Lue keskustelun säännöt.
Vauvan mummot kinuavat vauvaa jatkuvasti yökyläilemään
Onko nykyään yleistäkin, että ihmiset laittavat pieniä vauvoja hoitoon yönyli esimerkiksi mummolaan? Minulla on 3kk ikäinen vauva ja jatkuvasti anoppi tai oma äitini kyselee, josko vauva tulisi yökylään, jotta saisimme miehen kanssa 'omaa aikaa' ja voisimme mennä johonkin hotelliin tai kylpylään. Olenko ainoa, jonka mielestä pienen vauvan paikka on vanhempien luona, eikä yökyläilemässä vieraiden ihmisten kanssa. En voisi kuvitellakaan olevani yötä erossa vauvasta, jotta pääsisin johonkin hotelliin viettämään 'parisuhdeaikaa'. Tätä ei tunnuta millään ymmärtävän vaan saan jatkuvasti kuulla, että olen liian kiinni vauvassa ja pitäisi välillä lähteä juhlimaan tai viettää aikaa miehen kanssa kaksin. Onko se outoa, että en kaipaa vauvavuonna mitään baarissa notkumista tai hotelliöitä miehen kanssa?
Kommentit (1177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhla= juhlava, korea, tilaisuus, asiallinen harras hetki.
Bileet= riehuntaa iloitenAnopin termi JUHLIA tarkoittaa riemuitsemista, iloitsemista jne.
No selkeestikin JUURI HÄNEN tapauksessaan se tarkoitti surujuhlan viettämistä.
Mikset juuri nyt soittaisi ja ihan kysyisit kun noin vaivaa vuosien jälkeenkin?
Oot aika sekasin jos et ymmärrä ettei hän tarkoittanut sitä niin kuin otit paralla.
Vaikka olisikin käyttänyt sanaa väärin, eiköhän se tarkoitus normaaliälyisellä mene oikein perille.
Ja jos ei, asian voi kysyä, tarkoititko sinä....mitäSivusta sanoisin että oli häijy sanavalinta ja todella ymmrtämätöntä ylipäätään tarjota vauvan hoitoa. Varmasti tuossa tilanteessa se oma vauva on suuri lohtu myös ja ehdottomasti haluaa hänet pitää lähellään
Näin itsekin ajattelin ja lisää tuskaa olisi tuottanut se, että vauva ei huolinut tuttipulloa eikä tuttia, joten miten mummo edes kuvitteli hoitavansa vauvaa viikonlopun. Tosin ainahan hän toisteli sitä, että ei haittaa jos vauva huutaa, hän kyllä jaksaa kuunnella. Eli en todellakaan olisi voinut JUHLIA rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei ole mitenkään outoa, jos äiti ei halua vauvaa yökylään. Ehtii myöhemminkin ja vanhemmat siitä päättää, ei isovanhemmat.
Samaa mieltä. Minun vauvat oli tuossa vaiheessa vielä täysimetyksellä ja ei tullut mieleenkään, että niitä olisi annettu yökylään.
Mutta jokainen tavallaan. Serkkuni vei mummolaan vauvat jo 2 viikon ikäisinä viikonloppukyläån, että sai levätä. Ja kummankin lapsista ihan normaaleja kasvanut.
Mutta me äidit olemme erilaisia ja isovanhempien tehtävä ei ole painostaa mihinkään suuntaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ehkä vanhanaikainen, mutta mielestäni olisi omituista, jos 3kk ikäisen vauvan äiti kaipaisi jatkuvasti bilettämään tai yleensäkään öitä erossa vauvasta. Miksi se parisuhdeaika pitää ottaa yöllä? Eikö sitä voi hoitaa päiväsaikaan, jolloin lapsen ei tarvitse olla niin pitkiä aikoja erossa äidistä?
Juuri näin ja voihan sitä parisuhdetta hoitaa ihan arjessa, ilman mitään hotelleja tai kylpylöitä.
ApMinä olen ollut sitten huono vanhempi, kun annoin äitini hoitaa lapsiamme yön yli jopa 2 viikkosesta. Minä en bilettämyt vaan nukuin yöni. Ensimmäisten lasteni ikäero on vuosi.
Nyt lapseni ovat aikuisia ja auttavat äitiäni ja anoppiani. Ja käyvät heidän luonaan vieläkin jopa yökylässä. Sitä saa mitä tilaa.
Vanhempamme ovat hyvin iloisia, kun lapsenlapset käyvät aikuisena jopa kaveteidensa kanssa kyläilemässä.
