Mies joka ei osaa keskustella, lopulta pitää aina mykkäkoulua
Miten sellaisen kanssa voi tulla toimeen? Jos on siis riidelty, niin joko vähättelee koko riitaa, eli kaikkea mitä olen tuonut esille, kaikkea joka minua oikeasti painaa tai sitten loukkaantuu ja on mykkäkoulussa vaikka maailman tappiin jos en itse jotenkin pakota häntä lopettamaan murjottamista.
Kommentit (47)
Kuulostaa epämiellyttävältä ja hankalalta ihmiseltä. En olisi tekemisissä, saati parisuhteessa moisen kanssa.
Etkö tiennyt tätä, kun päätitte hankkia lapsia? Että mies ei osaa keskustella rakentavasti eikä ota kantojasi huomioon?
Sillä on tunnelukkoja.
Tuskin suostuu niitäkään käsittelemään.
No can do.
Vierailija kirjoitti:
Etkö tiennyt tätä, kun päätitte hankkia lapsia? Että mies ei osaa keskustella rakentavasti eikä ota kantojasi huomioon?
Mitä tuo auttaa? Entä sitten jos ap ei tajunnutkaan sitä? Lyödäänkö vielä lyötyä vielä lisää? Muita hyviä kommentteja?
Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa ja kaikki sitä harrastavat ovat kyllä jollain tapaa häiriintyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Pakottamalla tarkoitan sitä, että jonkun ajan kuluttua olen niin kuin en huomaisikaan hänen murjottamista. Juttelen lapsille normaalisti jne. Hän siis ei juuri juttele lapsillekaan silloin. Se on sietämätöntä. T. Ap
Mulla oli joskus miesystävä, joka oli oikein ylitsevuotavan seurallinen, puhelias ja ystävällinen Muita kohtaan aina silloin, kun meillä keskenämme oli ollut riitaa.
Tämä se vasta sietämätöntä olikin.
Exä siitä pian tulikin.
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa ja kaikki sitä harrastavat ovat kyllä jollain tapaa häiriintyneitä.
No ei, mutta jos ei osaa ilmaista itseään verbaalisesti eikä edes tinnista omia tunteitaan, mitä muuta voi seurata kuin vaitiolo. Passiivinen tai passiivisaggressiivinen. Samalla viha/kauna puolisoa kohtaan kasvaa sisällä, kun huomaa, ettei kykene "puolustautumaan" sanallisesti.
Niin ollaan sitten hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Etkö tiennyt tätä, kun päätitte hankkia lapsia? Että mies ei osaa keskustella rakentavasti eikä ota kantojasi huomioon?
Olin aika nuori ja mies halusi nopeasti lapsen ja sitten syntyi toinenkin Juu se oli ihan kamalaa aikaa, jäin yksin lasten kanssa, enkä varmaan edes tajunnut mistään mitään, kun keskityin vaan käymään töissä ja hoitamaan lapset käytännössä yksin. Ei siis mikään hyvä mies ole ollut koskaan. Hieman on ajan kuluessa oppinut paremmaksi isäksi, mutta parisuhde ei ole mielestäni muuttunut sen paremmaksi. Mies ei tosiaan halua kuunnella näkemyksiäni tai ylipäänsä sitä että ns. valitan jostain, vaikka siis voisin tosi pahoin hänen kanssaan. Riitely on mahdotonta, koska mies ei ota vastaan mitään ja väittää että asiat on täysin eri tavalla. Lopulta jos en anna periksi, alkaa mykkäkoulu. Hän on aina uhri. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa ja kaikki sitä harrastavat ovat kyllä jollain tapaa häiriintyneitä.
No ei, mutta jos ei osaa ilmaista itseään verbaalisesti eikä edes tinnista omia tunteitaan, mitä muuta voi seurata kuin vaitiolo. Passiivinen tai passiivisaggressiivinen. Samalla viha/kauna puolisoa kohtaan kasvaa sisällä, kun huomaa, ettei kykene "puolustautumaan" sanallisesti.
Niin ollaan sitten hiljaa.
*tunnista
P.s. Ei kykenemättömyys keskustelemaan ole yleensä narsismia vaan osaamattomuutta, taitojen puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakottamalla tarkoitan sitä, että jonkun ajan kuluttua olen niin kuin en huomaisikaan hänen murjottamista. Juttelen lapsille normaalisti jne. Hän siis ei juuri juttele lapsillekaan silloin. Se on sietämätöntä. T. Ap
Mulla oli joskus miesystävä, joka oli oikein ylitsevuotavan seurallinen, puhelias ja ystävällinen Muita kohtaan aina silloin, kun meillä keskenämme oli ollut riitaa.
