Lue keskustelun säännöt.
Helsinkiin uusi kokeilulukio, kiertäkää kaukaa
30.08.2023 |
Helsinkiin ollaan avaamassa lukiota, jossa ei ole koeviikkoja ja opetusta on vain 4 päivää viikossa. Kyseessä Konepajan lukio, jossa on tällä hetkellä aikuislukio ja ensi syksynä tulee myös normaali päivälinja. Suosittelen kiertämään tämän kaukaa, sen verran korkealentoista kokeilua siellä ollaan suunnittelemassa. Oppimistulokset eivät tällä ainakaan nouse...
Hesarin artikkelin mukaan joka keskiviikko lukiolaiset opiskelevat jossakin yhteistyöyrityksessä. Kyse ei ole työharjoittelusta vaan he opettelevat lukion opetussuunnitelmaan kuuluvia taitoja. Se voi tarkoittaa esimerkiksi prosenttilaskun harjoittelua jossakin yrityksessä osana matematiikan opintoja tai työelämässä käytettyjen tekstityyppien analyysia äidinkielessä. Koeviikkojen sijaan lukiossa on neljästi vuodessa verkostoviikko, jonka aikana tehdään laajempia opintoihin kuuluvia kokonaisuuksia koulun ulkopuolella.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009800332.html
Käytännössä tuolla siis tarjotaan vain 80% normaalin lukion opetuksesta ja 20% ajasta oppilaat tekevät "ryhmätöitä" ja "projekteja" jonkin yrityksen tiloissa. Lukion oppimäärä on teoreettinen, ei sitä voi tehokkaasti oppia laskemalla tuotteiden alennusprosentteja jossakin Prismassa tai ihmettelemällä ravintolan hävikkiruokaa (tämäkin oli yksi Hesarissa kerrottu esimerkki). Pelleilyksi menee.
Kommentit (332)
Onko vähän levoton syksyn alku ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta hyvä, että näille tapauksille on nyt oma paikkansa, niin eivät häiritse opettajia oikeissa lukioissa.
Nuorten puolesta aina hirveesti harmittaa tälläiset jutut. :(
Vierailija kirjoitti:
Lukiota ei ole edes tullut vielä käyttöön, ja joku päätti sen etukäteen huonoksi ideaksi.
Varmaan joku näitä joille edistys on yhtä kuin saatanan opit.
Odotan Jani Mäkelän Txiittiä asiasta ja päätän sitten samoin kuin hän.
On kyllä outoa kommentointia tässä ketjussa. Ihan kuin lisääntynyt vapaus ja vähentynyt dominointi pilaisi ihmisten elämää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se lukemisen ymmärtäminen taas. Nuo huivipäät kuvassa eivät olleet lukio- opintoja suorittavia. Tämäkin selviää, kun osaa lukea. Itse olen sitä mieltä, että vaikuttaa oikein hyvältä vaihtoehdolta. Myös kaksoitutkinnon suorittavat valmistuvat ylioppilaiksi ihan samoista kirjoituksista kuin perinteisen lukion käyvät.
Kuva selventää erinomaisesti sitä, kenelle tuo koulu on tarkoitettu. Jollei lukupää tai kielitaito riitä lukioon tai kaksoistutkintoon, nyt on tarjolla helppolukio.
Jutun alussa mainitaan "prosenttilaskun harjoittelu jossakin yrityksessä osana matematiikan opintoja". Minun lukioajoistani on kauan, mutta olen varma siitä, että prosenttilaskut opeteltiin ja harjoiteltiin kuntoon jo yläasteen puolella.
Tuo kokeilu kaatuu harjoittelupaikkojen puutteeseen ja tulosten heikkouteen. Nähtä
Prosenttilaskuja, eli siis tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskua, on vielä ihan yliopistossa. Ei ala-asteella, yläasteella tai edes lukiossakaan käydä kaikkea noihin liittyvää, vaan opittavaa on ihan ylemmillekin tasoille.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä outoa kommentointia tässä ketjussa. Ihan kuin lisääntynyt vapaus ja vähentynyt dominointi pilaisi ihmisten elämää
Jos vanhemmat on tosi huolissaan? Näkevät lasten arjen. Mut siis ihana juttu että on tuotu esiin myös ne mitkä on hyvin! Kritiikki ei oo paha asia jos se vaan osataan ottaa kypsästi vastaan ja ihan miettiä mikä vois muuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole koeviikkoja? Okei. Miten ja miksikä tästä lukiosta sitten valmistutaan, sillä eikös ne kirjoitukset ole aika pitkälti iso ja ratkaiseva ja viikkoja kestävä koe?
Kummasti minunkin kouluaikanani kirjoitettiin ylioppilaiksi, vaikka ei ollut koeviikkoja.
Terv. 6 laudaturin yo vuodelta 1984, nykyisin tekniikan tohtori
Tohtorilla on taas aika massiivinen putkinäkö näemmä. T. yo 85 jolla oli kurssimuotoinen lukio ja siten koeviikot aina kurssin lopussa. Ja varmaan yliopistossakin huomasit että sielläkin kokeet tuppaa olemaan kurssin lopussa eli tiettyinä viikkoina on monta koetta.
Mä olen kirjoittanut 90-luvun lopussa ja viimeisiä ei-luokatonta lukiota käyneitä. Kun aloitin, ei ollut koeviikkoja, ne tulivat vasta luokattoman lukion myötä. Luokallisessa lukiossa pystyi jäämään luokalleen, jos kursseista sai nelosia. Kurssimuotoinen oma lukionikin oli.
