Lue keskustelun säännöt.
Vauvan mummot kinuavat vauvaa jatkuvasti yökyläilemään
Onko nykyään yleistäkin, että ihmiset laittavat pieniä vauvoja hoitoon yönyli esimerkiksi mummolaan? Minulla on 3kk ikäinen vauva ja jatkuvasti anoppi tai oma äitini kyselee, josko vauva tulisi yökylään, jotta saisimme miehen kanssa 'omaa aikaa' ja voisimme mennä johonkin hotelliin tai kylpylään. Olenko ainoa, jonka mielestä pienen vauvan paikka on vanhempien luona, eikä yökyläilemässä vieraiden ihmisten kanssa. En voisi kuvitellakaan olevani yötä erossa vauvasta, jotta pääsisin johonkin hotelliin viettämään 'parisuhdeaikaa'. Tätä ei tunnuta millään ymmärtävän vaan saan jatkuvasti kuulla, että olen liian kiinni vauvassa ja pitäisi välillä lähteä juhlimaan tai viettää aikaa miehen kanssa kaksin. Onko se outoa, että en kaipaa vauvavuonna mitään baarissa notkumista tai hotelliöitä miehen kanssa?
Kommentit (1177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo niin meilläkin oli hirmu kinuaminen ja vihjailu että suloinen vastasyntynyt voisi tulla yökylään mummon kainaloon. En todellakaan suostunut koska halusin täysimettää. Sitten kun yökyläily olisi oikeasti ollut mahdollista ja järkevää, lapsi nukkui kokonaisia öitä ja itse palasin töihin, niin eipä enää kiinnostanutkaan ottaa. Lapsi on nyt 2,5v eikä ole ollut kertaakaan mummolassa yötä, ja ihan muutaman kerran pari tuntia kerrallaan hoidossa...
Ehkä on vaan semmoinen retorinen kysymys, joka on kiva heittää ilmoille kun tietää ettei kuitenkaan joudu hoitamaan.Tätä mietin itsekin. Valittelin anopin kuullen, että yksi kiinnostava tapahtuma jää väliin, koska vauvamme on siinä vaiheessa korkeintaan 3 kuukauden ikäinen. Anoppi totesi, että kyllähän sen ikäisen voi jo hoitoon jättää. Heitin siihen puoliksi vitsillä, että voisiko anoppi itse siis hoitaa lasta sen muutaman tunnin. Alkoi kunnon kiusaantunut kiertely ja kaartelu, ettei se taida hänelle sopia.
Kyseessä siis sama anoppi, joka ei suostu antamaan meille mitään omien lastensa lapsuudesta jääneitä tarvikkeita tai välineitä, koska niiden pitää olla heillä varalla, kun lapsenlapsi tulee hoitoon. Katsotaan, tuleeko niille koskaan oikeasti käyttöä.
Näin vähän ohiksena, mutta eikö isä olisi pärjännyt lapsensa kanssa muutaman tunnin? En nyt kenellekään perheen ulkopuoliselle jättäisi pientä hoitoon, mutta isänsä kanssa on kyllä ollut, kun olen jossain käynyt.
Kyllä 3kk ikäinen voi olla tutun mummin hoidossa.
Ei meillä tuon ikäisen isä ollut edes päivällä kotona joten mummi hoiti kun mulla oli menoja.Ehkä pari tuntia voi olla päiväsaikaan välttämättömän menon takia esim. lääkäri. Pääasiassa meillä kyllä suunniteltiin menot niin, että jompi kumpi vanhempi hoitaa.
Aika monet vauvojen mummitkin on töissä päiväsaikaan, eikä voi hoitaa sen paremmin kuin isätkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo niin meilläkin oli hirmu kinuaminen ja vihjailu että suloinen vastasyntynyt voisi tulla yökylään mummon kainaloon. En todellakaan suostunut koska halusin täysimettää. Sitten kun yökyläily olisi oikeasti ollut mahdollista ja järkevää, lapsi nukkui kokonaisia öitä ja itse palasin töihin, niin eipä enää kiinnostanutkaan ottaa. Lapsi on nyt 2,5v eikä ole ollut kertaakaan mummolassa yötä, ja ihan muutaman kerran pari tuntia kerrallaan hoidossa...
