Helsinkiin uusi kokeilulukio, kiertäkää kaukaa
Helsinkiin ollaan avaamassa lukiota, jossa ei ole koeviikkoja ja opetusta on vain 4 päivää viikossa. Kyseessä Konepajan lukio, jossa on tällä hetkellä aikuislukio ja ensi syksynä tulee myös normaali päivälinja. Suosittelen kiertämään tämän kaukaa, sen verran korkealentoista kokeilua siellä ollaan suunnittelemassa. Oppimistulokset eivät tällä ainakaan nouse...
Hesarin artikkelin mukaan joka keskiviikko lukiolaiset opiskelevat jossakin yhteistyöyrityksessä. Kyse ei ole työharjoittelusta vaan he opettelevat lukion opetussuunnitelmaan kuuluvia taitoja. Se voi tarkoittaa esimerkiksi prosenttilaskun harjoittelua jossakin yrityksessä osana matematiikan opintoja tai työelämässä käytettyjen tekstityyppien analyysia äidinkielessä. Koeviikkojen sijaan lukiossa on neljästi vuodessa verkostoviikko, jonka aikana tehdään laajempia opintoihin kuuluvia kokonaisuuksia koulun ulkopuolella.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009800332.html
Käytännössä tuolla siis tarjotaan vain 80% normaalin lukion opetuksesta ja 20% ajasta oppilaat tekevät "ryhmätöitä" ja "projekteja" jonkin yrityksen tiloissa. Lukion oppimäärä on teoreettinen, ei sitä voi tehokkaasti oppia laskemalla tuotteiden alennusprosentteja jossakin Prismassa tai ihmettelemällä ravintolan hävikkiruokaa (tämäkin oli yksi Hesarissa kerrottu esimerkki). Pelleilyksi menee.
Kommentit (332)
Vierailija kirjoitti:
Tähän on menty, koska inkluusio ja ma mut.
Ei oo erityisen paljon oppilaissa.
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä on helpotettu versio sekä lukiosta että amiksesta. Päivähoitopaikka niille, joilta ei voi kummoisiakaan odottaa. Eivät valmistu ammattiin, mutta eivät pysty tavalliseen lukiotahtiinkaan. Tarvitaan kevennettyä puuhapäivää ja koeviikottomuutta, jotta saadaan nämä perässä vedettyä nyt kun toinen aste on pakollinen.
Jestas, onpa sulla negatiivinen asenne. Mikä vika koeviikottomuudessa on? Onko sun vaan jotenkin tosi vaikea muuttaa sun käsitystä siitä mikä lukiossa opiskelun kuuluu olla?
Minusta tuo kuulostaa aika vaativalta että pitää pystyä hoitamaan sekä opinnot että oppia työelämätaitoja. Jos minun nuoruudessa olisi ollut vastaavaa, olisin varmasti valinnut tuon, olen aina ollut sosiaalinen ja innostunut projekteista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole koeviikkoja? Okei. Miten ja miksikä tästä lukiosta sitten valmistutaan, sillä eikös ne kirjoitukset ole aika pitkälti iso ja ratkaiseva ja viikkoja kestävä koe?
Kummasti minunkin kouluaikanani kirjoitettiin ylioppilaiksi, vaikka ei ollut koeviikkoja.
Terv. 6 laudaturin yo vuodelta 1984, nykyisin tekniikan tohtori
Ihan koulussa kuin koulussa. Jos ei homma toimi. Esim nuori ei saa tukitoimia koulussa. Kannattaa olla yhteydessä kaupunkiin ja pyytää sieltä apua. Meillä ainakin oli pelastus kun kunta otti yhteyttä kouluun ja kertoi mitä on lain mukaan pakko tehdä. Olivat tosi ymmärtäväisiä ja aktiivisia.
Kuulostaa siltä, että yritykset saavat lukiolaisista ilmaista työvoimaa. Eikö amiksen palkattomat harjoittelut enää riitä?
Vierailija kirjoitti:
Opo ja aineenopettajat on Konepajassa ihania
Mites on alkanut opiskelut? Paljonko on edetty matikassa? Vai onko edes vielä laskettu mitään?
Olen lukion opettaja Helsingistä (en Konepajalta).
Omaa lastani en päästäisi lukioon, jossa lukion oppimäärää opiskellaan keskiviikkoisin työpaikoilla jonkun Hok-Elannon tai Ateneumin työntekijän opastuksella. Kuinka sujuu kaupan väeltä biologia tai kemia? Hallitseeko museon kuraattori fysiikkaa tai psykologiaa? Joku prosenttilaskuesimerkki tai työergonomia on helppo heittää osaksi työssäoppimista, mutta valtaosa lukion oppimäärästä ei ole siirrettävissä suoraan johonkin yhden alan työpaikkaan.
Kolmen (tai neljän) vuoden kuluttua näemme yo-tuloksista kuinka tämä systeemi kantaa hedelmää. Voin olla väärässä, mutta omasta kokemuksestani sanon, että harva lukioikäinen on vielä kovin itseohjautuva. Tämän vuoksi en omaa lastani laittaisi uuden lukion koekaniiniksi. Yo-tuloksilla on kuitenkin nykymallissa kovin suuri merkitys tulevaisuuden kannalta.
