Helsinkiin uusi kokeilulukio, kiertäkää kaukaa
Helsinkiin ollaan avaamassa lukiota, jossa ei ole koeviikkoja ja opetusta on vain 4 päivää viikossa. Kyseessä Konepajan lukio, jossa on tällä hetkellä aikuislukio ja ensi syksynä tulee myös normaali päivälinja. Suosittelen kiertämään tämän kaukaa, sen verran korkealentoista kokeilua siellä ollaan suunnittelemassa. Oppimistulokset eivät tällä ainakaan nouse...
Hesarin artikkelin mukaan joka keskiviikko lukiolaiset opiskelevat jossakin yhteistyöyrityksessä. Kyse ei ole työharjoittelusta vaan he opettelevat lukion opetussuunnitelmaan kuuluvia taitoja. Se voi tarkoittaa esimerkiksi prosenttilaskun harjoittelua jossakin yrityksessä osana matematiikan opintoja tai työelämässä käytettyjen tekstityyppien analyysia äidinkielessä. Koeviikkojen sijaan lukiossa on neljästi vuodessa verkostoviikko, jonka aikana tehdään laajempia opintoihin kuuluvia kokonaisuuksia koulun ulkopuolella.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009800332.html
Käytännössä tuolla siis tarjotaan vain 80% normaalin lukion opetuksesta ja 20% ajasta oppilaat tekevät "ryhmätöitä" ja "projekteja" jonkin yrityksen tiloissa. Lukion oppimäärä on teoreettinen, ei sitä voi tehokkaasti oppia laskemalla tuotteiden alennusprosentteja jossakin Prismassa tai ihmettelemällä ravintolan hävikkiruokaa (tämäkin oli yksi Hesarissa kerrottu esimerkki). Pelleilyksi menee.
Kommentit (332)
No just just. Kun ei pääse lukioon, pitää tehdä taas yksi ohituskaista näille tulokkaille.
Suomalaisille ei annettu armoa. Kaikki piti suorittaa just eikä melkein. Tulijat saavat meidän veroeuroilla kustannettuna kaikki helposti ja ilmaiseksi. Opiskelut, kesätyöpaikat ja työpaikat. Koti, huonekalut, terveyspalvelut jne.
Eivät silti integroidu, ovat kiittämättömiä, eivät opi suomen kieltä, rötöstelevät ja dii laavat huumeita.
EI KIITOS!!!
Tätä Konepajan tilannetta en tiedä, mutta kannatan lämpimästi sitä että hakee koulun ulkopuolelta apua jos tuntuu että se on tarpeen. Ulkopuolinen asiantuntija (just vaikka kaupungilta) osaa katsoa tilannetta kokonaisvaltaisesti ja antaa suosituksia. Ja sit vältetään se että perhe leimautuu tai tulee mitään pahan puhumista tms. Voi olla että tää ei tätä koulua koske, en tiedä tästä mitään (ihana kuulla että on hyviäkin kokemuksia!) Mutta jos yhtään on se fiilis että tarvitaan ulkopuolista neuvontaa niin olisin matalalla kynnyksellä yhteydessä. Omat lapset on jo aikuisia ja nuorin enää toisella asteella mut sen verran on tätä koulumaailmaa tullut nähtyä, että uskallan neuvoa näin.
Sehän voi olla loppujen lopuksi hyvä asia koulullekin jos tarviivat tukea, että tulee ulkopuoliselta / ylemmältä taholta ohjeistus miten kannattaa toimia. Parhaimmillaan auttaa työssä.
Ulkopuolinen apu auttaa, jos koulussa pystytään ottamaan se vastaan. Valitettavasti usein tällainen nähdään kritiikkinä, joka saa puolustuskannalle...Tässä on varmaan eroja sen välillä, miten kokenutta henkilökuntaa on. Nuoremmat voi kovin ärhäkkäästi puolustaa omaa paikkaansa. Tämä siis yleisellä tasolla kans, Konepajan lukio on ihan vieras. Tää keskustelu vaan soittaa kelloja, kun on aikanaan nepsy-nuoren kanssa jouduttu taistelemaan (nyt lapsi jo aikuinen).
Harmi jos jo ekana syksynä vanhemmat joutuvat olemaan huolissaan. Tosi iso harmi nuortenkin kannalta.
Voi että. :( Toivotaan nyt kuitenkin parasta, vaikka jotenkin harmittaa kyllä.
Vois olla jollekin ihan hyväkin paikka, mutta...no.
