Mihin uskontokuntaan ystäväni on mennyt mukaan? Pystyykö näistä päättelemään?
Pitkäaikainen ystäväni on alkanut aivan viime päivinä puhua uskonnollisista asioista, mitä hän ei ole koskaan aiempina vuosina tehnyt. Hän ei suostu kertomaan, mihin uskontokuntaan on liittynyt tai minkä uskontokunnan kanssa on tekemisissä, ja olen siksi hänestä huolissani. Tuollainen salailu ei mielestäni ole täysin normaalia.
Tällaisista asioista hän mm. puhui, pystyykö näistä päättelemään, mikä uskonto on kyseessä?
1) Hän uskoo, että kuoleman jälkeen tänne maapallolle tulee paratiisi, jonne uskovat pääsevät. Ne, jotka eivät usko, jäävät kuolleiksi. Helvettiä ei ole. Paratiisissa voi tehdä mitä vaan, matkustella eri maihin ja opetella uusia asioita. Paratiisissa ollaan ihmisen ruumiissa, eli ei siis pelkkänä sieluna.
2) Ennen avioliittoa ei tulisi asua yhdessä, vaan yhteiseen kotiin pitäisi muuttaa vasta avioliiton solmimisen jälkeen.
3) Homoliitot ja homojen adoptio-oikeus ovat ehdottomasti väärin.
Kommentit (39)
ap kirjoitti
>Kuulostaa, että hänet on laitettu lukemaan ulkoa joitain tekstejä, >joille hän nyt perustaa koko elämänsä.
niin, sellaista se on suurimmassa osassa uskontoja, jotka tekevät aktiivista käännytystyötä.
Ei sitä ihminen voi kertoa mitä siinä on tapahtunut. Siksi ne on USKOn asioita. Hassumpaa varmaan olisi olut jos olisi sinulle siitä jonkunlaisen ns. järkiselityksen kertonut vai mitä?. Mitäs sun toiset uskovat kaverit ovat siihen kysymykseen vastanneet???? Jos on uusi jossain uskonnossa ei voi kaikkeen tietää vastauksia, ei vanhemmatkaan osaa.. Mutta on kuitenkin valintansa tehnyt, ja pitää siitä kiinni.
Hän ei sitten lopulta enää pitänyt minuun yhteyttä, kun sain SYNTISENÄ lapsen avoliittoon...
Omat opiskelut jäi 70-luvulla tekemättä tämän takia. Kotoa ei tuettu mitenkään opiskelua vedoten tuohon pikaiseen paratiisin tuloon maanpäälle. Päätä olisi riittänyt vaativiinkin opintoihin. Myöhemmin olen kouluttautunut aikuisena.
Oikea tie tuo usko kuitenkin on, siinä on paljon hyvää. Ollakseen todella sisällä Jehovan todistajien uskonnossa on elintapojaan muutettava radikaalisti tavalliseen tallaajaan verrattuna.
Olen pohtinut onko säännöistä tullut itsetarkoitus vai riittäisikö Jumalalle kuitenkin vähempi mitä he tavoittelevat. Noidankehä on valmis koska tuntee itsensä aina riittämättömäksi koska ihminen on aina vajavainen ja epätäydellinen.
Herralle yksi päivä on tuhat vuotta ja meillä ihmisillä on eri perspektiivi tuohon päivä sanaan, ihmisikä on niin lyhyt Luojan silmissä emme elä päivääkään.
Pidä ystävyyttänne yllä. Jeesuksen syntymästä kysyit, asiahan on niin että luomiskertomuksessa Jumala loi kaiken, luonnon ja ihmiset. Tähän viitaten Jumalalle ei mikään ole mahdotonta onhan Hän pystynyt luomaan maailmankaikkeuden ja ensimmäiset ihmiset miksi Hän ei olisi kykenevä luomaan Jeesusta poikaansa syntyväksi neitsyt Mariasta.
Jehovan todistajat todellakin uskovat Raamatun olevan Jumalan sana ja uskovat luomiskertomukseen ei kehitysteoriaan.
uutta vielä.
Kunhan voin edelleen jutella ystäväni kanssa samoista asioista kuin vanhoina hyvinä aikoinakin, ja kunhan hänen elämänpiirinsä ei täysin suppene noiden uskontokysymysten ympärille, niin kaikki on hyvin
Kiitos vastauksista!
Jehoville on ymmärtääkseni tärkeää käännyttäminen. Eräs jehovaystävä alkaa aina jossain vaiheessa puhua uskonnosta ja käännyttää ja antaa luettavaa. Se käy rasittavaksi ystävyydelle kun ei halua puhua tai väitellä tai ottaa sitä aineistoa.
Lisäksi Jehovat luullakseni suosivat sitä että perhe on kaikki samaa uskoa, ja että ystäväpiiri supistuu niihin samoinuskoviin ja harrastetaan kirkon porukan kanssa.