Näin meillä.
Tiedätkö mitä? Meidän perhe vietti paljon aikaa mummolassa kun olin lapsi. Myöhemmin toimin mummoni hoitajan sijaisena ja muutenkin useamman kerran kuussa pistäydyin kylään. Tein näin vaikka en ole ollut yhtään yötä mummon hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ehkä vanhanaikainen, mutta mielestäni olisi omituista, jos 3kk ikäisen vauvan äiti kaipaisi jatkuvasti bilettämään tai yleensäkään öitä erossa vauvasta. Miksi se parisuhdeaika pitää ottaa yöllä? Eikö sitä voi hoitaa päiväsaikaan, jolloin lapsen ei tarvitse olla niin pitkiä aikoja erossa äidistä?
Juuri näin ja voihan sitä parisuhdetta hoitaa ihan arjessa, ilman mitään hotelleja tai kylpylöitä.
ApMinä olen ollut sitten huono vanhempi, kun annoin äitini hoitaa lapsiamme yön yli jopa 2 viikkosesta. Minä en bilettämyt vaan nukuin yöni. Ensimmäisten lasteni ikäero on vuosi.
Nyt lapseni ovat aikuisia ja auttavat äitiäni ja anoppiani. Ja käyvät heidän luonaan vieläkin jopa yökylässä. Sitä saa mitä tilaa.
Vanhempamme ovat hyvin iloisia, kun lapsenlapset käyvät aikuisena jopa kaveteidensa kanssa kyläilemässä.
Näin meillä.Meillä lapset meni mummolle yökylään vasta parivuotiaana. Käyvät kylässä mummollaan ja auttavat tätä. Ei se kyläily ja läheisyys isovanhempien kanssa vaadi vauva-aikaista tiheää yökyläilyä. Todellisuudessahan se suhde lapsenlapseen luodaan vasta kun lapsi on isompi. Ei se vauva ymmärrä mummostaan vielä yhtään mitään.
Meillä ei olleet koskaan yökylässä yksin. Perheenä kyläiltiin. Ja silti lapsemme pitävät yhteyttä äitini ( ainoa elossa oleva isovanhempi) ja käyvät auttamassa häntä
Vauvat ja perheet ovat erilaisia, mikä sopii toisille ei käy kaikille. Itse olen jo mummo yhdelle lapselle, omia on kolme. Omat eivät olleet vauvoina yökylässä. Tosin kahden kanssa olisin apua ottanut vastaan, jos sitä olisi ollut tarjolla. Itse olen heti tarjonnut apua ja tyttärenpoika on ollut yökylässä noin 4 kk ikäisestä ja se on kyllä luonut meille tiiviin suhteen. Nähdään monta kertaa viikossa ja nykyään pyytää itse yökylään (ikää 2 vuotta). Nukkui vauvana huonosti ja äiti oli aivan puhki. Täysimetys ei estä yökyläilyä. Poika itse asiassa nukkui meillä maalla paremmin kuin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
lapsenlapseni oli 8 viikkonen , kun ensimmäisen kerran tuli yökylään. Ei vaikeuksia vauvan kanssa. vanhemmat itse kysyivät. Ei ikävöinyt vanhempia kun nukkui 14 tunnin yöunet.
Ai ei herännyt syömään kertaakaan? Se ei tosiaan ole normaalia noin pienelle.
Vierailija kirjoitti:
Vauvat ja perheet ovat erilaisia, mikä sopii toisille ei käy kaikille. Itse olen jo mummo yhdelle lapselle, omia on kolme. Omat eivät olleet vauvoina yökylässä. Tosin kahden kanssa olisin apua ottanut vastaan, jos sitä olisi ollut tarjolla. Itse olen heti tarjonnut apua ja tyttärenpoika on ollut yökylässä noin 4 kk ikäisestä ja se on kyllä luonut meille tiiviin suhteen. Nähdään monta kertaa viikossa ja nykyään pyytää itse yökylään (ikää 2 vuotta). Nukkui vauvana huonosti ja äiti oli aivan puhki. Täysimetys ei estä yökyläilyä. Poika itse asiassa nukkui meillä maalla paremmin kuin kotona.
Kyllä meillä olisi estänyt. Tuttipulloa ei huolinut ja en halunnut huudattaa ja väkisin opettaa ja pitää nälässä. Ei tuon ikäinen olisi yötä pärjännyt kokonaan syömättä mummolassa
En kokenut pullon tuputtamista niin tärkeäksi, että mummo olisi saanut ehdoin tahdoin vauvan yöksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhla= juhlava, korea, tilaisuus, asiallinen harras hetki.