Vanhempien ryhmä on hyvä :) Voi puhua avoimesti ja miettiä ratkaisuja. Ei täällä oikein voi.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedätte jo nyt tämän olevan huono idea?
Koska ylioppilaskirjoitukset on kaikille samat.
Joku derivointi tai integraalilaskenta on vähän heikkoa oppia jossain yrityksessä.
Aikamoinen paine kohdistui myös yrityksiin, kun teinejä on jatkuvalla syötöllä vinkumassa harjoitteluun. Kaikille ei varmasti löydy aina paikkaa, joten nuori pääsee heti käsiksi kunnon stresseihin.
Ja jos kokeita ei ole, ei oman osaamisen taso ole selvillä. Voipi tulla yllätyksiä kirjoituksissa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä on helpotettu versio sekä lukiosta että amiksesta. Päivähoitopaikka niille, joilta ei voi kummoisiakaan odottaa. Eivät valmistu ammattiin, mutta eivät pysty tavalliseen lukiotahtiinkaan. Tarvitaan kevennettyä puuhapäivää ja koeviikottomuutta, jotta saadaan nämä perässä vedettyä nyt kun toinen aste on pakollinen.
Seurauksena koulutus kokee inflaation ja eriarvoisuus lisääntyy, kun aletaan ajatella että on "lukioita" ja sitten vähän kuin Ivy League.
Oi tätä kosmista ironiaa, kun vassarit pissii aina omaan luomugranolaansa tasapäistämiskiimassaan.
Millä nuo muuten aiotaan saada kirjoituksista läpi, jos ajukoppa on niin huono ettei prosenttilasku ole hallussa lukioon mennessä?
Miksi halutaan haaskata resursseja ihmisiin, joilla ei ole potentiaalia? Kaikki resurssit pitäisi kohdistaa siihen, että huiput saavuttavat maksiminsa. Ne vetää perässään muitakin.
Ja muutenkin ihmisiä pitäisi palkita pärjäämisestä, ei siitä, että on huono. Mitä tässä nyt tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat joutuvat ajamaan lukiolaisensa kouluasioita tai puuttumaan koulunkäyntiin millään tavalla esimerkiksi hankkimalla opiskelutarvikkeita lapsen puolesta, se on merkki siitä että lapsi ei ole lukiokypsä. Kyllä normaalikykyinen lukiolainen hoitaa itse asiansa ja opiskelee vaikka netistä ylioppilaskirjoituksissa tarvittavat sisällöt jos niikseen tulee.
Miksi ette päästä lastanne ammattikouluun tai työhön oppimaan vaikka raksalle? Pakkoko on lukioon puskea, kun se ei ole hänelle sopiva paikka?
Sama tässä ketjussa monen äidin ilmaisema suorastaan hysteerinen huoli lapsesta ja sen saamista tukitoimista.
Lukio ei ole oikea paikka nuorelle, joka ei pärjää siellä.
Koulutuksen tarkoitus on erottaa jyvät akanoista. Siksi niitä arvosanoja annetaan. Jos toinen saa omin voimin arvosanan x, ja toinen avustettuna, tuettuna ja kädestä pitäen, ei ne ole ensinkään samanarvoiset, ja kaikki tuo päänsilitys on väärin sitä kohtaan, joka pärjää itse.
Haasteellisille pitäisi olla ihan omat koulunsa. Tai johan ne on, niitä sanotaan amiksiksi. Olen itse opiskellut molemmissa, ja tiedän kyllä sen tasoeron.
Täytyy hyväksyä se, että yhteiskunnassa tulee aina olemaan tietty määrä pahnanpohjimmaisia. Sen ymmärtää kun muistaa, että puolet porukasta on keskimääräistä huonompia, oli asia mikä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä outoa kommentointia tässä ketjussa. Ihan kuin lisääntynyt vapaus ja vähentynyt dominointi pilaisi ihmisten elämää
Kyllä se pilaa, jos ihminen ei ole kykenevä kantamaan itse vastuuta itsestään. Sen takia lapsilla ei ole suuremmin vapautta, kun niillä ei ole vastuunkantokykyä tai impulssikontrollia.
Tällainen vapaus voisi toimia eliittilukioissa, mutta ei missään mihin pääsee huonolla keskiarvolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat joutuvat ajamaan lukiolaisensa kouluasioita tai puuttumaan koulunkäyntiin millään tavalla esimerkiksi hankkimalla opiskelutarvikkeita lapsen puolesta, se on merkki siitä että lapsi ei ole lukiokypsä. Kyllä normaalikykyinen lukiolainen hoitaa itse asiansa ja opiskelee vaikka netistä ylioppilaskirjoituksissa tarvittavat sisällöt jos niikseen tulee.
