Epäiletkö että et olekaan vanhempiesi biologinen lapsi?
Kommentit (32)
En, geneettiset sairaudet isän puolelta varmistavat kyllä että isä ainakin oikea, ja näytän aivan äidin puolen serkulta. Ainoa mahdollisuus olisi että äitini ei olisi oikea äiti ja täti olisi oikea äiti, mutta epäilen vahvasti
En ole koskaan epäillyt.
Olen isäni kopio kasvoista ja minulla on kaikki "vaivat" mitä hänelläkin.
En epäile minäkään. Olen perinyt terävän ajatuksenjuoksun isältäni ja liiallisen kilttiyden äidiltäni.
Ap
Joskus lapsena ajattelin, että olen varmaan joku löytölapsi, kun kohdeltiin miten kohdeltiin. Uhkasin kerran, että karkaan kotoa ja etsin oikeat vanhempani. On olemassa valokuva, jossa pakkaan tavaroitani matkalaukkuun lähtöä varten.
Ikää kun tuli yhdennäköisyys isäni äidin ja hänen siskonsa kanssa todensi sen, että ei ole isästä epäilystä. He ovat jo kuolleet, mutta kun näen pitkästä aikaa isänpuoleisia sukulaisia alkaa se siunailu, että "ihan kuin olisin Mirjan nähnyt".
Jos rinnakkain oltaisiin aikanaan laitettu, niin eihän me kaksosia oltaisi, mutta paljon on yhdennäköisyyttä. Yllättäen kuulemma myös samoja eleitä, mikä tuntuu oudolta.
Kummallakin vanhemmallani oli tumma tukka, isälläni jopa pikumusta.
Minulla aivan vaalea, lapsena valkoinen.
Vanhat kotikuvat hauskoja, kun kun kahden tummatukkaisen vanhemman edessä vaaleahiuksinen lapsi.
Olen niin isäni näköinen, ettei asiasta ole epäselvyyttä. Ellei sitten joku setäni olisikin biologinen isäni.
Siskostani epäilen kyllä. Miten kaksi isonenäistä voi saada niin pieninenäisen lapsen, en ymmärrä. Tosi pieni todennäköisyys ainakin.
Ei tarvetta epäillä, samaa näköä kummaltakin puolelta ja muitakin piirteitä.
Oon epäilly isovanhempaa mutta varmuutta ei voi saada, eikä se muuttaisi enää mitään, avaisi haavoja
Ei tarvitse epäillä kun on adoptoitu.
En epäile. Kun isää katsoo niin on kuin itseä tuijoittaisi sellaisen kevyen ikäfiltterin läpi.
Vierailija kirjoitti:
Oon ihan äitini näköinen
Äidistä vähemmän on yleensä epäselvyyttä. Ellei synnärillä oo vaihtunut.
Nimeni on melkein sama kuin isäni nuoruusheilan etunimi. XD
Olen kuitenkin aivan äitini näköinen, täysin eri puusta veistetty kuin tuo lähes-kaimani.
En tiedä miltä näyttävät Vanhempani, olen adoptoitu. Enkä halua tutustua.
Olen (valitettavasti) täysi yhdistelmä isästäni ja äidistäni joten asiasta ei ole epäselvyyttä. Isän silmät, nenä ja perse, äidin puolelta huulet, hampaat, vaalea pisamainen iho jne. Ruuminrakenne on hoikka kuten vanhemmillani ja olen tasan 9cm pidempi kuin äitini ja 9cm lyhyempi kuin isäni. Ainoastaan hiusten väreistä voisi kiistellä, isälläni on mustat, äidilläni punaiset ja minulla blondit, isä tosin oli lapsena vaaleahiuksinen.
N32
En epäile, olen samanlainen v i t t u pää kuin hekin. Geeneistä ei ole epäilystäkään.