Chihuahua - luonteesta ja sisäsiisteydestä

Anyone?

Naapurin chihut on ainakin hirveitä räksyjä ja kuvittelevat olevansa maailmanvaltiaitakin. Omistaja vaan hymistelee vaikka pikku mussukat murraa ja irvistelee.

Just noista syistä johtuen on tosi vaikeaa arvioida millaisia chihut on oikeasti.

Tiedän yhden omistajan joka kohtelee koiriaan jämäkästi ja pitää niitä koirina ja hänen chihunsa käyttäytyvät aivan asiallisesti. Joku koirista on sosiaalisempi ja joku ei niinkään piittaa vieraista.

Vain usean sukupolven sisäsiitoksella saa aikaiseksi jotain niin sairasta kuin chihuahua. Koko rotu pitäisi kieltää eläinrääkkäyksenä.

Hemmetin tyhmiä otuksia.

Tiedän kivoja koiria ja sitten niitä pellossa kasvaneita. Ne kivat on koulutettu kuten isommat koiratkin ja se näkyy. Terveydestä huomio että chihu on myös ns brakykefaalinen rotu ja aivot eivät tahdo mahtua kalloon. Silmät voivat myös tippua tapaturman yhteydessä päästä kun ovat niin ulkonevat. Sisäsiisteysongelmia on monilla, erityisesti siinä tapauksessa että elävät useamman koiran laumassa.

Hirvittävän ylijalostettu rotu, sen näkee jo naamasta ihan perssilmälläkin. Sen enempää aivot kuin silmätkään eivät mahdu kunnolla kalloon.

Älä tue ylijalostusta.

Oma kokemus on kahdesta chihuahuasta, toinen eli 12 vuotiaaksi, toinen on nyt 2-vuotias.

Chihuahua ei mielestäni ole perhekoira. Chihuahua leimaantuu vahvasti yhteen ihmiseen ja ei välttämättä juurikaan välitä muista ihmisistä tai edes perheenjäsenistä. Meidän molemmat chihut ovat kyllä eläneet lapsiperheessä ja on tulleet toimeen lasten kanssa ja ovat muutenkin sosiaalisen kohteliaita vieraita kohtaan. Mutta edellinen chihu oli vahvasti puolisoni koira ja tämä nykyinen minun. Ne ei siis juurikaan KAIPAA muita kontakteja. Ei ihmisistä eikä muista koirista.

Chihuahua on ennenkaikkea seurakoira (se haluaa tehdä sen oman ihmisen kanssa kaiken, nukkua samassa sängyssä, kulkee mukana joka paikkaan).

Toisekseen ne on hälyttäjiä; eli ne vartioi voimakkaasti kotia ja laumaa ja ilmoittaa sillä ärsyttävällä räkytyksellä kaiken poikkeavan ympäristössä. Tätä ei moni ymmärrä, ei aina chihun omistajat itsekään. Eli jos et halua haukkuvaa koiraa, älä ota chihua. Chihun voi opettaa hiljenemään käskystä jämptillä koulutuksella, mutta harvoin koulutuksellakaan niistä täysin hiljaisia saa eikä pidäkään. Haukku on niille luontainen kommunikointitapa.

Sisäsiistiksi opettaminen ei ole mahdotonta, mutta huomattavasti vaikeampaa kuin muilla roduilla. Etenkin chihuahua-uroksella on vahva taipumus merkata reviiriä. Toisaalta chihu ei pienen kokonsa vuoksi välttämättä miellä isoa kotia koko reviiriksi, joten esim sauna tai perimmäinen kammari voi sen näkökulmasta olla pesän ulkopuolella joten sitä käytetään käymälänä. Meidän eka chihu oli täysin sisäsiisti leikkauksen jälkeen, toinen osittain (toista ei ole leikattu, tilaa kotona on rajattu joka vähentää merkkaamista huomattavasti).