Bileet= riehuntaa iloitenAnopin termi JUHLIA tarkoittaa riemuitsemista, iloitsemista jne.
No selkeestikin JUURI HÄNEN tapauksessaan se tarkoitti surujuhlan viettämistä.
Mikset juuri nyt soittaisi ja ihan kysyisit kun noin vaivaa vuosien jälkeenkin?
Oot aika sekasin jos et ymmärrä ettei hän tarkoittanut sitä niin kuin otit paralla.
Vaikka olisikin käyttänyt sanaa väärin, eiköhän se tarkoitus normaaliälyisellä mene oikein perille.
Ja jos ei, asian voi kysyä, tarkoititko sinä....mitäSivusta sanoisin että oli häijy sanavalinta ja todella ymmrtämätöntä ylipäätään tarjota vauvan hoitoa. Varmasti tuossa tilanteessa se oma vauva on suuri lohtu myös ja ehdottomasti haluaa hänet pitää lähellään
Näin itsekin ajattelin ja lisää tuskaa olisi tuottanut se, että vauva ei huolinut tuttipulloa eikä tuttia, joten miten mummo edes kuvitteli hoitavansa vauvaa viikonlopun. Tosin ainahan hän toisteli sitä, että ei haittaa jos vauva huutaa, hän kyllä jaksaa kuunnella. Eli en todellakaan olisi voinut JUHLIA rauhassa.
Ei haittaa anoppia kun vauva huutaa, kun HÄN jaksaa kuunnella. Entä se lapsen hätä?
Kyllä näissä se lapsen tarve on tärkein, sitten äiti, sitten mummo.
Meillä tunkeileva mummo väitti, että koska hänellä on ollut niin kova elämä niin hänellä on sen takia oikeus kulkea meillä oman mielensä mukaan ja mun lasten tehtävä on jotenkin hyvitellä hänelle sitä kovaa elämää (suurin osa vaikeuksista itse aiheutettuja)... Minäkin jotenkin jotain hänelle velkaa jostakin ja siksi minun kuuluu joustaa ja sietää.
Ei siis mitään kohtuutta noissa jutuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhla= juhlava, korea, tilaisuus, asiallinen harras hetki.
Bileet= riehuntaa iloitenAnopin termi JUHLIA tarkoittaa riemuitsemista, iloitsemista jne.
No selkeestikin JUURI HÄNEN tapauksessaan se tarkoitti surujuhlan viettämistä.
Mikset juuri nyt soittaisi ja ihan kysyisit kun noin vaivaa vuosien jälkeenkin?
Oot aika sekasin jos et ymmärrä ettei hän tarkoittanut sitä niin kuin otit paralla.
Vaikka olisikin käyttänyt sanaa väärin, eiköhän se tarkoitus normaaliälyisellä mene oikein perille.
Ja jos ei, asian voi kysyä, tarkoititko sinä....mitäSivusta sanoisin että oli häijy sanavalinta ja todella ymmrtämätöntä ylipäätään tarjota vauvan hoitoa. Varmasti tuossa tilanteessa se oma vauva on suuri lohtu myös ja ehdottomasti haluaa hänet pitää lähellään
Näin itsekin ajattelin ja lisää tuskaa olisi tuottanut se, että vauva ei huolinut tuttipulloa eikä tuttia, joten miten mummo edes kuvitteli hoitavansa vauvaa viikonlopun. Tosin ainahan hän toisteli sitä, että ei haittaa jos vauva huutaa, hän kyllä jaksaa kuunnella. Eli en todellakaan olisi voinut JUHLIA rauhassa.
Ei haittaa anoppia kun vauva huutaa, kun HÄN jaksaa kuunnella. Entä se lapsen hätä?
Kyllä näissä se lapsen tarve on tärkein, sitten äiti, sitten mummo.
Nää on näitä "ei se vauva siitä rikki mene". Itse olen täysin sitä mieltä, että ellei ole joku oikein todella painava syy, niin ei todellakaan kuulu pelkällä maidolla elävää pikkuvauvaa huudattaa tissin puutteen takia. Todella painava syy on minulle terveydelliset syyt (leikkaukset, lääkitykset tms.) eikä mikään hurvittelureissu tai hautajaisten jälkeinen lapsivapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä paha anoppi-juttuja, vol 24 569.
Että jaksetaankin moittia anoppeja ja joskus omaa äitiäkin.
