Miten tunnistaa 30+ sinkkunaisen, joka aidosti haluaisi pariutua kunnolliseen parisuhteeseen?

Mä näin yhden,T-paita,missä luki,haluan pariutua.Oli noin 3-kymppinen,siitä tiesin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap skippaa tuhat askelta tinderin ja vakavan parisuhteen välistä. Naisen näkökulmasta näin:

Asuminen. Minulla on jo omistusasunto, jota varten säästin kymmenen vuotta ja jota maksan vielä seuraavat vuosikymmenet. Tulevaisuudessa tietysti haluaisin ostaa kumppanin kanssa yhteisen. Ei tuollainen tule edes mieleenkään tinderrandomin kanssa. En tiedä miten hoidat talouttasi. En tiedä miten vakaa olet. Osaatko hoitaa ja huoltaa taloa? Miten käytät rahaa? Ollaanko yhdessä seuraavat 20 vuotta, mitä laina vielä kestää?

Sitoutuminen. En tunne sinua. Millaiset tunnetaidot sinulla on? Miten kohtelet perhettäsi, tuttuja ja tuntemattomia? Millainen olet hyvänä päivänä, millainen huonona? Mökötätkö, hakkaatko, huudatko? Mitä ajattelet pettämisestä? Avioliitosta? Millainen oli vanhempiesi suhde? Millaisesta perheestä tulet? Miten kasvoit? Miten sopisit minun perheeseeni?

Lapset. Miten kasvoit itse? Osaatko ottaa vastuuta? Millaiset mallin sait kotoa? Miksi haluat lapsia? Onko sinulla perinnöllisiä sairauksia tai ongelmia? Miten suhtaudut, jos meidän lapsemme olisi vammainen tai sairas? Oletko valmis 20 vuoden sitoutumiseen? Osallistuvatko vanhempasi, millaisia odotuksia heillä on?

Toisin sanoen, miten kukaan voi tinderiä selatessa jo alkupeleissä sanoa haluavansa sitoutua. Ihmisen oppii tuntemaan vasta ajan myötä. Kaikki ap:n luettelemat palikat ovat niin isoja kysymyksiä että edes viime 6 vuoden suhteessani emme ehtineet niin pitkälle. Ihan utopiaa olettaa että hakuammunnalla löydetty tuntematon ihminen osaa luvata koko elämänsä toiselle tuntemattomalle.

Ehkä otan asiat liian raskaasti, mutta minullakin on vain yksi elämä, enkä tee sen päätöksiä ilman huolellista harkintaa. Parinvalinta kun on mielestäni yksi elämän suurimpia päätöksiä. Ja todellakin jos perhekin olisi tarkoitus perustaa tai mennä joskus naimisiin.

Katselet kuinka elämä lipuu ohi, samalla kun pyörittelet näitä asioita päässäsi. Syyllistyn tuollaiseen analyysiparalyysiin itsekin jonkun verran, mutta en sentään noin paljoa. 

Samaan aikaan ne, jotka ottavat riskin, menevät ja tekevät, ja korjaavat voiton. 

Tämä ei ollut kysymys eikä keskustelua alustava kommentti. Tämä oli totuus. Jos haluat kommentoida sitä jotenkin, niin parhaiten se toimii jos kommentoit itse itsellesi.

t. ap

Niin, sinä menet, otat riskin ja voitat. Siinä tilanteessa on myös häviäjä, se nainen.

T: eri

Vierailija kirjoitti:

Mä näin yhden,T-paita,missä luki,haluan pariutua.Oli noin 3-kymppinen,siitä tiesin.

Mulla ei olis ikinä pokkaa pitää tuollaista :D Mut en mä haluakaan pariutua ennenkuin vastaan tulee mies, joka tuo elämääni aitoa tunnetta että kaksin on parempi. En tiedä onko sellaisia ihmisiä maailmassa yksi, kaksi vai ei yhtäkään, mutta mihinkään "ihan okei" -parisuhteeseen en ala. Ja en edes etsi mitään ihmemiestä, tavikset on parhaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap skippaa tuhat askelta tinderin ja vakavan parisuhteen välistä. Naisen näkökulmasta näin:

Asuminen. Minulla on jo omistusasunto, jota varten säästin kymmenen vuotta ja jota maksan vielä seuraavat vuosikymmenet. Tulevaisuudessa tietysti haluaisin ostaa kumppanin kanssa yhteisen. Ei tuollainen tule edes mieleenkään tinderrandomin kanssa. En tiedä miten hoidat talouttasi. En tiedä miten vakaa olet. Osaatko hoitaa ja huoltaa taloa? Miten käytät rahaa? Ollaanko yhdessä seuraavat 20 vuotta, mitä laina vielä kestää?