Ehkä on vaan semmoinen retorinen kysymys, joka on kiva heittää ilmoille kun tietää ettei kuitenkaan joudu hoitamaan.Tätä mietin itsekin. Valittelin anopin kuullen, että yksi kiinnostava tapahtuma jää väliin, koska vauvamme on siinä vaiheessa korkeintaan 3 kuukauden ikäinen. Anoppi totesi, että kyllähän sen ikäisen voi jo hoitoon jättää. Heitin siihen puoliksi vitsillä, että voisiko anoppi itse siis hoitaa lasta sen muutaman tunnin. Alkoi kunnon kiusaantunut kiertely ja kaartelu, ettei se taida hänelle sopia.
Kyseessä siis sama anoppi, joka ei suostu antamaan meille mitään omien lastensa lapsuudesta jääneitä tarvikkeita tai välineitä, koska niiden pitää olla heillä varalla, kun lapsenlapsi tulee hoitoon. Katsotaan, tuleeko niille koskaan oikeasti käyttöä.
Näin vähän ohiksena, mutta eikö isä olisi pärjännyt lapsensa kanssa muutaman tunnin? En nyt kenellekään perheen ulkopuoliselle jättäisi pientä hoitoon, mutta isänsä kanssa on kyllä ollut, kun olen jossain käynyt.
Kyllä 3kk ikäinen voi olla tutun mummin hoidossa.
Ei meillä tuon ikäisen isä ollut edes päivällä kotona joten mummi hoiti kun mulla oli menoja.Ehkä pari tuntia voi olla päiväsaikaan välttämättömän menon takia esim. lääkäri. Pääasiassa meillä kyllä suunniteltiin menot niin, että jompi kumpi vanhempi hoitaa.
Aika monet vauvojen mummitkin on töissä päiväsaikaan, eikä voi hoitaa sen paremmin kuin isätkään.
No, kyllä ja näin ollen pyritään hoitamaan asioita miehen kotiuduttua TAI sitten pitää ottaa vauva mukaan. Näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ehkä vanhanaikainen, mutta mielestäni olisi omituista, jos 3kk ikäisen vauvan äiti kaipaisi jatkuvasti bilettämään tai yleensäkään öitä erossa vauvasta. Miksi se parisuhdeaika pitää ottaa yöllä? Eikö sitä voi hoitaa päiväsaikaan, jolloin lapsen ei tarvitse olla niin pitkiä aikoja erossa äidistä?
Juuri näin ja voihan sitä parisuhdetta hoitaa ihan arjessa, ilman mitään hotelleja tai kylpylöitä.
ApMinä olen ollut sitten huono vanhempi, kun annoin äitini hoitaa lapsiamme yön yli jopa 2 viikkosesta. Minä en bilettämyt vaan nukuin yöni. Ensimmäisten lasteni ikäero on vuosi.
Nyt lapseni ovat aikuisia ja auttavat äitiäni ja anoppiani. Ja käyvät heidän luonaan vieläkin jopa yökylässä. Sitä saa mitä tilaa.
Vanhempamme ovat hyvin iloisia, kun lapsenlapset käyvät aikuisena jopa kaveteidensa kanssa kyläilemässä.
Näin meillä.Meinaatko että lastesi mummot eivät huolisi lapsenlapsiaan nyt kylään ilman tuota kiintymyssuhteen sabotointia?
