Lue keskustelun säännöt.
Miten uskallan sanoa miehelle, etten halua mennä hänen äidinsä luokse jouluaattona?
21.12.2006 |
Olemme serustelleet reilun vuoden ja nyt olisi tarkoitus mennä " anoppilaan" jouluna, mutta meikäläistä PELOTTAA. Mieheni äiti on ihan mukava, mutta niin jyrkkä, suvaitsematon, oikein vanhan ajan " aatelinen" . Naisten pitää käyttäytyä näin ja näin ja hänelle on aivan kauhistus, että poltan, pelaan tietokoneilla yms. miesten juttuja.
Lisäksi piilovittuilee koko ajan, enkä kestä sellaista. Olen hirveän herkkä ja pari kertaa hän on saanut minut epäilemään itseäni todella rankasti. Lisäksi pelkään että jouluna kun olen muutenkin tunneherkkä joko räjähdän hänelle tai alan itkemään. Miten sanoa miehelle, että hänen äitinsä (jota mieheni kovasti rakastaa ja ihailee) on ehkä ilkein tuntemani ihminen enkä haluasi viettää rauhan ja rakkauden juhlaa hänen kanssaan?
Kommentit (27)
Mikä pakko jouluna on tunkea minnekään kylään? sanot vaan että haluat jouluna olla ihan omassa rauhassa ja rentoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä mene ollenkaan. Menköön mies yksin
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 18:25"]
Mikä pakko jouluna on tunkea minnekään kylään? sanot vaan että haluat jouluna olla ihan omassa rauhassa ja rentoutua.
[/quote]
Ai tää ketju ei ollutkaan tämän vanhempi.... vain 8 v
Älä mene. Joudut loukkaamaan miestä, mutta parempi se heti ensimmäisellä kertaa, kuin sitten kun olette jo olleet "anoppilassa" monta joulua. Itse pääsin tästä useiden vuosien jokajouluisesta kauhusta sillä, että muutimme 100km päähän.
"Mieheni äiti on ihan mukava", mutta "on ehkä ilkein tuntemani ihminen". Keksipä joku toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minulle kaikista tärkein jouluperinne on hiljentyminen ja rauhoittuminen. Sen takia haluan ehdottomasti viettää joulua rauhassa omassa kodissani enkä mennä muiden nurkkiin. Jos sinä haluat käydä äitisi luona jouluna, olet totta kai täysin vapaa menemään, mutta minä en tule sinne vaan vietän joulua parhaaksi katsomallani tavalla. Vie äidillesi hyvän joulun toivotus minulta ja tämä hyasintti."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies oli jo luvannut että menemme ja ilman hyvää syytä emme voi olla menemättä.
Mietin, että pitäisikö minun muutenkin puhua tästä ongelmasta mieheni kanssa. Siis siitä, että pelkään hänen äitiään.
Hänen äitinsä on koko mieheni elämän arvostellut häntä ja miehenikin kärsii siitä, mutta kyseessä on kuitenkin hänen äitinsä. Minun ei periaatteessa tarvitsisi moista ilkkumista kestää, mutta miehen vuoksi yritän taipua. Inhottavaa.
Kaikista inhottavinta on että tiedän mitä miehen äiti on sanonut edellisistä tyttöystävistä ja mitä pahaa hän on sanonut minusta kun sai tietää että minulla avioton lapsi, jonka olen teininä saanut.
t.ap
Fiksu mies sitten tukee kyllä sinua jos äitinsä jotain hölmöilee! Mutta yritä esittää asia sillä lailla ettei miehesi loukkaannu, niille kun on äiti kuitenkin melkoisen pyhä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en lähtisi märehtimään äitiä.
Voithan sanoa, että toivot lyhyttä vierailua ja sitten omaa joulua kotona. Tulee molemmat.
Sehän on hyvä syy! Sanot, että haluat viettää joulua rauhassa lapsen kanssa kotosalla.
Mä oon lopettanu kaikki jouluvierailut kun lapsi synty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän mies nyt siitä voi loukkaantua.
Mä olen puhunut omalleni hänen äidistään niin hyvässä kuin pahassakin, on vaatinut meilkein kymmenen vuotta että hän vihdoin ymmärtää minuakin.
Vierailija:
eihän mies nyt siitä voi loukkaantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei nähnyt äidissään mitään vikaa, kunnes tilanne meni täysin ilmiselväksi.
Tiedän että olemme olleet yhdessä vasta vuoden, mutta suhteemme on kuitenkin aikaste vakavaa laatua ja naimisiinkin olisi tässä parin vuoden sisällä tarkoitus mennä.
Se vaan että minulla ei periaatteessa ole miehen äitiä mitään vastaan. Tuntuu vaan siltä, että hän on jo ennen minuun tutustumista luonut minusta käsityksen joka ei ole ollenkaan todellinen. Hänen kanssaan on vaikea olla.
Lisäksi mieheni äiti on syntyjään venäläinen ja puhuu aina välillä miehelleni venäjää meidän ollessa siellä. Minusta se on todella loukkaavaa. En ymmärrä mitä hän sanoo ja hän voi sanoa mitä tahansa.
Yhtä edellistä tyttöystävää hän oli haukkunut miehelle lehmäksi tytön ollessa vieressä :(
Mietipä ap tulevia vuosia, jolloin teillä on mahdollisesti miehen kanssa yhteisiä lapsiakin. Anoppisi voi toki muuttua mukavammaksi vuosien mittaan ja sinäkin häneen tottuessasi alat pelätä häntä vähemmän.
Mutta tarvitset tukea ja " suojaa" mieheltäsi. Jos hän rakastaa sinua, hän puuttuu äitinsä vittuiluun ja syrjivään käytökseen.
Aivan aluksi voisit sanoa, että pelkäät ja jännität kamalasti hänen äitiään, että voisitteko hiukan rajata sielläoloanne, koska se on melkoinen stressitekijä ja rasite sinulle ja juuri vielä jouluna.
Mikset mene sinne viettämään joulua ja miehesi äitinsä luokse?
Me teimme näin aina siihen asti, kunnes syntyi esikoinen (eli 6 vuotta). Joulupäivänä sitten näimme mutta aaton olimme molemmat omilla vanhemmillamme.
joten joutuisin ajamaan typerästi edestakaisin päivän mittaan. Miehen äiti asuu " naapurissa" .
Kauhea stressi tästä joulusta kun kaikki repii eri suuntiin ja olen ihan rikki. Missään en saa olla oma itseni paitsi kotona, mutta jos sen teen niin sukulaiset ei ikinä enää puhu mulle. Tuntuu tosi pahalta.
Lisäksi joulu on mulle yleensäkin tosi vaikeeta aikaa kun kaipaan isääni niin paljon. Ja aina joudun joulun viettämään stressaavissa ympäristöissä ja olen iltaisin ihan rikki.
t.ap
Tuollaisia ne on kaikkien joulut, eikä me silti olla " rikki" . Meinaan että herkkyys on tietenkin ihan hyväkin luonteenpiirre, mutta tiettyyn rajaan asti.
Käy juttelemassa jossakin niin saat vähän perspektiiviä ja rohkeutta.
Up