Sitoutuminen. En tunne sinua. Millaiset tunnetaidot sinulla on? Miten kohtelet perhettäsi, tuttuja ja tuntemattomia? Millainen olet hyvänä päivänä, millainen huonona? Mökötätkö, hakkaatko, huudatko? Mitä ajattelet pettämisestä? Avioliitosta? Millainen oli vanhempiesi suhde? Millaisesta perheestä tulet? Miten kasvoit? Miten sopisit minun perheeseeni?

Lapset. Miten kasvoit itse? Osaatko ottaa vastuuta? Millaiset mallin sait kotoa? Miksi haluat lapsia? Onko sinulla perinnöllisiä sairauksia tai ongelmia? Miten suhtaudut, jos meidän lapsemme olisi vammainen tai sairas? Oletko valmis 20 vuoden sitoutumiseen? Osallistuvatko vanhempasi, millaisia odotuksia heillä on?

Toisin sanoen, miten kukaan voi tinderiä selatessa jo alkupeleissä sanoa haluavansa sitoutua. Ihmisen oppii tuntemaan vasta ajan myötä. Kaikki ap:n luettelemat palikat ovat niin isoja kysymyksiä että edes viime 6 vuoden suhteessani emme ehtineet niin pitkälle. Ihan utopiaa olettaa että hakuammunnalla löydetty tuntematon ihminen osaa luvata koko elämänsä toiselle tuntemattomalle.

Ehkä otan asiat liian raskaasti, mutta minullakin on vain yksi elämä, enkä tee sen päätöksiä ilman huolellista harkintaa. Parinvalinta kun on mielestäni yksi elämän suurimpia päätöksiä. Ja todellakin jos perhekin olisi tarkoitus perustaa tai mennä joskus naimisiin.

Katselet kuinka elämä lipuu ohi, samalla kun pyörittelet näitä asioita päässäsi. Syyllistyn tuollaiseen analyysiparalyysiin itsekin jonkun verran, mutta en sentään noin paljoa. 

Samaan aikaan ne, jotka ottavat riskin, menevät ja tekevät, ja korjaavat voiton. 

Tämä ei ollut kysymys eikä keskustelua alustava kommentti. Tämä oli totuus. Jos haluat kommentoida sitä jotenkin, niin parhaiten se toimii jos kommentoit itse itsellesi.

t. ap

Me naiset olemme nähneet riskinotosta parisuhteissa sen verran karseita esimerkkejä, että se ei oikein kiinnostele. Ei mun elämä livu ohi vaikken olisi parisuhteessa. Maailmassa on muutakin.

Kyse on mun näkemyksen mukaan pitkälti seksistä. Miehistä se on yleensä sen verran tyydyttävää, että sitä haluaa aina lisää. Naisista se on usein niin epätyydyttävää, ettei siihen koe suurtakaan tarvetta. Voi hyvin odotella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap skippaa tuhat askelta tinderin ja vakavan parisuhteen välistä. Naisen näkökulmasta näin:

Asuminen. Minulla on jo omistusasunto, jota varten säästin kymmenen vuotta ja jota maksan vielä seuraavat vuosikymmenet. Tulevaisuudessa tietysti haluaisin ostaa kumppanin kanssa yhteisen. Ei tuollainen tule edes mieleenkään tinderrandomin kanssa. En tiedä miten hoidat talouttasi. En tiedä miten vakaa olet. Osaatko hoitaa ja huoltaa taloa? Miten käytät rahaa? Ollaanko yhdessä seuraavat 20 vuotta, mitä laina vielä kestää?

Sitoutuminen. En tunne sinua. Millaiset tunnetaidot sinulla on? Miten kohtelet perhettäsi, tuttuja ja tuntemattomia? Millainen olet hyvänä päivänä, millainen huonona? Mökötätkö, hakkaatko, huudatko? Mitä ajattelet pettämisestä? Avioliitosta? Millainen oli vanhempiesi suhde? Millaisesta perheestä tulet? Miten kasvoit? Miten sopisit minun perheeseeni?

