Ulkopuoliseksi jääminen töissä

Vierailija kirjoitti:

Eli eristäydyt muista, pöydässä istut tuppisuuna.

Silti odotat että sut raahataan mukaan ja pakotetaan osallistumaan.

Katse peiliin! Siellä on se passiivinen tylsimys, joka on valinnut yksinolon. Jos haluat ystäviä, ole ystävällinen, mukava ja AKTIIVINEN!

Mua ärsyttää nää valittajat jotka edellyttää muilta paljon mutta eivät itse tee mitään.

Siis Ap sanoi aloituksessaan että on kyllä osallistunut keskusteluun. En ymmärrä tätä syyllistämistä, taidat olla juuri noita Ap:n kuvailemia ihmisiä jotka eivät noteeraa mitenkään kun sanoo niille jotain. Teihin on mahdotonta ottaa kontaktia kun tuntuu että kaikki mitä itse sanoo, vaikuttaa olevan teistä jotenkin outoa tai ärsyttävää. Keskustelu jää lyhyeen.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja tekee firmalle tulosta, toiset ovat vain kuluerä. Työpaikalle on tultu tekemään töitä, ei juoruamaan paskaa ja katselemaan jotain tuntemattomia ihmisiä huvipuistossa esittäviä valokuvia kaikenmaailman laiskamatojen kanssa.

Tämä. En itse työpaikan työjuhtana juttele siivellätulijoiden ja saikuttajien kanssa. Ottavat hermoon. Enkä työpaikan jopon kanssa, koska suosionsa miesten kesken perustuu kaikkeen muuhun kuin työn tekemiseen :D. Myös miehiä, jotka jopoa käyttävät, kartan.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä et sano mitään, mihin muut voisivat reagoida. Jos vaan kerrot "tilastojen valossa asia on X" totisesti eikä kukaan keksi sanottavaa, eivät kommentoi. Tai "No eihän se noin ole" tai "Mä en koskaan ole halunnut tehdä noin"

Jos toiset keskustelevat keskenään, he ovat aktiivisia ja äänessä. Jos hiljaisena kuulet asian, ei heille ehkä tule mieleen, että liityt keskusteluun.

No miksi ihmiset eivät sitten tykkää siitä että liittyy keskusteluun? Mutta toisaalta jonkun hiljaisuus on myös ongelma?

Minulla taas on kokemusta ihmisistä, jotka ratsastavat työasemallaan. Ehkä ajattelevat esiintyvänsä hienoina tai osaavina, mutta eivät kerro itsestään mitään eivätkä huomioi muussa kuin virallisessa tilanteessa, jos on pakko. Tuollaiset ovat yleensä ylemmässä asemassa. Kaikki eivät edes moikkaa ohi mennessään.

Olen joskus kysynyt heiltä jotain heihin liittyvää tai ollut yhteydessä, eivätkä reagoi jos kysymys ei liity pakolliseen työtehtävään. Tai voivat vaikuttaa kiusaantuneilta, jos huomaavat tai pelkäävät, että heille puhuu jotain.

Sitten voivat ihmetellä jollekin muulle, miksen minä ole aktiivisemmin heihin yhteydessä ja miksen ole ystävystynyt. Aivan ihmeellistä.

Eri asia kuin Ap:lla, mutta kaikenlaisia löytyy.

Ihan kuin mun edellisessä työpaikassa. En kauaa ollut häiritsemässä heidän rinkiään, vaan lähdin pois vähin äänin. Puistattava paikka ja toimintakulttuuri. Sitten ihmettelevät, miten heillä ei kukaan pysy. No ei, jos ei halua olla nöyryytettävänä.

Juuri tästä syystä en ole koskaan halunnut työyhteisöön. Olen yksinyrittäjä.

En kuitenkaan pääsisi sisään yhteisöön. Asiakkaiden kanssa homma luistaa mutta työkaverit eivät hyväksy.

Voi ap, kuin omia ajatuksiani. Tai ei mitään ajatuksia, vaan kokemuksia.