Vissiin noista haukkujista tulee joskus erinomaisia anoppeja. Tai sitten ei.
Ihan yli-ihania ja aivan parhaita äitejä ja kasvattajia ovat jo nyt.
Jonkun äidin lapsi sinne vankilaan joutuu kuitenkin rikoksistaan. Eipä sitä voi ennustaa, kun lapsi on vielä pieni.
Ei. Vaan keskustellaan omaa elämään harmia tuovasta asiasta, josta ei pääse eroon kuten kivestä kengässä.
Mitäs, jos vikaa on myös sinussa itsessäsi?
Jos mun anopilta kysytään, niin kaikki vika on minussa. Ajatelkaa kuinka häntä koetellaan, kun miniä ei tottele!
:D Täällä kanssa tottelematon miniä. Ei vaihtanut ammattia vaikka kuinka anoppi yritti ohjata oikeaa suuntaan, ei antanut vauvaa yökylään, lapsi vietiin päiväkotiin vaikka mummo olisi halunnut hoitaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä paha anoppi-juttuja, vol 24 569.
Että jaksetaankin moittia anoppeja ja joskus omaa äitiäkin.
Vissiin noista haukkujista tulee joskus erinomaisia anoppeja. Tai sitten ei.
Ihan yli-ihania ja aivan parhaita äitejä ja kasvattajia ovat jo nyt.
Jonkun äidin lapsi sinne vankilaan joutuu kuitenkin rikoksistaan. Eipä sitä voi ennustaa, kun lapsi on vielä pieni.
Ei. Vaan keskustellaan omaa elämään harmia tuovasta asiasta, josta ei pääse eroon kuten kivestä kengässä.
Mitäs, jos vikaa on myös sinussa itsessäsi?
Jos mun anopilta kysytään, niin kaikki vika on minussa. Ajatelkaa kuinka häntä koetellaan, kun miniä ei tottele!
:D Täällä kanssa tottelematon miniä. Ei vaihtanut ammattia vaikka kuinka anoppi yritti ohjata oikeaa suuntaan, ei antanut vauvaa yökylään, lapsi vietiin päiväkotiin vaikka mummo olisi halunnut hoitaa...
Vierailija kirjoitti:
Meillä tunkeileva mummo väitti, että koska hänellä on ollut niin kova elämä niin hänellä on sen takia oikeus kulkea meillä oman mielensä mukaan ja mun lasten tehtävä on jotenkin hyvitellä hänelle sitä kovaa elämää (suurin osa vaikeuksista itse aiheutettuja)... Minäkin jotenkin jotain hänelle velkaa jostakin ja siksi minun kuuluu joustaa ja sietää.
Ei siis mitään kohtuutta noissa jutuissa.
Mitähän tyydytystä siitäkin saa, että saa kostaa kokemansa väärän täysin viattomille ihmisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhla= juhlava, korea, tilaisuus, asiallinen harras hetki.
Bileet= riehuntaa iloitenAnopin termi JUHLIA tarkoittaa riemuitsemista, iloitsemista jne.
No selkeestikin JUURI HÄNEN tapauksessaan se tarkoitti surujuhlan viettämistä.
Mikset juuri nyt soittaisi ja ihan kysyisit kun noin vaivaa vuosien jälkeenkin?
Oot aika sekasin jos et ymmärrä ettei hän tarkoittanut sitä niin kuin otit paralla.
Vaikka olisikin käyttänyt sanaa väärin, eiköhän se tarkoitus normaaliälyisellä mene oikein perille.
Ja jos ei, asian voi kysyä, tarkoititko sinä....mitäSivusta sanoisin että oli häijy sanavalinta ja todella ymmrtämätöntä ylipäätään tarjota vauvan hoitoa. Varmasti tuossa tilanteessa se oma vauva on suuri lohtu myös ja ehdottomasti haluaa hänet pitää lähellään
Näin itsekin ajattelin ja lisää tuskaa olisi tuottanut se, että vauva ei huolinut tuttipulloa eikä tuttia, joten miten mummo edes kuvitteli hoitavansa vauvaa viikonlopun. Tosin ainahan hän toisteli sitä, että ei haittaa jos vauva huutaa, hän kyllä jaksaa kuunnella. Eli en todellakaan olisi voinut JUHLIA rauhassa.
Ei haittaa anoppia kun vauva huutaa, kun HÄN jaksaa kuunnella. Entä se lapsen hätä?