Eihän tuossa niin sanottu, on vaan yksi tapaa hoitaa asiat. Jokainen omalla tavallaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo niin meilläkin oli hirmu kinuaminen ja vihjailu että suloinen vastasyntynyt voisi tulla yökylään mummon kainaloon. En todellakaan suostunut koska halusin täysimettää. Sitten kun yökyläily olisi oikeasti ollut mahdollista ja järkevää, lapsi nukkui kokonaisia öitä ja itse palasin töihin, niin eipä enää kiinnostanutkaan ottaa. Lapsi on nyt 2,5v eikä ole ollut kertaakaan mummolassa yötä, ja ihan muutaman kerran pari tuntia kerrallaan hoidossa...
Ehkä on vaan semmoinen retorinen kysymys, joka on kiva heittää ilmoille kun tietää ettei kuitenkaan joudu hoitamaan.Tätä mietin itsekin. Valittelin anopin kuullen, että yksi kiinnostava tapahtuma jää väliin, koska vauvamme on siinä vaiheessa korkeintaan 3 kuukauden ikäinen. Anoppi totesi, että kyllähän sen ikäisen voi jo hoitoon jättää. Heitin siihen puoliksi vitsillä, että voisiko anoppi itse siis hoitaa lasta sen muutaman tunnin. Alkoi kunnon kiusaantunut kiertely ja kaartelu, ettei se taida hänelle sopia.
Kyseessä siis sama anoppi, joka ei suostu antamaan meille mitään omien lastensa lapsuudesta jääneitä tarvikkeita tai välineitä, koska niiden pitää olla heillä varalla, kun lapsenlapsi tulee hoitoon. Katsotaan, tuleeko niille koskaan oikeasti käyttöä.
Näin vähän ohiksena, mutta eikö isä olisi pärjännyt lapsensa kanssa muutaman tunnin? En nyt kenellekään perheen ulkopuoliselle jättäisi pientä hoitoon, mutta isänsä kanssa on kyllä ollut, kun olen jossain käynyt.
Kyllä 3kk ikäinen voi olla tutun mummin hoidossa.
Ei meillä tuon ikäisen isä ollut edes päivällä kotona joten mummi hoiti kun mulla oli menoja.Ehkä pari tuntia voi olla päiväsaikaan välttämättömän menon takia esim. lääkäri. Pääasiassa meillä kyllä suunniteltiin menot niin, että jompi kumpi vanhempi hoitaa.
Aika monet vauvojen mummitkin on töissä päiväsaikaan, eikä voi hoitaa sen paremmin kuin isätkään.
No, kyllä ja näin ollen pyritään hoitamaan asioita miehen kotiuduttua TAI sitten pitää ottaa vauva mukaan. Näin se menee.
No meillä mummi oli kotona joten hoiti vauvaa.
Meillä tyttö täyttää parin pvän päästä 2v eikä ole kertaakaan ollut muualla kuin kotona yötä. Pari kertaa ollaan käyty miehen kanssa keskenään ulkona syömässä ja muutamalla sen jälkeen kun lapsi ollaan saatu nukkumaan sekin.
Eikä haluta kumpikaan jättää häntä vielä kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, voi kyynel. Mun äiti oikein pelkäs et joutuis olemaan mun 2 lapsen kans. OO kiitollinen. Eikä kyl ikinä pitänytkään heitä sekuntiakan.
Pidä sinappitehtaas kunnes oppii sisäsiistiksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidä sinappitehtaas kunnes oppii sisäsiistiksi
No tästähän ei ole kyse aloituksessa.
Vierailija kirjoitti:
No, voi kyynel. Mun äiti oikein pelkäs et joutuis olemaan mun 2 lapsen kans. OO kiitollinen. Eikä kyl ikinä pitänytkään heitä sekuntiakan.
Jos kerrot vielä miksi ja ennen kaikkea miten ahdistelusta ja ylikävelystä voi olla kiitollinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus saan lapsenlapsia varmasti tulen kysymään säännöllisesti josko lapset tulisivat (yö)kylään.