Miksi ette päästä lastanne ammattikouluun tai työhön oppimaan vaikka raksalle? Pakkoko on lukioon puskea, kun se ei ole hänelle sopiva paikka?
Sama tässä ketjussa monen äidin ilmaisema suorastaan hysteerinen huoli lapsesta ja sen saamista tukitoimista.
Lukio ei ole oikea paikka nuorelle, joka ei pärjää siellä.
Koulutuksen tarkoitus on erottaa jyvät akanoista. Siksi niitä arvosanoja annetaan. Jos toinen saa omin voimin arvosanan x, ja toinen avustettuna, tuettuna ja kädestä pitäen, ei ne o
Hmm, siis esim. lukivaikeus ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Nepsy-ihmisiä on esim. korkeakouluissa tutkijoina paljon. On iso menetys, jos tällaiset ihmiset eivät saa lain mukaan heille kuuluvia tukitoimia ja putoavat siksi kyydistä jo toisella asteella. Vaikka rahkeita riittäisi lukioon ja paljon pitemmälle.
Kyllähän esim. lukivaikeus antaa yo-kokeessakin oikeutuksen erityisjärjestelyihin. Ei se ole sen kummempi asia kuin vaikkapa erityisruokavalio sairauden perusteella.
Ymmärrän hyvin vanhempien huolen.
Kyllä oppilashuolto on ihan tosi tärkeä jos nuorella on haasteita vaikka nepsyjutuissa. Meidän nepsynuoren pelastus oli just se, että oli kokenutta elämää nähnyttä henkilökuntaa apuna (yläkoulussa vielä enempi mutta oli lukiossakin). Fiksu poika mutta tarvitsi tiettyihin asioihinsa tukea. Voi joku vastavalmistunutkin olla tosi hyvä. Mut kyllä mulla oli levollisempi olo kun tiesin että samat ihmiset oli olleet pitkään siinä koulussa ja myöskin itse olivat kasvattaneet omia lapsia jo teineiksi ja aikuisiksi. Sellainen kirkasotsaisuus oli karissut ja se on siinä työssä hyvä asia.
En tästä Konepajasta mitään tiedä, mut yleisesti ottaen. Joukkovoima on hyväksi! Herkästi käy niin (etenkin jos on kokemattomampia työntekijöitä kyseessä) että kaikki palaute tulkitaan kritiikiksi. Ja aika moni nuori työntekijä sit puolustautuu hyökkäämällä. Vanhempia syyllistetään ym. jos nuorella on mitään vaikeaa.
Se auttaa, että vanhemmat puhaltaa yhteen hiileen ja hakee muutosta. Silloin kun tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Tää on niitä varten, jotka ei muuten lukioon edes papereillaan pääsisi.
Mikä on väärin niitä kohtaan, joilta se vaaditaan.
Se olis hyvä että nuorten kans työskentelevät olis itse kasvattaneet edes jonkun lapsen :D mutta tietenkään sitä ei voi vaatia.
Kokeneet elämää nähneet opettajat on aarre. Ei ota nokkiinsakaan niin herkästi, itsetunto kohdallaan.
Ei liity tähän kouluun, mutta vanhempien verkostoituminen on meille ollut paras asia nuoren koulun käynnissä. On ollut tosi tärkeää jakaa kokemuksia ja yhdessä on tosiaan helpompi tarttua asioihin jos on syytä puuttua. Sitä kun yksin yrittää saada muutosta asioihin niin on iso vaara että tulee leimatuksi vaan vaikeaksi vanhemmaksi. Mutta kun muillakin on just samoja kokemuksia ja huolen aiheita, niin niihin on helpompi sitten puuttuakin.
Meillä siis ihan eri koulussa jouduttiin hakemaan nuorille turvaa ihan rehtorin ja kunnankin kautta, mutta se kannatti koska sillä tavalla nuoret sai lopulta just sen avun ja tuen mikä heille kuului lain mukaan. Se auttoi monen matkassa murrosiästä kohti eteenpäin. Tietty olis tärkeää että tuki löytyy ihan perustasolta ja sieltä mistä kuuluisi mutta jos ei löydy niin KANNATTAA todellakin mennä rehtorin puheille ja vaikka ylemmällekin taholle. Kyllä he puuttuu jos on epäkohtia. Ja ei se oo mikään epäluottamuksen osoitus kenellekään vaan halu saada nuorille turvaa ja aikuisten tukea koulussa.
Konepajasta en tiedä mitään mutta nää meidän kokemukset on muualta.