Kyllä näissä se lapsen tarve on tärkein, sitten äiti, sitten mummo.
Nää on näitä "ei se vauva siitä rikki mene". Itse olen täysin sitä mieltä, että ellei ole joku oikein todella painava syy, niin ei todellakaan kuulu pelkällä maidolla elävää pikkuvauvaa huudattaa tissin puutteen takia. Todella painava syy on minulle terveydelliset syyt (leikkaukset, lääkitykset tms.) eikä mikään hurvittelureissu tai hautajaisten jälkeinen lapsivapaa.
Täysin samaa mieltä.
Jollain pitäisi puusilmää tökätä silmään, jos jaksaa hakea vanhoja "viisauksia" ettei se vauva mene rikki (itseasiassa menee) tai vahvistaa keuhkoja, kun pikkuinen ihan paniikissa huutaa. Ei se vanha kansa kaikkea tiennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä paha anoppi-juttuja, vol 24 569.
Että jaksetaankin moittia anoppeja ja joskus omaa äitiäkin.
Vissiin noista haukkujista tulee joskus erinomaisia anoppeja. Tai sitten ei.
Ihan yli-ihania ja aivan parhaita äitejä ja kasvattajia ovat jo nyt.
Jonkun äidin lapsi sinne vankilaan joutuu kuitenkin rikoksistaan. Eipä sitä voi ennustaa, kun lapsi on vielä pieni.
Ei. Vaan keskustellaan omaa elämään harmia tuovasta asiasta, josta ei pääse eroon kuten kivestä kengässä.
Mitäs, jos vikaa on myös sinussa itsessäsi?
Jos mun anopilta kysytään, niin kaikki vika on minussa. Ajatelkaa kuinka häntä koetellaan, kun miniä ei tottele!
:D Täällä kanssa tottelematon miniä. Ei vaihtanut ammattia vaikka kuinka anoppi yritti ohjata oikeaa suuntaan, ei antanut vauvaa yökylään, lapsi vietiin päiväkotiin vaikka mummo olisi halunnut hoitaa...
Tähän syntilistaan vielä pakko lisätä, kun oon niin kiittämätön kun en anna anopin täyttää mun kotia tavaroilla, joita hän jostain kirpputorilta tai kummin kaiman kuolinpesästä on bongannut.
On mun vika sekin, kun poika ei ole enää äitinsä juoksupoikana 24/7. On sekin suuri vääryys, kun mies mieluummin viettää aikaan lastensa kanssa kuin käy äitinsä luona aakkostamassa muttereita tai korjaamassa vuodelta 1982 olevia jouluvaloja.
Vierailija kirjoitti:
Vauvat ja perheet ovat erilaisia, mikä sopii toisille ei käy kaikille. Itse olen jo mummo yhdelle lapselle, omia on kolme. Omat eivät olleet vauvoina yökylässä. Tosin kahden kanssa olisin apua ottanut vastaan, jos sitä olisi ollut tarjolla. Itse olen heti tarjonnut apua ja tyttärenpoika on ollut yökylässä noin 4 kk ikäisestä ja se on kyllä luonut meille tiiviin suhteen. Nähdään monta kertaa viikossa ja nykyään pyytää itse yökylään (ikää 2 vuotta). Nukkui vauvana huonosti ja äiti oli aivan puhki. Täysimetys ei estä yökyläilyä. Poika itse asiassa nukkui meillä maalla paremmin kuin kotona.
No, kyllä se täysimetys nimenomaan estää yökyläilyn, jos kyseessä on vauva, joka ei huoli mitään muuta kuin rintaa. Meillä vauva söi kyllä välillä päivisin myös pullosta pumpattua maitoa ja myöhemmin korvikettakin, mutta öisin ei mikään muu käynyt kuin tissi. Tottakai alkoi helpottamaan, kun alkoi syömään muutakin ja täysiä öitä alkoi nukkumaan noin 7 kk iästä, kun iltapuuro piti kylläisenä. Toki välillä öisin tuli tissin perään itkuja miltei vuoden ikään saakka. Tissi ei ole vauvalle pelkkä ruokintaväline, vaan paljon muutakin.
Meillä oltiin ekan kerran yökylässä noin 2-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä paha anoppi-juttuja, vol 24 569.
Että jaksetaankin moittia anoppeja ja joskus omaa äitiäkin.
Vissiin noista haukkujista tulee joskus erinomaisia anoppeja. Tai sitten ei.
Ihan yli-ihania ja aivan parhaita äitejä ja kasvattajia ovat jo nyt.
