Vaikea mies ja ahdistavat riidat

Vierailija kirjoitti:

Mitä viikonlopunvietto kuuluu auton käyttöön? Ihmeellistä whataboutismia. Käyttäkää autoa vuoroviikoin ja jos ei käy, eikä muutenkaan saa asioita sovittua, niin kuulostaa siltä, että olisit onnellisempi yksin. Jos suhde ahdistaa pidemmän aikaa, ei siihen ole järkeä jäädä vuosikausiksi roikkumaan. Varsinkin jos miehen keskustelutyyli on tuo.

Niin siis kun sanoin, että mielestäni on epäreilua, että lähtökohtaisesti jos on päällekkäisiä menoja, niin auto on aina miehellä itsestäänselvyytenä. Että eihän sen niin pitäisi olla. Ja kun mies ei mennyt itseensä, eikä halunnut nähdä asiaa niin, vaan päinvastoin alkoi v ttuilla minulle asiasta, että noh ota sitten auto, tietenkin sinun pitää saada auto, että pääset ihanasti liikkumaan, niin olin et tuollaista en kyllä kuuntele ollenkaan. Ja sitten sanoin miehelle, että hän on kyllä tosi epäreilu ja riita eteni siinä sitten, niin jossain vaiheessa mies yritti kumota tätä minun väitettä sillä, että eihän se voi pitää paikkansa että hän on epäreilu kun on päästänyt minut jopa kaksi kertaa viikonlopun viettoon vuoden aikana ja hän on ollut vaan kerran!

Tällaista tää riitely siis aina. Väännellään asioita loppuun saakka, eihän ne koskaan sitten muutukaan. Nämä on vaan minun omia kokemuksia, hänen tekonsa eivät vaikuta millään tavalla mihinkään. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin tämä auto-ongelma nyt on ainoa mikä mättää. Että senkus vaan hommaa toisen niin kaikki on hyvin.

Ja kyllä pitäisi olla ok nostaa esille että "miksi sinä aina otat auton", tokihan sen voi tehdä jälkeenpäinkin, ja vähän epäilen ettei keskustelun lopputulos olisi ollut yhtään kummempi.

T. Se joka kertoi exänsä riitelytyylistä edellisessä ketjussa

Ja se kannattaa nostaa esille just nimenomaan lähtöhetkellä! Koska silloin kaiken pitäisi olla selvää ja valmista.

Jos olisin ap:n mies, niin sanoisin lapsille, että tänään te ette mene harrastuksiin, koska äiti haluaa juuri nyt keskustella siitä, kuka ajaa isin maksamaa autoa. Äiti haluaa keskustelun just nyt, ei enää illalla, silloin on liian myöhäistä, mutta se keskustelun takia teitä ei tänään viedä mihinkään.

Ja sitten juteltaisiin asia pohjamutia myöten! Vaikka lapset itkisi vieressä.

No näyttipä tuo olevan ap:n miehellä aikaa nostaa esille että on epäreilua että ap on tänä vuonna käynyt jo 2 kertaa ulkona, ja hän vain yhden, vai miten se oli... tämmöinen keskustelutyyli ei vaan vie minnekään, ja jos toisella sellainen on, niin kyllä on raskasta yrittää.

Hän lähinnä yritti kumota väitteeni siitä, että olisi epäreilu, koska on päästänyt minut kerran enemmän viettämään omaa aikaa viikonlopuksi kuluvana vuonna (enkä siis ole missään vaiheessa kieltänyt häntä menemästä, oikeastaan päinvastoin). Ja jos oikein alan miettiä, kyllä hän on varmaan yksittäisiä iltoja ollut pois useita, niin loppujenlopuksi tasoissa varmaan ollaan jos aletaan laskemaan. Mutta omia menojaan hän ei toki laske, vaan minun menot. Ja koska minulla on ollut yksi meno enemmän, niin en voi väittää että hän olisi epäreilu jossain aivan täysin eri asiassa.