Tämä se vasta sietämätöntä olikin.
Exä siitä pian tulikin.
En toimi noin, mies kyllä joskus toimii. Ensin loukkaa minua pahasti ja sitten käyttäytyy tuolla tavalla. Se on tosi ahdistavaa. Itse tarkoitan tosiaan pakottamisella sitä että kun on kulunut jo monta tuntia ja lapsetkin ihmettelee mikä isää vaivaa, alan ehkä jostain arkiasioista juttelemaan normaalisti ja jos lapsi hakee huomiotani, pyydän häntä vaikka hakemaan jonkun pelin ja kysymään pelaisko isi hänen kanssaan tms. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö tiennyt tätä, kun päätitte hankkia lapsia? Että mies ei osaa keskustella rakentavasti eikä ota kantojasi huomioon?
Olin aika nuori ja mies halusi nopeasti lapsen ja sitten syntyi toinenkin Juu se oli ihan kamalaa aikaa, jäin yksin lasten kanssa, enkä varmaan edes tajunnut mistään mitään, kun keskityin vaan käymään töissä ja hoitamaan lapset käytännössä yksin. Ei siis mikään hyvä mies ole ollut koskaan. Hieman on ajan kuluessa oppinut paremmaksi isäksi, mutta parisuhde ei ole mielestäni muuttunut sen paremmaksi. Mies ei tosiaan halua kuunnella näkemyksiäni tai ylipäänsä sitä että ns. valitan jostain, vaikka siis voisin tosi pahoin hänen kanssaan. Riitely on mahdotonta, koska mies ei ota vastaan mitään ja väittää että asiat on täysin eri tavalla. Lopulta jos en anna periksi, alkaa mykkäkoulu. Hän on aina uhri. T. Ap
Mies halusi nopeasti lapsen, että sai sinut sidottua. Jätti sitten yksin hoitamaan lapset, työsi lisäksi.
Voi voi, sinun olisi pitänyt herätä jo silloin, kun "oli kamalaa aikaa".
Nyt on myöhäistä. Miehesi on mulkku. Pahoittelen.
Hyi, ex mies oli juuri tuollainen. Tunnevammainen ja kykenemätön itsereflektioon. Samanlainen oli äitinsäkin. Emme ole enää missään tekemisissä anopin kanssa, vaikka kyseessä lasteni isoäiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakottamalla tarkoitan sitä, että jonkun ajan kuluttua olen niin kuin en huomaisikaan hänen murjottamista. Juttelen lapsille normaalisti jne. Hän siis ei juuri juttele lapsillekaan silloin. Se on sietämätöntä. T. Ap
Mulla oli joskus miesystävä, joka oli oikein ylitsevuotavan seurallinen, puhelias ja ystävällinen Muita kohtaan aina silloin, kun meillä keskenämme oli ollut riitaa.
Tämä se vasta sietämätöntä olikin.
Exä siitä pian tulikin.En toimi noin, mies kyllä joskus toimii. Ensin loukkaa minua pahasti ja sitten käyttäytyy tuolla tavalla. Se on tosi ahdistavaa. Itse tarkoitan tosiaan pakottamisella sitä että kun on kulunut jo monta tuntia ja lapsetkin ihmettelee mikä isää vaivaa, alan ehkä jostain arkiasioista juttelemaan normaalisti ja jos lapsi hakee huomiotani, pyydän häntä vaikka hakemaan jonkun pelin ja kysymään pelaisko isi hänen kanssaan tms. T. Ap
Juu, en tarkoittanutkaan, että Sinä toimisit noin. Mutta miehesi siis voi lannistaa sinua tuolla tavoinkin, mykkäkoulun ohella.
Kuulostaa kyllä aivan sietämättömältä tyypiltä.
Sinulla on liikaa ymmärrystä miehen huonoa luonnetta kohtaan.
Oletko koskaan puhunut erosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakottamalla tarkoitan sitä, että jonkun ajan kuluttua olen niin kuin en huomaisikaan hänen murjottamista. Juttelen lapsille normaalisti jne. Hän siis ei juuri juttele lapsillekaan silloin. Se on sietämätöntä. T. Ap
Mulla oli joskus miesystävä, joka oli oikein ylitsevuotavan seurallinen, puhelias ja ystävällinen Muita kohtaan aina silloin, kun meillä keskenämme oli ollut riitaa.