Itse myös halusin hoitaa lapset itse (miehen kanssa), enkä imetyksenkään vuoksi halunnut jättää vauva-ikäistä hoitoon. Olisi kannattanut. Olin aivan sekopäinen, kun en kuukausiin saanut nukuttua edes 2 t putkeen. En nimittäin pystynyt nukkumaan, jos vauva huusi viereisessä huoneessa kuin mikäkin. Mies ei kiljuvan vauvan kanssa myöskään halunnut lähteä minnekään. Eikä mies myöskään herännyt vauvan itkuun, joten hän ei voinut hoitaa edes osia öistä.
Loppujen lopuksi siihen mennessä, kun kuopus oli 14 v olimme miehen kanssa olleet jossain kaksin 2 kertaa. Tuon jälkeen periaatteessa lapset pystyi jättämään yöksikin yksin kotiin, mutta eipä juurikaan ole tehnyt mieli. Miksi sitä viitsisi lomailla uppo-oudon tyypin kanssa?
Jos lasten vanhemmat eivät lastenhoitoapua toivo, se on tietenkin ok. Tarjoudun silti, eli tarvittaessa olen käytettävissä.
3 kk vs 14 v... ehkä olis se joku kultainen keskitie. Itsekin olen halunnut hoitaa _vauvat_ itse, imetyksenkin vuoksi. Muttei siihen 14 vuotta mennyt.
Ehken tarkoittaa sitä, että jos ei alusta saakka opi olemaan hoidossa, sitä on vaikeampi opetella myöhemmin? Mun siskolla vähän tuo tilanne, oli tosi kiinni lapsissa ja kontolloi koko ajan muiden olemista lastensa kanssa. Se johti siihen, että läheiset otti etäisyyttä eikä tunkenut heidän elämäänsä. Myöhemmin sisko on valitellut, miten yksin ja ilman turvaverkkoja olivat.
Ei pienen vauvan tarvitse 'opetella' olemaan erossa äidistään, hyvänen aika.
ApMutta äidin olisi hyvä saada nukutuksi edes kerran kolmessa kuukaudessa.
Sen kuuluu mahdollistaa lapsen isä eikä mummu, jos kerran isä asuu samassa taloudessa.
Ei kuulu. Ihan yks hailee kuka sen mahdollistaa mutta äidinkin on saatava nukkua.
Ei, vaan jos lapsella on samassa taloudessa 2 vanhempaa niin vastuu jakautuu 50% 50%.
Nämä kauhuanopit ja mummot saisivat vähän rauhoittua.
Mummoilta voi pyytää apua jos sellaista jostain syystä tarvitsee.
Eikä niin että ne mummot alkaa pyörittää sitä lapsiperheen huushollia, kuten meillä kävi heti, jos vähänkään oli tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummoilta voi pyytää apua jos sellaista jostain syystä tarvitsee.
Eikä niin että ne mummot alkaa pyörittää sitä lapsiperheen huushollia, kuten meillä kävi heti, jos vähänkään oli tekemisissä.
Kyllä! Oikeasti on hyvin kurja tilanne kun pitää kotonaan taistella, että saa tehdä kotia ja perhettään koskevat päätökset puolison kanssa ilman, että joku on siinä non stop kiekumassa että väärin tehdään. Mitään ei olisi saanut tehdä ilman mummua. Kun päätimme tehdä muutaman päivän reissun, lapsi olisi pitänyt jättää mummulle kun ei vauva kuulemma saa nukuttua hotellissa. Kun kerroimme että reissulle lähdetään sen vauvan kanssa, niin sitten olisi pitänyt pakata vielä mummu autoon ja maksaa hotellikin hänelle, hän tulee hoitajaksi mukaan. Oli vielä keksinyt, että voidaan samalla käydä jossain Alaperähikiän kotiseutumuseossa, ei tulisi kuin 170 km suuntaansa lisää ajamista. Mummo ei päässyt reissulle mukaan. Seuraavasta reissusta ei kerrottu etukäteen, eli mummon mielestä menimme salaa, kun häneltä tämä tieto pimitettiin.
