira on 3,5-kiloinen ja hyppää ongelmitta sohvalle. Olen itse tottunut isompiin koiriin ja olin hieman epäluuloinen tämän rodun suhteen, mutta ihan normaali koira se on, kun sitä kohtelee koirana eikä nukkena. Yllättävän fiksukin.

Tämä ei myöskään hauku ikinä missään muualla kuin kotona, ja kotonakin aika vähän. Lopettaa myös tarvittaessa haukkumisen käskystä.

Lisään vielä, että koira on myös tosi ystävällinen luonteeltaan. Rakastaa kaikkia ihmisiä vähän liikaakin ja myös useimpia toisia koiria. Varsinkin lapsista tykkää ihan hirveästi.

Jos olet ottamassa koiraa, jota et vie näyttelyyn, niin etsi sellainen terverakenteisen emon ja isän pentu.

Reippaasti saa emo olla näyttelykokoa isompi, pitempi kuonoinen kuin ne, jotka näyttelyssä menestyy.

On niitä emoja sellaisiakin, joilla ei ole pallopää.

Anopin chihuahua oli pelottava otus. Oli ulospäin tosi nätti mutta se murina ja irvistely (hampaiden näyttely) oli inhottavaa. Appi ja mieheni sai hammasta aivan yllättävissä tilanteissa. Lastenlapsien kyläillessä se raivopää laitettiin toiseen huoneeseen. Harkitsisin toista rotua.

Molemmista on kokemusta. Tyttö vain pissasi sisalle, mutta uros myös teki mielenosoituskakkoja herkästi. Oppimiskyky chihuilla on heikko isompiin rotuihin verrattuna. Jos se jostain syystä oppii räksyttäjäksi, niin se se on toivotonta opettaa pois siitä ja osaa olla sellainen hermosaha, että. Meillä olleet eivät kyllä mitenkään agressiivisia olleet, mutta haukkuivat omat ja vieraat joka ikinen kerta, vaikka olisi vain vessasta tullut.

Mulla kokemusta kolmesta chihusta. Yksi tuli pentuna meille ja koulutin sen hyvin. Totteli hyvin. Oli niin ihana lutuinen ja ei pissinyt sisälle pentuaikojen jälkeen. Uros, kastroitiin 1v ikäisenä. Ei räkyttänyt yms.

No sitten meillä on myös kaksi aikuisena tullutta kodinvaihtajaa. Toista edellisessä kodissa kohdeltu kaltoin, lyöty yms. Räkyttää kaikille, koirille ja ihmisille. Vieraita kun tulee meille niin haukkuu mutta kun näkee ettei vieraat ole vaara niin hyppää syliinkin. On minun poika. Puolustaa minua. Ennen sterilisaatiota pissi sisälle. Nyt on tosi paljon sairauksia. On 11v nyt.

Toinen lutuinen möllykkä. Ei hauku kun tulee vieraita. Välillä toisille koirille haukkuu.

Pitkäkarvaisen kanssa helpompaa karvojen suhteen.

Onko chihu herkästi allergisoiva vai vähemmän allergisoiva rotu? ONko eroa lyhyellä ja pitkällä turkilla (hilsehän se on joka allergisoi, ja sylki)?

Näitä oli mukava lukea, kertokaa lisää!

Meillä on myös hyväluonteinen, reilu 3kg. 3v. uros chihuahua ja on myös ihmisrakas ja haluaa olla kaikkien koirienkin kaveri myös, joskus toisille uroksille toki yrittää isotella. Joskus vastaantulevat koirien omistajat ovat ihmetelleet kun ei meidän koira ala räyhäämään heidän koiralleen. Pienempänä merkkaili kotona paikat, mutta se on loppunut ja on sisäsiisti täysin.

Meillä pitkäkarvainen 3kg narttu, jolla ikää 2v.  Sisäsiisti ja ihana sylikoira, joka viihtyy myös perheen kouluikäisten lasten parissa. Karvanlähtö 2x vuodessa, ja sitähän lähtee yllättävän paljon kun on paksu pohjavillainen turkki. Ketterä koira joka hyppää kevyesti sohvalle, mutta illalla käskystä menee omaan pesään nukkumaan.  Osaa peruskäskyt ja on oikein kiltti, mutta samalla omapäinen ja tottelee parhaiten kun herkkuja tarjolla. Luitaan puolustaa murinalla, ikinä ei ole kuitenkaan ketään näykkäissyt.

Meidän koira haukkuu ovelle tulijat ja aitauksessa kaikki pihaan tulijat, mutta ei räyhää muille koirille lenkillä. On ennemminkin arka ja haluaa mennä äkkiä ohitse eikä välitä edes tutustua. Koira on ollut terve, ainoastaan maitokulmahammas jouduttiin eläinlääkärissä pentuna irrottamaan.

Itse olen aikaisemmin ollut enemmän isojen koirarotujen ystävä, mutta kyllä tämä kirppu on varastanut minun ja koko perheen sydämen!

Jostain syystä lähes kaikki näkemäni chihut ovat olleet aivan kammottavan ylipainoisia. Selät leveitä kuin tarjottimet. 

Ylijalostettu rotu. Silmät liian isot, vahingoittuvat helposti. Huonot hampaat = kalliit ell laskut. Itsepäinen koulutettava, iso ego, vaatii ison koiran koulutuksen ettei ala pomottamaan jolloin puruherkkä. Itse en ottaisi vaikka ilmaiseksi saisin chihua, (tai terrieriä,) tai muutakaan sairaaksi jalostettua koiraa.

Pienillä roduilla sisäsiisteys ongelmia, hampaat huonot, silmät pullahtaa helposti päästä johtuu siitä että liian isot aivot pieneen päähän, mitä pienempi koira sen sairaampi rotu ylijalostuksesta johtuen.

Ylijalostettu rotu. Silmät liian isot, vahingoittuvat helposti. Huonot hampaat = kalliit ell laskut. Itsepäinen koulutettava, iso ego, vaatii ison koiran koulutuksen ettei ala pomottamaan jolloin puruherkkä. Itse en ottaisi vaikka ilmaiseksi saisin chihua, (tai terrieriä,) tai muutakaan sairaaksi jalostettua koiraa.

Kokemukset jakautuvat näköjään aika voimakkaasti.

Pakko vastata tähän vanhaan ketjuun. Meillä on 14 vuotias chihu uros. Toinen koiramme on isoa rotua, pomo on chihu. 

chihuahua on rotuna ylivertaisen fiksu, oppii uudet asiat muutamassa minuutissa, nuorempana chihumme oli melko arka ja äksy vieraita kohtaan, vanhemmiten hän on muuttunut pehmeämmäksi ja nauttii vieraidenkin ihmisten sylissä istumisesta. Hän ei tosiaan pidä kylmästä, mieluummin olisi menemättä koko talvena ulos jos saisi päättää.

Oma chihumme on ollut melko sairas ja nyt ikä tuonut tullessaan lisää vaivoja. Eli tämän tosin kanssa kannattaa varautua isoihinkin eläinlääkärilaskuihin.

Toista yhtä rakastavaa koiraa emme varmaan perheeseemme koskaan enää saa kuin tämä. Oma perhe on chihulle kaikki kaikessa, jota se puolustaa vaikka hengellään.

Seuraa Dmitri Medvedevin touhuja, niin saat selville myös chihuahuan luonteen.

Serkun vaimo jalosti noita, serkku oli NIIIIN kurkkuaan myöten täynnä noita pikkupaskiaisia. En tajua, miksi kukaan moista roittaa itselleen haluaisi.