Tämä se vasta sietämätöntä olikin.
Exä siitä pian tulikin.En toimi noin, mies kyllä joskus toimii. Ensin loukkaa minua pahasti ja sitten käyttäytyy tuolla tavalla. Se on tosi ahdistavaa. Itse tarkoitan tosiaan pakottamisella sitä että kun on kulunut jo monta tuntia ja lapsetkin ihmettelee mikä isää vaivaa, alan ehkä jostain arkiasioista juttelemaan normaalisti ja jos lapsi hakee huomiotani, pyydän häntä vaikka hakemaan jonkun pelin ja kysymään pelaisko isi hänen kanssaan tms. T. Ap
Juu, en tarkoittanutkaan, että Sinä toimisit noin. Mutta miehesi siis voi lannistaa sinua tuolla tavoinkin, mykkäkoulun ohella.
Kuulostaa kyllä aivan sietämättömältä tyypiltä.
Sinulla on liikaa ymmärrystä miehen huonoa luonnetta kohtaan.
Oletko koskaan puhunut erosta?
Niin en tiedä miksi toimii niin. Meillä ollut riita ja olen tosi rikki ja minua on loukattu ja yks kaks hän on aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se on tosi ahdistavaa ja tulee sellainen olo, että minun tunteet ovat aivan yhdentekeviä. Eikä millään mitä sano ole mitään merkitystä, kuten ei varmaan olekaan. Olen miettinyt ja mietin vakavissani eroa. Mies ei missään nimessä taas halua erota ja pelkään että hän hankaloittaisi sitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakottamalla tarkoitan sitä, että jonkun ajan kuluttua olen niin kuin en huomaisikaan hänen murjottamista. Juttelen lapsille normaalisti jne. Hän siis ei juuri juttele lapsillekaan silloin. Se on sietämätöntä. T. Ap
Mulla oli joskus miesystävä, joka oli oikein ylitsevuotavan seurallinen, puhelias ja ystävällinen Muita kohtaan aina silloin, kun meillä keskenämme oli ollut riitaa.
Tämä se vasta sietämätöntä olikin.
Exä siitä pian tulikin.En toimi noin, mies kyllä joskus toimii. Ensin loukkaa minua pahasti ja sitten käyttäytyy tuolla tavalla. Se on tosi ahdistavaa. Itse tarkoitan tosiaan pakottamisella sitä että kun on kulunut jo monta tuntia ja lapsetkin ihmettelee mikä isää vaivaa, alan ehkä jostain arkiasioista juttelemaan normaalisti ja jos lapsi hakee huomiotani, pyydän häntä vaikka hakemaan jonkun pelin ja kysymään pelaisko isi hänen kanssaan tms. T. Ap
Hei Ap!
Minun mieheni on aivan samanlainen kuin sinulla. Meillä myös kaksi lasta. On raivostuttavaa, kun hän ei mykkäkoulussaan puhu juurikaan lapsille tai innostu heidän jutuistaan. Tekee aina mieli lyödä miestäni korville tuolloin ja kunnolla!
Joka tapauksessa en itse ymmärrä tuollaista käytöstä ollenkaan. Olen oppinut kymmenessä vuodessa sietämään ja toisaalta ymmärtämään, että se on hänen tapansa. Yleensä näistä keskustellaan myöhemmin, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Mies itse tietää toimivansa lapselllsesti. Ei vaan osaa muuttaa käytöstään. Alussa luulin tekevän sen jotenkin minua kohtaan tahallaan, mutta ei se sitä ole. On joku ihme tunnelukko.
Näissä tilanteissa yritän muistaa, että on asioita joita itse teen ja mieheni joutuu ne nielemään. Minä nielen tämän. Muutoin parisuhde on kuitenkin erinomainen!
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö tiennyt tätä, kun päätitte hankkia lapsia? Että mies ei osaa keskustella rakentavasti eikä ota kantojasi huomioon?
Olin aika nuori ja mies halusi nopeasti lapsen ja sitten syntyi toinenkin Juu se oli ihan kamalaa aikaa, jäin yksin lasten kanssa, enkä varmaan edes tajunnut mistään mitään, kun keskityin vaan käymään töissä ja hoitamaan lapset käytännössä yksin. Ei siis mikään hyvä mies ole ollut koskaan. Hieman on ajan kuluessa oppinut paremmaksi isäksi, mutta parisuhde ei ole mielestäni muuttunut sen paremmaksi. Mies ei tosiaan halua kuunnella näkemyksiäni tai ylipäänsä sitä että ns. valitan jostain, vaikka siis voisin tosi pahoin hänen kanssaan. Riitely on mahdotonta, koska mies ei ota vastaan mitään ja väittää että asiat on täysin eri tavalla. Lopulta jos en anna periksi, alkaa mykkäkoulu. Hän on aina uhri. T. Ap
Mies halusi nopeasti lapsen, että sai sinut sidottua. Jätti sitten yksin hoitamaan lapset, työsi lisäksi.