On kyllä niin äärettömän raskas taakka kantaa tuollainen isovanhempi, vaikka muutama ääliö täällä kehottaa olemaan kiitollinen. On rasite myös parisuhteelle, kun siihen kolmas henkilö yrittää iskeä kiilaa väliin.
Emme juurikaan ole tämän mummon kanssa tekemisissä. Muille mummoille valittaa kun häneltä on estetty välit lapsenlapsiin. Niin on, ja ihan syystä.
Minä en olisi viitsinyt nähdä sitä vaivaa, että olisin alkanut maitoa lypsämään ja vauvaa pullolle opettamaan, että mummo saisi hoivaviettiään helliä pienen vauvan kanssa. Ehti hyvin myöhemminkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus saan lapsenlapsia varmasti tulen kysymään säännöllisesti josko lapset tulisivat (yö)kylään.
Itse myös halusin hoitaa lapset itse (miehen kanssa), enkä imetyksenkään vuoksi halunnut jättää vauva-ikäistä hoitoon. Olisi kannattanut. Olin aivan sekopäinen, kun en kuukausiin saanut nukuttua edes 2 t putkeen. En nimittäin pystynyt nukkumaan, jos vauva huusi viereisessä huoneessa kuin mikäkin. Mies ei kiljuvan vauvan kanssa myöskään halunnut lähteä minnekään. Eikä mies myöskään herännyt vauvan itkuun, joten hän ei voinut hoitaa edes osia öistä.
Loppujen lopuksi siihen mennessä, kun kuopus oli 14 v olimme miehen kanssa olleet jossain kaksin 2 kertaa. Tuon jälkeen periaatteessa lapset pystyi jättämään yöksikin yksin kotiin, mutta eipä juurikaan ole tehnyt mieli. Miksi sitä viitsisi lomailla uppo-oudon tyypin kanssa?
Jos lasten vanhemmat eivät lastenhoitoapua toivo, se on tietenkin ok. Tarjoudun silti, eli tarvittaessa olen käytettävissä.
3 kk vs 14 v... ehkä olis se joku kultainen keskitie. Itsekin olen halunnut hoitaa _vauvat_ itse, imetyksenkin vuoksi. Muttei siihen 14 vuotta mennyt.
Ehken tarkoittaa sitä, että jos ei alusta saakka opi olemaan hoidossa, sitä on vaikeampi opetella myöhemmin? Mun siskolla vähän tuo tilanne, oli tosi kiinni lapsissa ja kontolloi koko ajan muiden olemista lastensa kanssa. Se johti siihen, että läheiset otti etäisyyttä eikä tunkenut heidän elämäänsä. Myöhemmin sisko on valitellut, miten yksin ja ilman turvaverkkoja olivat.
Ei pienen vauvan tarvitse 'opetella' olemaan erossa äidistään, hyvänen aika.
ApMutta äidin olisi hyvä saada nukutuksi edes kerran kolmessa kuukaudessa.
Sen kuuluu mahdollistaa lapsen isä eikä mummu, jos kerran isä asuu samassa taloudessa.
Ei kuulu. Ihan yks hailee kuka sen mahdollistaa mutta äidinkin on saatava nukkua.
Ei, vaan jos lapsella on samassa taloudessa 2 vanhempaa niin vastuu jakautuu 50% 50%.
Nämä kauhuanopit ja mummot saisivat vähän rauhoittua.
Niin toisilla on ihan normaalit anopit ja mummit.
Jos isoäiti pyytää vauvaa hoitoon, siihen voi suhtautua ilolla ja vastata ystävällisesti, ettei vielä halua jättää vauvaa, jos sitä ei kerran itse halua. Ei näistä lastenhoitoasioista kannata mitään suuria draamoja rakentaa. Lapset kyllä pärjäävät, kunhan aikuiset ovat keskenään sovussa ja yhteisymmärryksessä. [/quote]
Kuinka monta kertaa pitää vastata ystävällisesti?