Nythän on joulun aika, jehovat eivät vietä joulua, voithan kokeilla antaa joulukortin tai -lahjan ja kysellä joulusuunnitelmia jehovana hän torjuisi ne. Mutta en ihan tiedä miksi et voisi kysyä suoraankin.
Jeesukseen sen sijaan en ole koskaan onnistunut uskomaan Jumalan poikana tai osana Jumalaa. Uskon, että Jeesus on ollut ja elänyt mutta olleen " vain" tavallinen ihminen, tai ehkä jopa profeetta. Ei kuitenkaan Jumala. Hyväksyn muutkin näkökannat, tuo on vain itselleni loogisin näkemys.
Kaipa uskoni on tai on ollut sitten jokseenkin lähellä islamin uskoa tai ehkäpä ennemminkin juutalaisuutta.
Eräs vanha luokkakaverini kertoi, että harmittelee nyt suunnattomasti sitä, että uskoontulonsa jälkeen ei osannut muuta ajatellakaan, että puhui vain uskostaan ja Jumalasta ja oikeasta tavasta elää, kun halusi muillekin saman ihanan tunteen ja hyvän olon. Tuolloin nimittäin suurin osa hänen ystävistään lopetti yhteydenpitämisen, vain muutaman sinnikäs jäi.
Älä sinä nyt ole niitä, jotka eivät jää.
Kunhan " kuherruskuukausi" menee ohi, voi opiskelu taas tuntua mielekkäältä, jos se on oikeasti hänelle ollut tärkeää.
myös ostanut muille läheisilleen lahjoja, ja aikoo viettää joulua ihan normaalisti lapsuudenperheensä kanssa.
Voiko tuosta sitten päätellä, ettei hän olekaan Jehovan todistaja, vaan jotain muuta?
miten sinä siihen uskot? sinun kyllä kannataa kesksutella Jeesuksesta ystäväsi kanssa, hänen opetuksistaan ne on hyviä sellasellekkin joka ei uskoiskaan Jumalaan.
juutalaisuudesta.
Mutta nyt ap lähtee töihin. Oli mielenkiintoiset keskustelut!
siinä uskossa on niin paljon sääntöjä ettet osaa arvatakkaan.. Siinä vasta vaikee uskonto!
Vierailija:
Tämä ko. ystäväni usko vaan tuli täydellisenä yllätyksenä, eikä vaikuta siltä, että hän olisi itsekään vielä täysin sinut tämän uskonnon kanssa. Esittämiini kysymyksiin hän antoi fraasivastauksia, kuin kirjasta opeteltuja, eikä pystynyt niiden lisäksi mitenkään perustelemaan asioita.Esim. Meille tuli puhetta Jeesuksesta. Kerroin, että minulla on aina ollut vaikeuksia ymmärtää sitä Jeesuksen neitseellistä syntymää ja Jumalan poikuutta, koska en oikein hahmota, että mistä ne ylimääräiset geenit ovat tulleet Marian geenien lisäksi - kun hedelmöitykseen kuitenkin tarvitaan kahdet geenit. Ajattelin siis asiaa tavallaan tieteelliseltä kannalta. Ystäväni sanoi tässä tilanteessa:" Tiede ei pysty selittämään kaikkea. Esimerkiksi maailman syntyyn liittyviä asioita tiede ei ole pystynyt täydellisesti selittämään." Ja siinä kaikki. Enempää hän ei pystynyt sanomaan tuosta Jeesus-asiasta.
Kuulostaa, että hänet on laitettu lukemaan ulkoa joitain tekstejä, joille hän nyt perustaa koko elämänsä. Aika hutera pohja vaikuttaisi olevan.
Hyväksyisin hänen uskonsa, jos se näyttäisi olevan ystävälleni terveellistä ja tekevän hänet onnelliseksi - kuten on ortodoksi-, mormooni- ja tataariystäväni tapauksessa. Mutta tämä ystäväni sen sijaan päättää hylätä opiskeluhaaveensa ja kaikki muutkin haaveensa tarpeettomina. Ei vaan kuulosta hyvältä! Hän uskoo voivansa opetella ja tehdä kaiken sitten paratiisissa.
Lisäksi hän arvostelee omaa uskoani, tai pikemminkin " ystävällisesti ohjailee" minua oikeaan suuntaan. Tätä eivät muut ystäväni ole koskaan tehneet.
Ja kaiken lisäksi hän näyttää nyt tuntevan syyllisyyttä kaikesta tekemisestään. Hän miettii, onko hyvä vai paha, pohtii menneitä " syntejään" jne., ja vaikuttaa näistä puhuessaan ahdistuneelta.
Olen itse kristitty ja pidän näitä Jehovan Todistajia ja Mormoneja ei-kristillisinä, koska niihin kuuluu ihme salaseuraoppi, joka ei mielestäni kuulu kristillisyyteen ja tekojen avulla pelastuminen, joka sekin on täysin vastakkaista kristinuskolle.