Miten työpaikoilla on koulutettu nämä vastuuhenkilöt?
Lukion aineenopettajat varmasti hallitsevat asiansa (yhdestä kolmeen oppiainetta), mutta ilmeisesti yhteistyöpaikoista löytyy monilahjakkuuksia, joilla on kaikkien lukioaineiden tiedot ja taidot hyppysissään. Kysymys kuuluu, miksi he ovat S-Marketissa töissä?
Itseäni kiinnostaisi kovasti, että minkälaisia tehtäviä nuoret siellä työelämässä tekevät päivän viikossa? Ovatko oppikirjat mukana, ja sieltä tehtäviä, vai jotain yritysten antamia tehtäviä?
Vierailija kirjoitti:
Itseäni kiinnostaisi kovasti, että minkälaisia tehtäviä nuoret siellä työelämässä tekevät päivän viikossa? Ovatko oppikirjat mukana, ja sieltä tehtäviä, vai jotain yritysten antamia tehtäviä?
Helsingin kaupungin lukioissa ei ole enää oppikirjoja käytössä, kaikki on digitaalista.
Ihana kuulla että opo ja aineenopettajat on hyviä. Kyllähän se auttaa paljon.
"Meidän neljä kulmakiveä ovat tiimioppiminen, verkostoissa oppiminen, tiimityö sekä portfoliopedagogiikka."
Konepajan lukio
Kokkelilukio?!
Jaa eiku se olikin kokeilu, ei mitään sitten.
Konepajan lukiossa tutkitaan ja tehdään verkostoissa yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa. Meillä opitaan aidosti koulun ulkopuolella. Konepajan lukiossa pääset soveltamaan oppimaasi tosielämän tilanteisiin eri työpaikoille. Tutkimalla ja tekemällä opit syvällisemmin ja asiat jäävät paremmin mieleen. Työpaikoilla saat huippukiinnostavia tehtäviä ja pääset loikkaamaan tutkijan ja asiantuntijan rooliin.
Huippukiinnostava tehtävä - Prisman alennusprosenttien laskeminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole koeviikkoja? Okei. Miten ja miksikä tästä lukiosta sitten valmistutaan, sillä eikös ne kirjoitukset ole aika pitkälti iso ja ratkaiseva ja viikkoja kestävä koe?
Kummasti minunkin kouluaikanani kirjoitettiin ylioppilaiksi, vaikka ei ollut koeviikkoja.
Terv. 6 laudaturin yo vuodelta 1984, nykyisin tekniikan tohtori
Tohtorilla on taas aika massiivinen putkinäkö näemmä. T. yo 85 jolla oli kurssimuotoinen lukio ja siten koeviikot aina kurssin lopussa. Ja varmaan yliopistossakin huomasit että sielläkin kokeet tuppaa olemaan kurssin lopussa eli tiettyinä viikkoina on monta koetta.
Lukio on lukio.
Yliopisto on yliopisto.
Tietäjät tietää.
Merkonomi ja yo-tutkinto on hyvä yhdistelmä monelle. Sitten vaikka tradenomi ammattikorkeakoulusta.
Mitenkä kuvassa olevat ovat lukiolaisia ja aikuislukiolaisia, mutta he suorittavat syksyn peruskoulun oppimäärää? Mikseivät he ole peruskoululaisia? Opiskellaanko lukiossa peruskoulun kursseja?
Suhtaudun varauksella tähän lukiomalliin. Periaate voi olla hyvä, mutta en usko että sopivia työnantajia löytyy kylliksi vastaamaan koulun tarpeisiin. Suunnitelmissa siis on, että lukiossa opiskelisi kolmen vuoden kuluttua yhteensä 600 opiskelijaa, joiden kaikkien pitäisi päästä joka keskiviikko työpaikoille opiskelemaan.
Lisäksi epäilen, ettei työpaikoilla opita tarpeeksi niistä asioista, joita kuitenkin ylioppilaskokeessa kysytään.
Ehkä lukio on kuitenkin hyvä paikka sellaisille nuorille, joilla ei ole korkeat akateemiset tavoitteet? A:n paperit riittävät.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkä kuvassa olevat ovat lukiolaisia ja aikuislukiolaisia, mutta he suorittavat syksyn peruskoulun oppimäärää? Mikseivät he ole peruskoululaisia? Opiskellaanko lukiossa peruskoulun kursseja?
Konepajan aikuispuolella voi opiskella aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimäärän tai yksittäisiä oppiaineita.
Hei. Meidän nuori myös aloitti tuolla, ja samaa mieltä että pk-seudulla on kilpailu lukiopaikoista karannut käsistä. Olen itse hieman skeptinen myös lukion opetuksen suhteen, oppiiko varmasti tarpeeksi yo-kirjoituksiin kun on tuota muuta verkostohommaa. Mutta katsotaan nyt miten lähtee etenemään, annetaan ainakin mahdollisuus kun nuori nyt tuonne halusi.