Jos esim. Mummolla on tapana tulla ovelle: "tulin hakemaan Miisan meille". Kun kieltäydyt antamasta vauvaa niin mummo jää kylään ja taas kohta:"minä taidan lähteä ja otan Miisan mukaan". Taas kerrot, että haluat pitää Miisan kotona ja mummo jää istumaan ja taas kohta kokeilee, että kyllä Miisa voisi lähteä mummon kanssa. Ja tätä jatkuu ja jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Jos isoäiti pyytää vauvaa hoitoon, siihen voi suhtautua ilolla ja vastata ystävällisesti, ettei vielä halua jättää vauvaa, jos sitä ei kerran itse halua. Ei näistä lastenhoitoasioista kannata mitään suuria draamoja rakentaa. Lapset kyllä pärjäävät, kunhan aikuiset ovat keskenään sovussa ja yhteisymmärryksessä.
Kuinka monta kertaa pitää vastata ystävällisesti?
Jos esim. Mummolla on tapana tulla ovelle: "tulin hakemaan Miisan meille". Kun kieltäydyt antamasta vauvaa niin mummo jää kylään ja taas kohta:"minä taidan lähteä ja otan Miisan mukaan". Taas kerrot, että haluat pitää Miisan kotona ja mummo jää istumaan ja taas kohta kokeilee, että kyllä Miisa voisi lähteä mummon kanssa. Ja tätä jatkuu ja jatkuu.
On kyllä varsin haasteellista olla sovussa ja yhteisymmärryksessä tuollaisen mummon kanssa.
Mä en ainakaan en osaa olla niin ystävällinen, että mummo ymmärtäisi että ei tarkoittaa ei. Ihan käsittämätöntä, että ei mene jakeluun, että toisen perheeseen ei voi mennä sanelemaan, miten muiden pitää toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo niin meilläkin oli hirmu kinuaminen ja vihjailu että suloinen vastasyntynyt voisi tulla yökylään mummon kainaloon. En todellakaan suostunut koska halusin täysimettää. Sitten kun yökyläily olisi oikeasti ollut mahdollista ja järkevää, lapsi nukkui kokonaisia öitä ja itse palasin töihin, niin eipä enää kiinnostanutkaan ottaa. Lapsi on nyt 2,5v eikä ole ollut kertaakaan mummolassa yötä, ja ihan muutaman kerran pari tuntia kerrallaan hoidossa...
Ehkä on vaan semmoinen retorinen kysymys, joka on kiva heittää ilmoille kun tietää ettei kuitenkaan joudu hoitamaan.Tätä mietin itsekin. Valittelin anopin kuullen, että yksi kiinnostava tapahtuma jää väliin, koska vauvamme on siinä vaiheessa korkeintaan 3 kuukauden ikäinen. Anoppi totesi, että kyllähän sen ikäisen voi jo hoitoon jättää. Heitin siihen puoliksi vitsillä, että voisiko anoppi itse siis hoitaa lasta sen muutaman tunnin. Alkoi kunnon kiusaantunut kiertely ja kaartelu, ettei se taida hänelle sopia.
Kyseessä siis sama anoppi, joka ei suostu antamaan meille mitään omien lastensa lapsuudesta jääneitä tarvikkeita tai välineitä, koska niiden pitää olla heillä varalla, kun lapsenlapsi tulee hoitoon. Katsotaan, tuleeko niille koskaan oikeasti käyttöä.
Näin vähän ohiksena, mutta eikö isä olisi pärjännyt lapsensa kanssa muutaman tunnin? En nyt kenellekään perheen ulkopuoliselle jättäisi pientä hoitoon, mutta isänsä kanssa on kyllä ollut, kun olen jossain käynyt.
Kyllä 3kk ikäinen voi olla tutun mummin hoidossa.
Ei meillä tuon ikäisen isä ollut edes päivällä kotona joten mummi hoiti kun mulla oli menoja.Ehkä pari tuntia voi olla päiväsaikaan välttämättömän menon takia esim. lääkäri. Pääasiassa meillä kyllä suunniteltiin menot niin, että jompi kumpi vanhempi hoitaa.