Lapset. Miten kasvoit itse? Osaatko ottaa vastuuta? Millaiset mallin sait kotoa? Miksi haluat lapsia? Onko sinulla perinnöllisiä sairauksia tai ongelmia? Miten suhtaudut, jos meidän lapsemme olisi vammainen tai sairas? Oletko valmis 20 vuoden sitoutumiseen? Osallistuvatko vanhempasi, millaisia odotuksia heillä on?

Toisin sanoen, miten kukaan voi tinderiä selatessa jo alkupeleissä sanoa haluavansa sitoutua. Ihmisen oppii tuntemaan vasta ajan myötä. Kaikki ap:n luettelemat palikat ovat niin isoja kysymyksiä että edes viime 6 vuoden suhteessani emme ehtineet niin pitkälle. Ihan utopiaa olettaa että hakuammunnalla löydetty tuntematon ihminen osaa luvata koko elämänsä toiselle tuntemattomalle.

Ehkä otan asiat liian raskaasti, mutta minullakin on vain yksi elämä, enkä tee sen päätöksiä ilman huolellista harkintaa. Parinvalinta kun on mielestäni yksi elämän suurimpia päätöksiä. Ja todellakin jos perhekin olisi tarkoitus perustaa tai mennä joskus naimisiin.

Katselet kuinka elämä lipuu ohi, samalla kun pyörittelet näitä asioita päässäsi. Syyllistyn tuollaiseen analyysiparalyysiin itsekin jonkun verran, mutta en sentään noin paljoa. 

Samaan aikaan ne, jotka ottavat riskin, menevät ja tekevät, ja korjaavat voiton. 

Tämä ei ollut kysymys eikä keskustelua alustava kommentti. Tämä oli totuus. Jos haluat kommentoida sitä jotenkin, niin parhaiten se toimii jos kommentoit itse itsellesi.

t. ap

Anteeksi, muutan analyysiani. Naiset eivät varmaan halua sitoutua kanssasi kun kuulostat aika ikävältä ja lyttäävältä ihmiseltä. Tietysti minulla on ylläolevat analyysit tehtynä jos takana on kuuden vuoden parisuhde jonka päätin mm. ylläolevien seikkojen takia. Elämä ei lipunut ohi, vaan tuli nimenomaa elettyä ja loppujen lopuksi valittua uusi polku.

Kaikkea hyvää tinderöintiin. Saatat kohdata parempaa deittionnea jos et heti mitätöi ja ignooraa keskustelukumppaneitasi.

T.tuo aikaisempi

Kävin neljät treffit ja kolme niistä oli lähinnä kiinnostunut mitä minä omistan, mikä on minun tulotaso ja varallisuus. Nämä asiat selvisi minulle jo eka treffeillä, eikä toisia treffejä enää tullut niiden kanssa, koska minä en halunnut enää tavata.

Neljäs oli kiinnostunut siitä että mikä minä olen ihmisenä ja mitä muuta kuin materiaalista annettavaa minulla olisi ollut hänen elämään. Ja samoja mietin ja arvostan myös minä.

Näillä perusteilla ainakin minä teen päätöksiä. Edellyttää se toki muutakin, mutta materiat ei ole se pää kriteeri. Ja siitä neljännestä treffistä, jotka oli pari vuotta sitten alkoi suhde joka jatkuu edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Kävin neljät treffit ja kolme niistä oli lähinnä kiinnostunut mitä minä omistan, mikä on minun tulotaso ja varallisuus. Nämä asiat selvisi minulle jo eka treffeillä, eikä toisia treffejä enää tullut niiden kanssa, koska minä en halunnut enää tavata.

Neljäs oli kiinnostunut siitä että mikä minä olen ihmisenä ja mitä muuta kuin materiaalista annettavaa minulla olisi ollut hänen elämään. Ja samoja mietin ja arvostan myös minä.

Näillä perusteilla ainakin minä teen päätöksiä. Edellyttää se toki muutakin, mutta materiat ei ole se pää kriteeri. Ja siitä neljännestä treffistä, jotka oli pari vuotta sitten alkoi suhde joka jatkuu edelleen.

Oma isäni ja parhaan ystäväni isä joivat työnsä, tulonsa ja varallisuutensa, myös perheeltään. Ei sellaista miestä itselle ikinä. Vakaa ja vakavarainen on tärkeä edellytys parisuhteelle.