Samaa keskustelua käytiin aikoinaan imuroinnin kanssa. Olin hänelle vihainen siitä että hän ei lapsiperheessä koskaan imuroinut. Hän vaan katsoi, että hänen ei tarvinut tehdä sitä. Ja hän sitten vastasi että kyllähän hän imuroi, koska hän oli imuroinut kerran 5 kuukautta takaperin. Näin ollen minulla ei ollut oikeutta olla vihainen hänelle siitä, koska kyllähän hän imuroi! Siis tällaista saivartelua ja vääntelyä kaikki riidat. Mies keskittyy väittämään vastaan joka asiassa, vaikka siis ihan yksinkertaisista asioista on kysymys. Jos minä käyn kaupassa 90% kerroista, niin onhan se ihan hiton epäreilua, kun yhteiset lapset ja hänkin niitä ruokia syö. Sitten mies saattaa vielä heittää, et johan se on kumma kun minä määrittelen mikä on reilua ja mikä ei ole!! T. Ap

Kuulostaa niin tutulta tuo ruokakauppa asia, minun mieheni ei viitsi suunnitella päivää edemmäs syömisiä ja hänelle kelpaa närppiminen, eikä hänen tarvitse mennä kauppaan eikä miettiä mitään kun "en tarvitse tänään ruokaa, mikä sinä olet määrittelemään että minun täytyy mennä kauppaan kun sinä haluat tehdä jotain ruokiasi", joita hän siis kuitenkin sitten lopulta syö, olishan se tyhmää heittää pois kun sitä ruokaa kerran on enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa asperger-tyypiltä. Ne eivät kestä suunnitelmien muuttumisia ja muutenkin ovat rasittavan itsekeskeisiä, tahtomattaan. Mulla oli sellainen mies, aika raskasta oli elää hänen kanssaan kun kaiken piti mennä aina  suunnitellusti, ja yleensä hänen suunnitelmiensa mukaan.

Voiko olla Asperger, kun on aika kiero ja manipuloiva ja kostonhaluinen?

Tämä siis Ap.

Niin toki voi miettiä diagnoosia tai sitten vain hyväksyä että mies on kpää. Tärkeä kysymys on, pelkäätkö yksinoloa, uskotko miehen muuttuvan vielä, mikset arvosta itseäsi enempää ts.miksi jäät vuosiksi tuollaisen ihmisen kanssa. Lapset ottaa teidän suhteesta mallia; he voivat päätyä aikuisena vastaavaan vankilaan ja tuhlata omankin elämänsä. Tai sitten ehkä pahempi, luulevat isänsä käytöksen olevan normaali tapa olla parisuhteessa ja toteuttavat sitä itse muihin.

Tämä meni itsellä tunteisiin sillä olen ollut vähällä joutua samaan loukkoon. Tiedän miten helposti tuollainen ihminen vie itsetunnon rippeet ja kohta pidätkin itseäsi vääränlaisena, yrität olla mahdollisimman mieliksi ihmiselle jota ei voi koskaan miellyttää, hän tulee löytämän susta vikaa koko loppuelämäsi ajan. Tietysti välillä menee suht ok, mieskin ymmärtää ettet muuten pysy alistettuna ja pinnistelee hetken.

Palaa vaikka vuosien päästä tähän mitä nyt kirjoitit, ihmettelet mikset lähtenyt jo eilen ja pelastanut itseäsi.

Moro ja näkemin?

Aikamoista jankutusta jostain logistiikka- synttäriongelmista. Ihan pikkuasioita normaaleille ihmisille. Minusta tuo mies vaikutti ihan ok:lta.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinua Ap. Minun mies kanssa haluton käymään läpi minua häiritseviä asioita, viimeistään tokaisee sitten että jos ei naama miellytä niin ei täällä tarvitse olla. Tottahan se on mutta minusta se on välttelyä ettei tarvitsisi keskustella tai ottaa vastuuta omista tekemisistään tai tunteistaan. Uskon että sinua ärsyttää varmaan kaikista eniten se ettei miehelle tule moinen asia oma-aloitteisesti mieleen ollenkaan, sanoisi vaikka välillä "menkää te autolla, niin me mennään bussilla kun sinne lyhyempi matka" eli se ettei edes ajattele asiaa tai mieti sitä miten sille toiselle olisi mukavempi.