Mulle avaudutaan todella herkästi omista asioista tai sitten ihan vain suolletaan sitä ajatusten virtaa omista tekemisistä. Olen aika uusi työpaikallani, ollut vasta alkuvuodesta. Alkuun yritin vastavuoroisesti kertoa omia asioitani, mutta mulle puhuttiin päälle, kuitattiin mitätöiden tyylillä, että sillä toisella oli aina kaikki merkityksellisempää, työläämpää, suurempaa jne, kuin minulla. Jossain kohtaa olen vaan pistänyt suuni kiinni ja kuunnellut niitä monologeja puolella korvalla. Tai jos meitä on tauolla samaan aikaan useampi, minun kommentit on just ne joita ei noteerata, tai toisensa hyvin tuntevat eivät edes kohteliaisuudesta vaihda puheenaihetta sellaiseksi, että siihen keskusteluun voisi osallistua. Tässä taannoin ihan hämmennyin, kun yksi pahimmista jatkuvasti omista asioistaan jauhava kysyi minulta jotain, se oli ensimmäinen kerta. Ärsyttää ja harmittaa myös se, että mun puolesta oletetaan asioita, eikä anneta suun vuoroa oikaista vääriä luuloja.

Mietin usein, miksi olen ulospäin niin epäkiinnostava persoona, ettei ketään kiinnosta tututustua?

Vierailija kirjoitti:

Minulla taas on kokemusta ihmisistä, jotka ratsastavat työasemallaan. Ehkä ajattelevat esiintyvänsä hienoina tai osaavina, mutta eivät kerro itsestään mitään eivätkä huomioi muussa kuin virallisessa tilanteessa, jos on pakko. Tuollaiset ovat yleensä ylemmässä asemassa. Kaikki eivät edes moikkaa ohi mennessään.

Olen joskus kysynyt heiltä jotain heihin liittyvää tai ollut yhteydessä, eivätkä reagoi jos kysymys ei liity pakolliseen työtehtävään. Tai voivat vaikuttaa kiusaantuneilta, jos huomaavat tai pelkäävät, että heille puhuu jotain.

Sitten voivat ihmetellä jollekin muulle, miksen minä ole aktiivisemmin heihin yhteydessä ja miksen ole ystävystynyt. Aivan ihmeellistä.

Eri asia kuin Ap:lla, mutta kaikenlaisia löytyy.

Suurin osa suomalaisista vaikuttaa olevan jotain omituista luolakansaa. Tuntuu ettei ole alkeellisimpiakaan peruskäytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Haiset pahalle, olet tylsä, olet ruma, olet tyhmä.

Joku näistä tai kaikki.

Terveisin. Koulukiusaaja

Vierailija kirjoitti:

Minulla taas on kokemusta ihmisistä, jotka ratsastavat työasemallaan. Ehkä ajattelevat esiintyvänsä hienoina tai osaavina, mutta eivät kerro itsestään mitään eivätkä huomioi muussa kuin virallisessa tilanteessa, jos on pakko. Tuollaiset ovat yleensä ylemmässä asemassa. Kaikki eivät edes moikkaa ohi mennessään.

Olen joskus kysynyt heiltä jotain heihin liittyvää tai ollut yhteydessä, eivätkä reagoi jos kysymys ei liity pakolliseen työtehtävään. Tai voivat vaikuttaa kiusaantuneilta, jos huomaavat tai pelkäävät, että heille puhuu jotain.

Sitten voivat ihmetellä jollekin muulle, miksen minä ole aktiivisemmin heihin yhteydessä ja miksen ole ystävystynyt. Aivan ihmeellistä.

nyEri asia kuin Ap:lla, mutta kaikenlaisia löytyy.

Jos ylemmille ei tee lisäpalveluksia, he eivät välttämättä puhu. Eivät kaikki välttämättä silloinkaan. Nuorena lähdin sellaista tekemään ja saatoin tavallaan tutustua ylempiin mutta töitä ei aina kohdeltu virallisina. Vanhempana töitä ei enää saanut työtodistuksille, vaikka oli tehnyt kuinka paljon ylimääräistä. En tiedä muuttuiko käytäntö yleisesti niin, että yksilön tekemiä töitä ei enää listata vaan ainoastaan työhön kuuluvat perustehtävät.

Nykyään olen yhä tehnyt ylimääräistäkin mutta nykyisen työpaikan määräaikaisuuksissa huomatessani, että niitä ei huomioida eikä kaikkia ydintöitäkään listata todistukselle, en enää kovin helposti ehdota tekeväni ylimääräistä ylemmille tai muille, jos se ei kuulu työnkuvaani. Sitten seurauksena voi olla, että käyttäytyvät kuin en olisi heidän tuttunsa käytävällä tai taukohuoneessa. 

Tuo voi olla syy, miksi nuorempia mielellään palkataan. Kaikki nuoretkaan eivät tee ylimääräistä, mutta olen päätellyt että jos vaikka taukohuoneessa näkyvät jonkun palveluksia tekevän seurassa tai muuten ovat edukseen, voivat olla luontevasti oikeanlaista porukkaa.