Aika monet vauvojen mummitkin on töissä päiväsaikaan, eikä voi hoitaa sen paremmin kuin isätkään.
No, kyllä ja näin ollen pyritään hoitamaan asioita miehen kotiuduttua TAI sitten pitää ottaa vauva mukaan. Näin se menee.
Ihminen on tarpeen tullessa varsin kekseliäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus saan lapsenlapsia varmasti tulen kysymään säännöllisesti josko lapset tulisivat (yö)kylään.
Itse myös halusin hoitaa lapset itse (miehen kanssa), enkä imetyksenkään vuoksi halunnut jättää vauva-ikäistä hoitoon. Olisi kannattanut. Olin aivan sekopäinen, kun en kuukausiin saanut nukuttua edes 2 t putkeen. En nimittäin pystynyt nukkumaan, jos vauva huusi viereisessä huoneessa kuin mikäkin. Mies ei kiljuvan vauvan kanssa myöskään halunnut lähteä minnekään. Eikä mies myöskään herännyt vauvan itkuun, joten hän ei voinut hoitaa edes osia öistä.
Loppujen lopuksi siihen mennessä, kun kuopus oli 14 v olimme miehen kanssa olleet jossain kaksin 2 kertaa. Tuon jälkeen periaatteessa lapset pystyi jättämään yöksikin yksin kotiin, mutta eipä juurikaan ole tehnyt mieli. Miksi sitä viitsisi lomailla uppo-oudon tyypin kanssa?
Jos lasten vanhemmat eivät lastenhoitoapua toivo, se on tietenkin ok. Tarjoudun silti, eli tarvittaessa olen käytettävissä.
3 kk vs 14 v... ehkä olis se joku kultainen keskitie. Itsekin olen halunnut hoitaa _vauvat_ itse, imetyksenkin vuoksi. Muttei siihen 14 vuotta mennyt.
Ehken tarkoittaa sitä, että jos ei alusta saakka opi olemaan hoidossa, sitä on vaikeampi opetella myöhemmin? Mun siskolla vähän tuo tilanne, oli tosi kiinni lapsissa ja kontolloi koko ajan muiden olemista lastensa kanssa. Se johti siihen, että läheiset otti etäisyyttä eikä tunkenut heidän elämäänsä. Myöhemmin sisko on valitellut, miten yksin ja ilman turvaverkkoja olivat.
3 kk ikäisen vauvan kuuluu olla yöt rauhassa äitinsä kanssa ellei ole jokin poikkeustilanne kuten sairastuminen, uupumus tms. Turha yrittääkään väittää, että äidin pitäisi tehdä jotain vasten tahtoaan ja äidinvaistoaan, jotta joku ymmärtämätön sukulainen ei suutu.
Miksi se pikkuvauva pitää saada juuri yökylään? Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, ettei se käy monille perheille jo ihan siksi, että ajatus ei tunnu hyvälle?
Se on ok, mutta ei kannata sitten myöhemmin harmitella. Kiintyminen kulkee molempiin suuntiin ja meillä isovanhemmat on enemmän kiintyneet niihin lapsenlapsiin, joihin suhde muodostui tiiviimmäksi aikaisemmin.
Meillä miehen isän puoliso olisi ollut superinnokas hoitamaan poikaamme vauvana mutta emme kumpikaan tunteneet oloamme turvalliseksi jättääksemme niin pientä sinne. Heillä on kaksi koiraa eivätkä ymmärrä että vauvaa ei voi jättää valvomatta koiran lähelle -ne ovat kuitenkin eläimiä eli arvaamattomia.
Nyt kun pojat ovat isompia ei häntä kiinnosta ollenkaan - no ei meitä haittaa, ei todellakaan harmita ettei annettu meidän lapsia mihinkään nukkeleikkeihin. Me ihan mielellään hoidetaan meidän lapset itse kun ne on hankittukin👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus saan lapsenlapsia varmasti tulen kysymään säännöllisesti josko lapset tulisivat (yö)kylään.