Oma nuoreni on aloittanut nyt lukion ja koeviikko on helpompi kuin kokeita siellä täällä. Muuta opetusta ei ole, joten kertaamiselle ja levähtämiselle jää aikaa. Lisäksi on osa päivistä vapaana, kun taide- ja taitoaineista ei ole varsinaista koetta. Kurssimuotoisuus mahdollistaa intensiivisemmän keskittymisen ja urakoimisen, ja tulokset parempia näin kuin peruskoulussa. Lukioissa on myös tosi hyvä oppilashuolto ja erityisopettajat. Opettajat myös sitoutuneempia, kuten oppilaatkin. Kyseessä lukio, jonne hakijoita moninkertaisesti valittuihin.
Vierailija kirjoitti:
Aivan hirveää shaibaa... Tarkoittaa että oppilailla on vain vähemmän opetusta (tulee halvemmaksi) ja heidän pitäisi olla hirveän itseohjautuvia ja kypsiä ja opettaa vähän niin kuin itse itseään ja toisiaan. Ja edes monet aikuiset eivät pysty tuollaiseen.
Täysin väärä suuntaus.
Pitäisi mennä ihan päinvastaiseen suuntaan.
Keskiviikot ovat muutenkin lyhyempiä päiviä Helsingissä, koska koulu loppuu kaikilla viimeistään klo 14 ja siinä on sitä harrastamisen mallia. Eli hirveän isosta tuntimäärän tiputuksesta tässä ei ole kyse, noin nelisen tuntia per viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajat onneksi kumminkin on tosi hyvän oloisia! Nepsyjutuista en osaa sanoa mutta kyllä varmaan kokenut aineenope osaa näitäkin asioita huomioida jos ei varsinaista nepsy-osaamista löydykkään.
Mun kokemuksen mukaan aineenopettajat on nepsy-asioissa osaavampia kuin luokanopettajat. Ehkä opiskeluaines on yliopistossa muualla kuin opettajankoulutuslaitoksella hieman monipuolisempi. Luokanopettajien kanssa omilla nepsyillä on ollut eniten haastetta. He yrittävät pakottaa kaikki samaan muottiin, lapsi itse unohtuu ja se, mikä on koulussa tärkeintä. Myös oppimistulokset ovat lähteneet yläasteella ja lukiossa nousuun todella paljon. Saa keskittyä siihen aineeseen, eikä tartte leikkiä kaveripelejä ja muuta sosiaalista hommelia.
Joo kokenut ja elämää nähnyt opettaja on kullanarvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin itse eräässä koulussa muistuttelemaan itseäni siitä, että vastassa oli hyvin nuori ja epävarma henkilökunnan edustaja. Ei se naurata silloin kun oman lapsen asioita pitäisi saada hoidettua. Itseäni auttoi kuitenkin kun ymmärsin, että ei tämä nuori ihminen varmasti tarkoittanut pahaa. Hänellä oli vain taidoissa ja kokemuksessa puutteita. Lapsi itsekin tämän ymmärsi isompana ja pystyi suhtautumaan empaattisesti tätä ihmistä kohtaan. Hän ei vaan osannut.
Se vaatii vanhemmilta tosi paljon kun pitää jaksaa ymmärtää kokemattomuutta.
Toivotaan että asiat saadaan kuntoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka ressukan äiti täällä keskustelee itsensä kanssa. Lapsesi tulevaisuus on joka tapauksessa suorittavassa työssä, turhaan sinä sitä yrität kannatella lukion läpi.
Kuraattori ja koulupsykologi on vielä lukiossakin! Heidän puoleen voi vanhemmatkin hyvillä mielin kääntyä jos nuorella on pulmia. Ja varmaan terveydenhoitajakin jos on esim.jaksamisen kanssa ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ressukan äiti täällä keskustelee itsensä kanssa. Lapsesi tulevaisuus on joka tapauksessa suorittavassa työssä, turhaan sinä sitä yrität kannatella lukion läpi.
En tiedä oliko tää nyt mulle :D Omalla nuorella oli nepsyhaastetta kyllä, ihanien aikuisten tuella selvittiin lukiosta. Nyt hän on amk:ssa, onnellinen aikuinen.
Tsemppiä taisteluun!
Vierailija kirjoitti:
Lukion tarkoitusta täsmentää juttuun valittu kuva: siinä on 11 oppilasta, joista muistaakseni kahdeksalla on huivi päässä. Yksi oppilaista on valkoinen.
On hyvä, että näille järjestellään helpompaa koulutusta ja siloitellaan tietä työelämään, mutta miksi sitä pitää nimittää lukioksi?
Totta. Näille voisi järjestää omankielistä opetusta kuten suomenruotsalaisillekin. Kotouttamisenkin voisi tosin aloittaa suomenruottalaasista. Ei ole onnistunut useamman sadan vuoden jälkeenkään. Miksi uusien tulijoiden pitäisi opetella suomea kun rantaruottalaasetkaan ei halua oppia?
Vierailija kirjoitti:
Kuka ressukan äiti täällä keskustelee itsensä kanssa. Lapsesi tulevaisuus on joka tapauksessa suorittavassa työssä, turhaan sinä sitä yrität kannatella lukion läpi.
Jollain meni tunteisiin 😀 Kritiikki on taitolaji...
Voi kunpa nuoret sais hyvän alun elämälle ! Ansaitsevat parasta.
Aineenopettajat onneksi kumminkin on tosi hyvän oloisia! Nepsyjutuista en osaa sanoa mutta kyllä varmaan kokenut aineenope osaa näitäkin asioita huomioida jos ei varsinaista nepsy-osaamista löydykkään.