Kerro rehellisesti haetko vierellesi kumppania jonka kanssa jakaa arki vai haetko vierellesi oikeata rakkautta?

Sekä että, mutta rakkaus tärkeämpää. Arjen jakaminen varmaan tulee siinä sivussa

Vain oikea rakkaus kelpaisi.

Arjen jakaminen ei lähtökohtaisesti kiinnostaisi, mutta jos käsitys hyvästä arjesta mätsäisi poikkeuksellisen hyvin, voisin harkita sitäkin.

M44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkautta. Jos hakisin pelkkää arjen jakajaa, olisin seurustellut koko aikuisikäni sen sijaan, että olisin torjunut niin monia miehiä etten edes muista. Olen kohta 30 enkä ole koskaan varsinaisesti ollut parisuhteessa.

On hyvin todennäköistä, että et ole parisuhteessa nelikymppisenäkään.

Mitä sitten, onko se sinun ongelmasi?

Jos en löydä rakkautta niin ihan mielelläni olenkin hautaan saakka yksin. Se toinen vaihtoehto on paljon epämiellyttävämpi.

Lisäyksenä tähän, etten oikein ymmärrä miksi pitää maalailla piruja seinille. Mulla on tähänkin saakka riittänyt kiinnostuneita paljon ja joskus se ollut jopa siinä määrin molemminpuolista, että on päädytty tapailemaan. En siis pidä mahdottomana että jossain on hän, jonka kanssa kaikki palaset loksahtaa kohdilleen.

Kriteerisi kumppanille ovat niin kovat, ettei niitä vastaavia miehiä ole olemassa. Vastaus on suhteellisen helppo tähän asiaan. Jos et ole naisena seurustellut tuohon ikään mennessä, niin tuskin tulevana vuosikymmenenäkään: vapaiden miesten taso ei nimittäin yhtään ainakaan nouse.

Tunteet eivät ole riippuvaisia mistään "tasosta". Miestyyppini on aina ollut vähän sellainen renttumainen jos näin voi sanoa ja niitä on vapaana aina.

Ja siis se ei haittaa vaikka suhde ei kestäisi loppuelämää. Mulle rakastuminen on todella intensiivistä ja voisin elää loppuelämäni jo pelkästään kokemuksella, joka minulla siitä tähän mennessä on, vaikka suhde ei koskaan edennyt parisuhteeksi.

No onnea etsintään. Vaikeammaksi se käy koko ajan, mitä enemmän ikää tulee. Rentut alkavat olla alkoholisteja. Toki jos pidät heistä, niin sitten mahdollisuutesi ovat oikeastaan hyvät. Luulenpa, että renttu tarkoittaa sinulle kuitenkin klassisen komeaa tummahiuksista (nimenomaan hiukset päässä) miestä, joka ei noudata yleisiä normeja esim. naisten ohjeita miehille. Tämä on kaikkien naisten miestyyppi.

Tämähän ei edelleenkään ole sinun ongelmasi ja ihmettelen miksi edes tartuit kommenttiini niin äkäisesti. Jos kuvittelet että kommenteillasi pystyisit vaikuttamaan ajatuksiini ja käyttäytymiseeni jollain lailla niin etpä voisi olla enempää väärässä.

Ei olekaan, mutta tällä palstalla vastailen, mihin huvittaa. Enkä ole kiinnostunut vaikuttamaan ajatuksiisi, mutta kerroinpa vaan, miten sinullekin tulee käymään.

Kerrot miten kuvittelet että minulle tulee käymään. Et sä olet mikään ennustaja.

Mulla on hyvä fiilis tulevasta ja vahvasti uskon, että jotain erityistä saattaa hyvinkin osua ihan lähitulevaisuudessa kohdalleni.

Aivan varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkautta. Jos hakisin pelkkää arjen jakajaa, olisin seurustellut koko aikuisikäni sen sijaan, että olisin torjunut niin monia miehiä etten edes muista. Olen kohta 30 enkä ole koskaan varsinaisesti ollut parisuhteessa.

On hyvin todennäköistä, että et ole parisuhteessa nelikymppisenäkään.

Mitä sitten, onko se sinun ongelmasi?

Jos en löydä rakkautta niin ihan mielelläni olenkin hautaan saakka yksin. Se toinen vaihtoehto on paljon epämiellyttävämpi.

Lisäyksenä tähän, etten oikein ymmärrä miksi pitää maalailla piruja seinille. Mulla on tähänkin saakka riittänyt kiinnostuneita paljon ja joskus se ollut jopa siinä määrin molemminpuolista, että on päädytty tapailemaan. En siis pidä mahdottomana että jossain on hän, jonka kanssa kaikki palaset loksahtaa kohdilleen.