Meidän koirat on olleet suht terveitä, ainoastaan hampaat vaatii erityistä huolenpitoa (pesu viikottain ja/tai hammaskiven putsaus vuosittain). Toinen kuoli sydänvikaan, mutta sairaus tuli ihan vasta vanhuudessa. Sydänviat on chihuille tyypillisiä.

Muuta.. chihut on todella leikkisiä ja energisiä ja valppaita. Ne on fiksuja ja oppivat temppuja ym nopeasti. Pienenä niitä on helppo ottaa mukaan ja sopii myös kaupunkikotiin. Ei vaadi päivittäin pitkää lenkitystä, joskin niistä saa kyllä halutessaan myös kovan lenkkikaverin. Turkki on helppohoitoinen eikä leikkaamattomalla ole hirmuista karvanlähtökään. Rotu on hyvin pieniruokainen joten ruokaan ei juurikaan mene rahaa (laadukas pussi ruokaa maksaa n. 20€ ja kestää helposti pari kk, kun ohella syöttää esim. kananmunia ym kotiruokaa).

Saa kysyä jos vielä jäi joku mietityttämään :)

Chihuahua on erittäin suosittu koirarotu - niitä on lukumäärällisesti paljon ja niimpä yksilöitä löytyy laidasta laitaan. Samoin kasvattajia ja omistajia on lukumäärällisesti paljon ja keskenään erilaisia laidasta laitaan. 

Rodusta löytyy siis sairaita ja hermoheikkoja yksilöitä, pelkopurijoita, huonoja kasvattajia ja osaamattomia omistajia. Yhtä lailla löytyy erinomaisia perhekoiria, terveitä ja pitkäikäisiä lemmikeitä, asiansa osaavia kasvattajia ja perehtyneitä omistajia. 

Tutustu rauhassa kasvattajiin, selaile jalostustietokannasta rodun terveystilastoja ja ota pentu vain pentueesta, jonka molemmat vanhemmat ovat hyväluonteisia, terveitä, liioittelemattomia ja hyvin rakentuneita. Liioittelematon chihuahua ei ole liian pieni eikä sillä ole liian lyhyt kuono, liian isot silmät tai merkittäviä hammaspuutoksia. Tämä ohjenuora pätee toki muihinkin rotuihin. Rotu kuin rotu, niin rodun sisällä on monenlaisia kasvattajia ja koiria, joten pennunostajan suurin tehtävä on löytää vastuullinen kasvattaja. 

Nuo räksyttävät rotat pitäisi hävittää maapallolta.

Kiitos vastauksista. Minkä kokoisia järkevän kokoiset chihut ovat? Liian pienet ovat tietenkin nou-nou, ne teacupit, mutta minkä painoisia koiria kannattaa suosia? Entä miten voi tietää vanhempien hyväluonteisuuden kun useinkaan isää ei näe?

Hyvän kasvattajan löytäminen olisikin kultaakin kalliimpaa! Mikään kiire minulla ei ole enkä ole varma  rodustakaan vielä. Kaikissa pienissä roduissa tuntuu olevan ikävän paljon sairauksia, luonneongelmia ja sisällepissimistä.

Chihut eivät taida päästä hyppäämään sohvalle tai sänkyyn? Millaisia käytännön ratkaisuja teillä on käytössä?

Entä aukileet? Millainen ongelma ne ovat?

Tietämilläni chihuilla on kunnon kuonot eivätkä niitten silmätkään pullota.  

Naapurilla on pari chihua ja ne pissivät rappukäytävään ja hissiin ja räkyttävät yksin ollessaan hysteerisesti kun joku kulkee rappukäytävässä.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Minkä kokoisia järkevän kokoiset chihut ovat? Liian pienet ovat tietenkin nou-nou, ne teacupit, mutta minkä painoisia koiria kannattaa suosia? Entä miten voi tietää vanhempien hyväluonteisuuden kun useinkaan isää ei näe?