Jonkun äidin lapsi sinne vankilaan joutuu kuitenkin rikoksistaan. Eipä sitä voi ennustaa, kun lapsi on vielä pieni.
Niin no. Joissakin vanhemmissa naisissa tuntuu olevan sellaisia, etteivät ymmärrä äidin ja vauvan tarpeita. Kyllä aika hölmö saa olla, jos pitää kinuta vain 3 kk ikäistä vauvaa yökylään, jotta vanhemmat saavat "parisuhdeaikaa". Siis vauvaa, joka syö pelkkää maitoa ja yleensä vielä tissistä ja on täysin vielä LUONNOLLISESTI kiinni äidissään. Kyllä monelle äidille riittää omaksi ajaksi vaikka se, että pääsee käymään parturissa tai lenkillä ja isä on sen aikaa vauvan kanssa. Toki mummukin voi tunnin, pari olla päivällä, mutta se on ihan maksimi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tunkeileva mummo väitti, että koska hänellä on ollut niin kova elämä niin hänellä on sen takia oikeus kulkea meillä oman mielensä mukaan ja mun lasten tehtävä on jotenkin hyvitellä hänelle sitä kovaa elämää (suurin osa vaikeuksista itse aiheutettuja)... Minäkin jotenkin jotain hänelle velkaa jostakin ja siksi minun kuuluu joustaa ja sietää.
Ei siis mitään kohtuutta noissa jutuissa.
Mun mummu oli aikoinaan maan köyhimpiä ja kurjimpia, halveksittukin kun oli huono nainen synnytettyään au-lapsen. Katkera oli kohtalolle, mutta ei hän silti vaatinut ketään ulkopuolista hyvittelemään kokemaansa väärää. Päin vastoin, hyvin nöyrä ja iloton oli loppuun asti, ei suonut itselleen yhtään mitään. Eli melkein 100 vuotiaaksi. Viimeiset 30 vuotta odotti kuolemaa, eikä esim voinut tästä syystä ostaa itselleen uusia vaatteita. "Haaskausta, kun mä kuitenkin kuolen pian."
Kyllä mummu lapsilleen ja lapsenlapsilleen soi iloja elämään. Hyvä niin, että ei pistänyt pahaa kiertämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä paha anoppi-juttuja, vol 24 569.
Että jaksetaankin moittia anoppeja ja joskus omaa äitiäkin.
Vissiin noista haukkujista tulee joskus erinomaisia anoppeja. Tai sitten ei.
Ihan yli-ihania ja aivan parhaita äitejä ja kasvattajia ovat jo nyt.
Jonkun äidin lapsi sinne vankilaan joutuu kuitenkin rikoksistaan. Eipä sitä voi ennustaa, kun lapsi on vielä pieni.
Niin no. Joissakin vanhemmissa naisissa tuntuu olevan sellaisia, etteivät ymmärrä äidin ja vauvan tarpeita. Kyllä aika hölmö saa olla, jos pitää kinuta vain 3 kk ikäistä vauvaa yökylään, jotta vanhemmat saavat "parisuhdeaikaa". Siis vauvaa, joka syö pelkkää maitoa ja yleensä vielä tissistä ja on täysin vielä LUONNOLLISESTI kiinni äidissään. Kyllä monelle äidille riittää omaksi ajaksi vaikka se, että pääsee käymään parturissa tai lenkillä ja isä on sen aikaa vauvan kanssa. Toki mummukin voi tunnin, pari olla päivällä, mutta se on ihan maksimi.
Mä en kokenut tarvetta omalle ajalle kun vauvat oli pieniä. Lenkillä ja kaupassa kävin näppärästi vaunujen kanssa, en kaivannut siihen ulkopuolista apua. Ei ollut ikävä biletystä tms, sen ajan olin jo elänyt. Nautin täysillä vauvakuplastani. Varmaan elämä olisi ollut liian täydellistä, jos anoppi ei olisi raakkunut solvauksiaan, "hyvää tarkoittavia" neuvojaan ja jatkuvia vaatimuksia, kuinka vauva pitää tuoda näytille milloin millekin anopin tuttavalle tai tosiaan sinne yökylään, että oppii vauva olemaan ilman vanhempiaan.
lapsenlapseni oli 8 viikkonen , kun ensimmäisen kerran tuli yökylään. Ei vaikeuksia vauvan kanssa. vanhemmat itse kysyivät. Ei ikävöinyt vanhempia kun nukkui 14 tunnin yöunet.