Mutta uskomatonta, että sinä ap. yrität jotenkin käännyttää ystäväsi takaisin eksyneeseen järkioppiisi, kun hän nyt on tajunnut mistä uskossa on kyse ja matkalla todelliseen uskoon.
Sillä tässä maailmassa on todellakin hyvä ja paha, Jumala ja Saatana ja me kaikki olemme syntisiä ja syntiä tehneet ja senkin sinä tulet joskus näkemään.
Minä rukoilen ystäväsi puolesta, että hän löytäisi todellisia kristittyjä ystäviä elämäänsä, ei mitään Jehovia tai mormoneja vaan aitoja uudestisyntyneitä kristittyjä.
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että ystäväsi ei pidä kuvitella, että täällä maan päällä voisi jättää kaiken oman onnensa nojaan ja vasta paratiisissa tapahtuu. Jumala on tarkoittanut meidät tänne maan päälle toimimaan ja palvelemaan Jumalaa ja lähimmäisiämme kukin omalla tavallamme. Meille on annettu erilaisia lahjoja, joilla voimme palvella lähimmäisiämme, ilman tätä maanpäällistä vaellusta ei ole myöskään tietä taivaaseen. Ei ole taivasta, jollei ensin kävele tietä pitkin sinne. Tämä maailma on vain läpikulkumatka ja Jumala on antanut meille paljon eväitä, jolla suunnistaa tässä maailmassa.
Vierailija:
uutta vielä.Kunhan voin edelleen jutella ystäväni kanssa samoista asioista kuin vanhoina hyvinä aikoinakin, ja kunhan hänen elämänpiirinsä ei täysin suppene noiden uskontokysymysten ympärille, niin kaikki on hyvin
Kiitos vastauksista!
" näytä minulle uskosi ilman tekoja niin minä näytän sinulle uskoni teoillani, sillä usko ilman tekoja on kuollut."
-Löytyy muístaakseni Apostolien teoista.
Katsos kun ystävyys perustuu sille, että on jotakin YHTEISTÄ. Jos feministiystäväni muuttuisi äkkiä alistuvaksi nysväksi, voisi se vähän latistaa ystävyyttäni. Tai jos miehen puoluekaverit vaihtaisivat puoluetta.
Kökköjä esimerkkejä, mutta ehkä tajuat. En minä olisi erityisen ihastunut, jos ystäväni muuttuisi tosi reippaasti, niin kuin tässä on kyse.
Ei ap
saati sitten ystävyyksiä. Se muuttaa ihmistä tosi paljon, elämänarvoja, ja tietysti myös sitä mitä HÄN ajattelee muista ihmisistä ympärillään näiden uusien arvojen kautta.
Tämä ko. ystäväni usko vaan tuli täydellisenä yllätyksenä, eikä vaikuta siltä, että hän olisi itsekään vielä täysin sinut tämän uskonnon kanssa. Esittämiini kysymyksiin hän antoi fraasivastauksia, kuin kirjasta opeteltuja, eikä pystynyt niiden lisäksi mitenkään perustelemaan asioita.
Esim. Meille tuli puhetta Jeesuksesta. Kerroin, että minulla on aina ollut vaikeuksia ymmärtää sitä Jeesuksen neitseellistä syntymää ja Jumalan poikuutta, koska en oikein hahmota, että mistä ne ylimääräiset geenit ovat tulleet Marian geenien lisäksi - kun hedelmöitykseen kuitenkin tarvitaan kahdet geenit. Ajattelin siis asiaa tavallaan tieteelliseltä kannalta. Ystäväni sanoi tässä tilanteessa:" Tiede ei pysty selittämään kaikkea. Esimerkiksi maailman syntyyn liittyviä asioita tiede ei ole pystynyt täydellisesti selittämään." Ja siinä kaikki. Enempää hän ei pystynyt sanomaan tuosta Jeesus-asiasta.
Kuulostaa, että hänet on laitettu lukemaan ulkoa joitain tekstejä, joille hän nyt perustaa koko elämänsä. Aika hutera pohja vaikuttaisi olevan.
Hyväksyisin hänen uskonsa, jos se näyttäisi olevan ystävälleni terveellistä ja tekevän hänet onnelliseksi - kuten on ortodoksi-, mormooni- ja tataariystäväni tapauksessa. Mutta tämä ystäväni sen sijaan päättää hylätä opiskeluhaaveensa ja kaikki muutkin haaveensa tarpeettomina. Ei vaan kuulosta hyvältä! Hän uskoo voivansa opetella ja tehdä kaiken sitten paratiisissa.
Lisäksi hän arvostelee omaa uskoani, tai pikemminkin " ystävällisesti ohjailee" minua oikeaan suuntaan. Tätä eivät muut ystäväni ole koskaan tehneet.
Ja kaiken lisäksi hän näyttää nyt tuntevan syyllisyyttä kaikesta tekemisestään. Hän miettii, onko hyvä vai paha, pohtii menneitä " syntejään" jne., ja vaikuttaa näistä puhuessaan ahdistuneelta.