Miten ujo jännuttäjä oppisi puhumaan englantia?
Ymmärrän englantia hyvin ja olen myös kirjoittamisen tasoon suht tyytyväinen, mutta puhuminen ja etenkin muiden kanssa jutteleminen tökkii ja pahasti. Asun isossa yliopistokaupungissa, jossa englanninkielisiä tapahtumia - niin yksittäisiä kuin esim. viikoittaisia harrastuksiakin - kyllä löytyy. Olen kuitenkin tosi ujo jännittäjä ja kynnys vieraan kielen puhumiseen on erityisen korkealla, enkä saa millään itseäni puhumaan niissä englantia yhtään enempää kuin on ihan pakko. Olen kokeillut kansalaisopiston järjestämiä englannin keskustelukurssejakin, mutta joko keskustelun aiheet ja juttukaverit ei natsannut lainkaan tai en saanut isossa ryhmässä juuri lainkaan suunvuoroa. Netin kautta tapahtuvasta keskustelusta tuntemattomien kanssa ei myöskään tule mitään, koska jännitän ihan liikaa eikä kenelläkään riitä kärsivällisyyttä odottaa että pääsisin pelkojeni yli ja kunnolla vauhtiin.
Onko kellään ideoita, mitä voisin vielä kokeilla?
Kommentit (8)
Minä kokeilin aikoinaan tuota kansanopiston keskusteluryhmää ja se oli jo pitkä harppaus kouluopetukseen verrattuna. Puhumaan opin vasta, kun otin vuorotteluvapaata töistä ja muutin Lontooseen opiskelemaan. Sitten se tarttuikin tosi hyvin.
Juo viinaa kunnes alkaa kielenkannat heltiämään. Ei tuollaiseen yleensä muu auta.
Vierailija kirjoitti:
Juo viinaa kunnes alkaa kielenkannat heltiämään. Ei tuollaiseen yleensä muu auta.
"Lasikantinen sanakirja aukeaa"
Aloita höpöttämällä englantia itseksesi kotona. Jos et tiedä yksinkertaisia fraaseja, niin kuuntele niitä netistä ja toista niitä ääneen. Matki ääntämistä. Puhumaan oppii vain puhumalla, onnea matkaan!
Voit tosiaan puhua ihan itseksesi kuvitteellisen keskustelukumppanin kanssa. Vielä parempi on, jos löydät jonkun kaverin, jonka kanssa voit jutella englanniksi. Olisiko tuttavapiirissäsi ketään, joka haluaisi harjoitella englantia kanssasi.
Ota yksityistunteja. Netistä löytyy edullisestikin, eli 30-60min kerrallaan opettajan kanssa kahdestaan jutustelua.
On pakko mennä ja puhua muille jos haluaa oppia. Ekat kerrat ovat kauheita, mutta onneksi kaikkeen tottuu. Bonus on se että opit yhtä aikaa englantia ja sosiaalisuutta.
Muista myös ettei u7joudessa ole mitään vikaa, siitä ei tarvitse pyrkiä kokonaan pois, vain sen verran että elämä helpottuu, eikä ujous hallitse sinua.