Hyvän kasvattajan löytäminen olisikin kultaakin kalliimpaa! Mikään kiire minulla ei ole enkä ole varma  rodustakaan vielä. Kaikissa pienissä roduissa tuntuu olevan ikävän paljon sairauksia, luonneongelmia ja sisällepissimistä.

Chihut eivät taida päästä hyppäämään sohvalle tai sänkyyn? Millaisia käytännön ratkaisuja teillä on käytössä?

Entä aukileet? Millainen ongelma ne ovat?

Tietämilläni chihuilla on kunnon kuonot eivätkä niitten silmätkään pullota.  

2,5-3,5 kg on hyvä :) 3kg on näyttelyraja, mutta kotikoira saa olla vähän isompikin.. itse tykkään myös että ei ole ihan rimpulan kokoinen, on terveemmän oloinen jos on lähempänä kolmea kiloa.

Aukileet terveillä yksilöillä ei ole mikään ongelma. Harva kasvattaja sellaisia laittaa eteenpäin (siis kunnon kasvattajat).

Omat chihut hyppii ongelmitta sohvalle ja sängylle ja pois, ovat kolmekiloisia.

Omilla koirilla on myös ollut aina pidempi kuonomalli eikä mitään mahdottomia molluskasilmiä. Kun katsot eri kasvattajien koiria niin varmasti löydät näitäkin yksilöitä helposti :)

Chihuahua alkaa helposti riehuahua!

Tatu

Kusipäisiä räkyttäjiä.

Kiitos numero 14!

Haluaisiko joko kertoa vielä pitkän ja lyhyen karvan eroista? Olen ymmärtänyt että lyhyt irtoaisi enemmän ja olisi hankalampaa imuroitavaa kuin pitkä?  Onko pitkässä yleisesti pohjavillaa? Ovatko karvanlähtöajat selkeät keväällä ja syksyllä vai onko karvanlähtö yleisesti suht jatkuvaa kuten monilla noutajilla esimerkiksi tuntuu olevan?

Meillä on 6 v chihu, ikänsä ollut täysin terve (myös terveystarkastukset kaikki puhtaat). Erittäin ihmisläheinen koira meidän oman perheen ihmisten kanssa, muista ei välitä pätkääkään. Inhoaa sadetta, kylmää ja märkää, tämä ei riipu pukemisesta. Ilmoittaa pihaan tulijoista ym. muttei hauku muuten. Jos koira saisi itse valita, viettäisi koko elämänsä kirjaimellisesti sylissä. En ottaisi tällaista koiraa jos se joutuisi olemaan paljon yksin, ja esim. koirakaveri tai hoitaja ei ainakaan tämän kanssa korvaa lainkaan sitä omaa ihmistä.  Merkkailee (uros), joudutaan käyttämään urosvyötä. Muuten hyvätapainen, tottelevainen, kävelee lenkillä nätisti eikä mitään johtajuusongelmia ole (kokeili vahvasti rajojaan murkkuiässä, mutta kasvatettiin kuten isotkin koirat, antamalla tuolloin periksi tämä maailman kiltein koira olisi todennäköisesti pureva ja muriseva painajainen). Karvaa lähtee lyhytkarvaisestakin yllättävän paljon. Hampaat vaihtuivat meillä ongelmitta eikä hammasongelmia ole ollut, täysi hampaisto ja putsattu vasta kerran. Oma chihu on tosin liioittelematon ja vähän isompi (vajaa 3 kg ja on pidempi kuono). Näyttelyissä menestyvät omenapäät ja kovin pienet yksilöt ovat paljon alttiimpia vaivoille.

Kiitos taas, ja lisää kokemuksia saa kertoa :)

Sisäsiisteydestä sanon oman kokemuksen perusteella, että uroksilla on ikävä tapa merkata sisälle.

Harva on 24/7 kotona karsimassa merkkailua pois.

Kotiin töistä tullessa edessä oli ns. kusipesu sieltä täältä.