Itse myös halusin hoitaa lapset itse (miehen kanssa), enkä imetyksenkään vuoksi halunnut jättää vauva-ikäistä hoitoon. Olisi kannattanut. Olin aivan sekopäinen, kun en kuukausiin saanut nukuttua edes 2 t putkeen. En nimittäin pystynyt nukkumaan, jos vauva huusi viereisessä huoneessa kuin mikäkin. Mies ei kiljuvan vauvan kanssa myöskään halunnut lähteä minnekään. Eikä mies myöskään herännyt vauvan itkuun, joten hän ei voinut hoitaa edes osia öistä.
Loppujen lopuksi siihen mennessä, kun kuopus oli 14 v olimme miehen kanssa olleet jossain kaksin 2 kertaa. Tuon jälkeen periaatteessa lapset pystyi jättämään yöksikin yksin kotiin, mutta eipä juurikaan ole tehnyt mieli. Miksi sitä viitsisi lomailla uppo-oudon tyypin kanssa?
Jos lasten vanhemmat eivät lastenhoitoapua toivo, se on tietenkin ok. Tarjoudun silti, eli tarvittaessa olen käytettävissä.
3 kk vs 14 v... ehkä olis se joku kultainen keskitie. Itsekin olen halunnut hoitaa _vauvat_ itse, imetyksenkin vuoksi. Muttei siihen 14 vuotta mennyt.
Ehken tarkoittaa sitä, että jos ei alusta saakka opi olemaan hoidossa, sitä on vaikeampi opetella myöhemmin? Mun siskolla vähän tuo tilanne, oli tosi kiinni lapsissa ja kontolloi koko ajan muiden olemista lastensa kanssa. Se johti siihen, että läheiset otti etäisyyttä eikä tunkenut heidän elämäänsä. Myöhemmin sisko on valitellut, miten yksin ja ilman turvaverkkoja olivat.
3 kk ikäisen vauvan kuuluu olla yöt rauhassa äitinsä kanssa ellei ole jokin poikkeustilanne kuten sairastuminen, uupumus tms. Turha yrittääkään väittää, että äidin pitäisi tehdä jotain vasten tahtoaan ja äidinvaistoaan, jotta joku ymmärtämätön sukulainen ei suutu.
Miksi se pikkuvauva pitää saada juuri yökylään? Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, ettei se käy monille perheille jo ihan siksi, että ajatus ei tunnu hyvälle?
Se on ok, mutta ei kannata sitten myöhemmin harmitella. Kiintyminen kulkee molempiin suuntiin ja meillä isovanhemmat on enemmän kiintyneet niihin lapsenlapsiin, joihin suhde muodostui tiiviimmäksi aikaisemmin.
Meillä miehen isän puoliso olisi ollut superinnokas hoitamaan poikaamme vauvana mutta emme kumpikaan tunteneet oloamme turvalliseksi jättääksemme niin pientä sinne. Heillä on kaksi koiraa eivätkä ymmärrä että vauvaa ei voi jättää valvomatta koiran lähelle -ne ovat kuitenkin eläimiä eli arvaamattomia.
Nyt kun pojat ovat isompia ei häntä kiinnosta ollenkaan - no ei meitä haittaa, ei todellakaan harmita ettei annettu meidän lapsia mihinkään nukkeleikkeihin. Me ihan mielellään hoidetaan meidän lapset itse kun ne on hankittukin👍
Meillä taas ne isovanhemmat jotka ottivat meidät vauvan kanssa perheenä vastaan tykkäävät nyt hoitaa 3-5 v lapsia. Ne isovanhemmat jotka halusivat vauvan yksin itselleen eivät ole enää niin kiinnostuneita. Ei kyllä haittaa yhtään.
Ehkä pari tuntia voi olla päiväsaikaan välttämättömän menon takia esim. lääkäri. Pääasiassa meillä kyllä suunniteltiin menot niin, että jompi kumpi vanhempi hoitaa.