Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lättäjalat ja armeija
26.08.2023 |
Esikoisella alkaa tuo armeija häämöttää. Siinä on nyt huoli, jota kaveripiiri ja liikunnanopetaja ilmeisesti ruokkii. Pojalla on aina ollut lättäjalat, nykyään aika vielä aika isot ja leveät. Pientä vitsailua niistä on aina ollut (13 vuotiaana kengänumeronsa meni isänsä ohi.) Nyt huomaan, että asia on tullut ongelmaksi. Opettaja oli liikunatatunnilla painottanut, kuinka lättäjalka on hankala ja kuulemma ruma asia miehelle ja armeijassa tulee vaikeuksia sen kanssa. Kuulemma sitten lääkärintarkastuksessa punnitaan, että riittääkö terveys ylipäätänsä armeijaan. Mitä tässä nyt pitää sanoa ja ajatella? Selvästi asiasta on tullut vähän hankala ja vältettävä puheenaihe ihan kotonakin.
Kommentit (38)
Armeijassa laitetaan miinanpolkijaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Armeijassa laitetaan miinanpolkijaksi.
Tuo on juuri sitä huumoria, joka mukavasti nuorta miestä auttaa. Hittolainen.
Lättäjaloille on käsittääkseni omia pohjallisia, jotka tukevat jalkaterän "holvia".
Kruununraakki. Sivariksi saattaa kelvata
Vierailija kirjoitti:
Lättäjaloille on käsittääkseni omia pohjallisia, jotka tukevat jalkaterän "holvia".
Niin, siis juuri noista se voimistelun opettaja oli vielä vitsaillut. Kertonut omia armeijamuistojaan, kuinka heikoille lättäjaloille oli jouduttu määräämään tuollaisia jalkatukia. Juuri sävyllä, että se on oikein epämiehekkyyden merkki. Pojallamme ei nyt kuitenkaan koskaan mitään erityistä kipua noissa lättäjaloissaan ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Armeijassa laitetaan miinanpolkijaksi.
Panssaripioneerit polkee niitä miinoja raivausvaunulla. Ei ole ollenkaan huono homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkö tuollaisia puheita on muka olemassa? Muistan 80-luvulta kun terkkari sanoi että minulle voi tulla lattajalat ja en pääse armeijaan. No sinne jouduin kuitenkin, eikä tullut lattajalkoja. Jännä jos vielä 2020-luvulla käytetään jotakin armeijaan pääsemättömyyttä pelotteena.
Vierailija kirjoitti:
Hevosmieheksi.
Ei paha ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain tietää omista lattajaloista vasta armeijan jälkeen. En itse tajunnut eivätkä ne haitanneetkaan.
Taisi tapahtua 40 vuotta sitten. Ei nykyään enää tuollaista ole. Sitä paitsi armeijasta saa nykyään vapautuksen jos on 20 kiloa ylipainoinen. Tai masentaa. Lättäjalat ei todellakaan ole ainoa juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olen huomannut, että murrosikäiset pojat vitsailee toistensa kengänumeroista ja myös siitä, kellä on lättäjalat ja kellä korkeat holvit.
Jos lättäjalat olisi este armeijalle niin Afrikassa ei olisi armeijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hevosmieheksi.
Olennainen osa sotaa.
Ei lättäjalat ole mikään este. Jos arvelee, että tarvitsee pidemmille marsseille jotkut tukipohjalliset, niin hankkii sitten sellaiset. Kannattaa totutella niihin etukäteen.
Ei niistä mitään seuraa ja hyvin kykenee palvelemaan isänmaata, itse palvelin latuskajaloilla 12 kk 4 x 10 päivän kertausta myöhemmin.
Kipeytyvätkö ne jalat, jos hän kävelee tai juoksee pidempiä matkoja? Minulla on lättäjalat, ja pärjäsin ihan hyvin asepalveluksessa. Pitkillä marsseilla jalat kipeytyivät, mutta ei niitä niin paljon ollut, ettei sen kanssa olisi pärjännyt. Aselaji kannattaa pyrkiä valitsemaan niin, että pitkiä kävelyitä ei olisi liian usein. Ainakin tiedustelua kannattaa välttää, ja jos mahdollista niin myös jääkäreitä ja tulenjohtoa. Itse palvelin kranaatinheittimistössä. Tykistö on varmaan parhaasta päästä palveluspaikkana sellaiselle varusmiehelle, jonka jalat eivät kestä pitkiä marsseja.
Tsemppiä pojalle, kyllä se buranan ja hyvän asenteen kanssa hyvin menee.
Itsellä on ollut oman jalan mitan mukaan tehdyt tukipohjalliset jostakin 14-vuotiaasta lähtien. Sattuu nyt vain nuo jalat aina olleet ilman minkäänlaista kaarta. Armeijassa asiasta vakavasti keskusteltiin, mutta koska tilanne oli niin vakiintunut, ei siinä sen ihmeenpää. Pientä kuittailua tupakavereilta, kun ovat vielä nuo jalat aika suuren sorttisetkin. Mutta sitä on niin täysin tottunut siihen, että joka askeleella ensinnä tuolla jalkapohjassa ottaa tuo tuki vastaan. Kai sitä joillakin muullakin miehellä tuollaiset on, mutta eipä niistä paljoa puhuta. Vähän sitä lättäjalkaa ja tukipohjallisia pitää omana tietonaan. Mutta kun sitä märillä jaloilla kävelee, niin tietäähän sen koko ymäristö, että siitä se lättäjalka taas on mennyt.
Suututtaa ap ja pojan puolesta! Ei ole este.
Meillä pojan kengänkoko 50. Ja lättäjalat. Ope ei ole vittuillut. Sen sijaan anoppi, 70 vee aloitti jo 14 v sitten preppaamaan sitä ettei poika armeijaan PÄÄSE kun lättäjalat. Kutsunnat nyt ja keväällä lääkärintarkastuksessa lääkäri totesi ettei esteitä. No anoppi on jankannut koko kesän että kyllä se JÄÄ KIINNi viimeistään kutsunnoissa sitten!
Rasittavaa. Ymmärrän toki että anoppi pelkää että poika laitetaan etulinjaan jonnekin Ukrainaan.
Yrittänyt vuosien varrella saada meitä KIELTÄMÄÄN poikamme armeijaan meno.
Onneksi poika on tyyni ja tietää mitä tahtoo itse tehdä.
Että tuoreet äidit, ei se sukulaisten rasittavat mielipiteet lopu siihen pikkulapsiaikaan
Alue: Aihe vapaa
Voi jeesus noita opettajia.