Kriteerisi kumppanille ovat niin kovat, ettei niitä vastaavia miehiä ole olemassa. Vastaus on suhteellisen helppo tähän asiaan. Jos et ole naisena seurustellut tuohon ikään mennessä, niin tuskin tulevana vuosikymmenenäkään: vapaiden miesten taso ei nimittäin yhtään ainakaan nouse.

Tunteet eivät ole riippuvaisia mistään "tasosta". Miestyyppini on aina ollut vähän sellainen renttumainen jos näin voi sanoa ja niitä on vapaana aina.

Ja siis se ei haittaa vaikka suhde ei kestäisi loppuelämää. Mulle rakastuminen on todella intensiivistä ja voisin elää loppuelämäni jo pelkästään kokemuksella, joka minulla siitä tähän mennessä on, vaikka suhde ei koskaan edennyt parisuhteeksi.

No onnea etsintään. Vaikeammaksi se käy koko ajan, mitä enemmän ikää tulee. Rentut alkavat olla alkoholisteja. Toki jos pidät heistä, niin sitten mahdollisuutesi ovat oikeastaan hyvät. Luulenpa, että renttu tarkoittaa sinulle kuitenkin klassisen komeaa tummahiuksista (nimenomaan hiukset päässä) miestä, joka ei noudata yleisiä normeja esim. naisten ohjeita miehille. Tämä on kaikkien naisten miestyyppi.

Tämähän ei edelleenkään ole sinun ongelmasi ja ihmettelen miksi edes tartuit kommenttiini niin äkäisesti. Jos kuvittelet että kommenteillasi pystyisit vaikuttamaan ajatuksiini ja käyttäytymiseeni jollain lailla niin etpä voisi olla enempää väärässä.

Ei olekaan, mutta tällä palstalla vastailen, mihin huvittaa. Enkä ole kiinnostunut vaikuttamaan ajatuksiisi, mutta kerroinpa vaan, miten sinullekin tulee käymään.

Kerrot miten kuvittelet että minulle tulee käymään. Et sä olet mikään ennustaja.

Mulla on hyvä fiilis tulevasta ja vahvasti uskon, että jotain erityistä saattaa hyvinkin osua ihan lähitulevaisuudessa kohdalleni.

Aivan varmasti.

Jos sulle ei osu niin ei se hei tarkoita ettei kenellekään muullekaan :)

Mitä ihmettä minä kämppiksellä tekisin? Tienaan omat rahani.

10 vuotta yksin, täysin oma valinta. Nyt on tullut sellainen olo, että nimenomaan kumppani olisi aivan ihana löytää. Ei mitään seksiseuraa tai muuta ihme säätöjä vaan vierellä seisova kumppani.

43v nainen.

Jalat alta vievää rakkautta tietenkin. En voisi edes kuvitella mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

10 vuotta yksin, täysin oma valinta. Nyt on tullut sellainen olo, että nimenomaan kumppani olisi aivan ihana löytää. Ei mitään seksiseuraa tai muuta ihme säätöjä vaan vierellä seisova kumppani.

43v nainen.

Katso ikäisiäsi miehiä ympärillä ja huomaat nopeasti, että sinkkumiesten taso ei päätä huimaa. Ne miehet, joiden kanssa 10 vuotta harrastit säätöjä ja seksisuhteita, eivät ole saatavilla parisuhteeseen. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Jalat alta vievää rakkautta tietenkin. En voisi edes kuvitella mitään muuta.

Sellaista ei ole olemassakaan. Rakkaus laimenee nopeasti, minkä jälkeen tulee ero, jos se pohjautui tuolle yksittäiselle tunteelle.

Rakkautta. Mutta ei se kehity suhteeksi, jos ei ole samanlaiset arvot ja tulevaisuuden tavoitteet.

Vierailija kirjoitti:

En ole kuullutkaan että joku hakisi kumppania johon ei tunne vetoa heti alussa.

Mutta ei se rakkautta ole vaan primitiivistä tarvetta. Keski-iässä on avioeropiikki kun ulkonäkö rupsahtaa.

Olen ollut yksin 25 vuotta. Joskus haaveilen, että olisi kumppani vierellä, jonka kanssa jutella, käydä tapahtumissa, yms. Olisi kiva, kun voisi jonkun kanssa jakaa ajatuksia, olisi joku, joka oikeasti välittäisi. Viihdyn yksin, olen tottunut yksinoloon, mutta välillä tuntuu niin ankealta, kun joutuu aina tekemään kaikki yksin.

En hae.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jalat alta vievää rakkautta tietenkin. En voisi edes kuvitella mitään muuta.

Sellaista ei ole olemassakaan. Rakkaus laimenee nopeasti, minkä jälkeen tulee ero, jos se pohjautui tuolle yksittäiselle tunteelle.

On sitä.

Ja mitä sitten vaikka ero tulisi. Mielummin sitten intohimoinen ja lyhyt rakkaus kun jotain tasapaksua arkea jonkun ihan ok:n kanssa.