Voi voi, sinun olisi pitänyt herätä jo silloin, kun "oli kamalaa aikaa".
Nyt on myöhäistä. Miehesi on mulkku. Pahoittelen.
Niin. Näinhän se taitaa olla, sen jälkeen ajatteli että voi käyttäytyä ihan miten vaan ja kohdella miten sattuu. En tietty voi koskaan noita asioita unohtaa. Ovat jättäneet syvät arvet sisimpään. Lisäksi kun pskamaisuus on jatkunut kuitenkin sen jälkeenkin, niin vaikea sitä on aina vaan antaa anteeksi. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakottamalla tarkoitan sitä, että jonkun ajan kuluttua olen niin kuin en huomaisikaan hänen murjottamista. Juttelen lapsille normaalisti jne. Hän siis ei juuri juttele lapsillekaan silloin. Se on sietämätöntä. T. Ap
Mulla oli joskus miesystävä, joka oli oikein ylitsevuotavan seurallinen, puhelias ja ystävällinen Muita kohtaan aina silloin, kun meillä keskenämme oli ollut riitaa.
Tämä se vasta sietämätöntä olikin.
Exä siitä pian tulikin.En toimi noin, mies kyllä joskus toimii. Ensin loukkaa minua pahasti ja sitten käyttäytyy tuolla tavalla. Se on tosi ahdistavaa. Itse tarkoitan tosiaan pakottamisella sitä että kun on kulunut jo monta tuntia ja lapsetkin ihmettelee mikä isää vaivaa, alan ehkä jostain arkiasioista juttelemaan normaalisti ja jos lapsi hakee huomiotani, pyydän häntä vaikka hakemaan jonkun pelin ja kysymään pelaisko isi hänen kanssaan tms. T. Ap
Hei Ap!
Minun mieheni on aivan samanlainen kuin sinulla. Meillä myös kaksi lasta. On raivostuttavaa, kun hän ei mykkäkoulussaan puhu juurikaan lapsille tai innostu heidän jutuistaan. Tekee aina mieli lyödä miestäni korville tuolloin ja kunnolla!
Joka tapauksessa en itse ymmärrä tuollaista käytöstä ollenkaan. Olen oppinut kymmenessä vuodessa sietämään ja toisaalta ymmärtämään, että se on hänen tapansa. Yleensä näistä keskustellaan myöhemmin, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Mies itse tietää toimivansa lapselllsesti. Ei vaan osaa muuttaa käytöstään. Alussa luulin tekevän sen jotenkin minua kohtaan tahallaan, mutta ei se sitä ole. On joku ihme tunnelukko.
Näissä tilanteissa yritän muistaa, että on asioita joita itse teen ja mieheni joutuu ne nielemään. Minä nielen tämän. Muutoin parisuhde on kuitenkin erinomainen!
Tsemppiä!
Kiitos viestistä. Hyvä jos teidän suhde on muuton erinomainen, itse en voi sanoa samaa. Ja mies on myös laittanut mykkäkoulutkin minun syyksi. Eikä oikeastaan näe käytöksessään varmaan kauheasti mitään väärää. Pitkään hänellä oli sellainen asenne, että ansaitsen huonoa kohtelua, koska olin jotenkin niin kamala kun kehtasin häneltä vaatia osallistumista jne. Nykyään olen asettanut paljon jyrkemmin rajoja, kun pahimmasta pikkulapsivaiheesta olen selvinnyt ja minulla on enemmän jaksamista, enkä enää ole niin pois tolaltaan miehen käytöksestä. Mutta en kyllä kunnioitakaan miestä. Hän kovasti ihmettelee miksi ollaan tällaisessa pisteessä parisuhteessa, että mietin eroa. Ap
Pakottamalla tarkoitan sitä, että jonkun ajan kuluttua olen niin kuin en huomaisikaan hänen murjottamista. Juttelen lapsille normaalisti jne. Hän siis ei juuri juttele lapsillekaan silloin. Se on sietämätöntä. T. Ap