Joo juuri näin! Ensinnäkin ärsyttää tämä, että joutuu erikseen pitämään puoliaan joka asiassa ja sitten toisekseen kun asiasta sanoo (tämänkin kanssa voisin hyvin elää, jos mies menisi itseensä), mutta kun kuulee pelkkää v ttuilua ja asian kääntämistä, niin sitä en koe ansaitsevani yhtään vielä kaiken päälle. Mun mies tekee tuota samaa, sanoo riitatilanteessa että olet ihan vapaa ottamaan avioeron jos haluat. Ja kyllä tiedän tämän ja olen sitä aika pitkään miettinytkin, koska tää vaan tuntuu niin mahdottomalta, joskin käytännön asiat vielä täysin auki. Usein myös mies yrittää pistää mun syyksi riitoja, että mitäs esitän asioita kuten esitän, vaikka en tiedä miten tällaisen asian voisi esittää eri tavalla. Monista asioita olen yrittänyt sanoa myös ihan rauhallisesti ja ystävällisesti, mutta ei mikään mene perille sen paremmin, oikeastaan päinvastoin. T. Ap

Miks olet sen miehen kanssa. Aiotko olla sen kanssa loppuelämäsi. Ei se paremmaksi muutu eikä sinua kohtele paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin tämä auto-ongelma nyt on ainoa mikä mättää. Että senkus vaan hommaa toisen niin kaikki on hyvin.

Ja kyllä pitäisi olla ok nostaa esille että "miksi sinä aina otat auton", tokihan sen voi tehdä jälkeenpäinkin, ja vähän epäilen ettei keskustelun lopputulos olisi ollut yhtään kummempi.

T. Se joka kertoi exänsä riitelytyylistä edellisessä ketjussa

Ja se kannattaa nostaa esille just nimenomaan lähtöhetkellä! Koska silloin kaiken pitäisi olla selvää ja valmista.

Jos olisin ap:n mies, niin sanoisin lapsille, että tänään te ette mene harrastuksiin, koska äiti haluaa juuri nyt keskustella siitä, kuka ajaa isin maksamaa autoa. Äiti haluaa keskustelun just nyt, ei enää illalla, silloin on liian myöhäistä, mutta se keskustelun takia teitä ei tänään viedä mihinkään.

Ja sitten juteltaisiin asia pohjamutia myöten! Vaikka lapset itkisi vieressä.

No näyttipä tuo olevan ap:n miehellä aikaa nostaa esille että on epäreilua että ap on tänä vuonna käynyt jo 2 kertaa ulkona, ja hän vain yhden, vai miten se oli... tämmöinen keskustelutyyli ei vaan vie minnekään, ja jos toisella sellainen on, niin kyllä on raskasta yrittää.

Totta kai hänellä oli tuohon aikaa, koska ap osoitti, että nyt keskustellaan asiasta, joka jo on sovittu. Miksi ihmeessä mies ei menisi mukaan keskusteluun, kun siihen haastetaan? Saman asian kaksi puolta: miksi sinä otat aina auton ja vastaavasti miksi minulla on vähemmän omia viikonloppuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin tämä auto-ongelma nyt on ainoa mikä mättää. Että senkus vaan hommaa toisen niin kaikki on hyvin.

Ja kyllä pitäisi olla ok nostaa esille että "miksi sinä aina otat auton", tokihan sen voi tehdä jälkeenpäinkin, ja vähän epäilen ettei keskustelun lopputulos olisi ollut yhtään kummempi.

T. Se joka kertoi exänsä riitelytyylistä edellisessä ketjussa

Ja se kannattaa nostaa esille just nimenomaan lähtöhetkellä! Koska silloin kaiken pitäisi olla selvää ja valmista.

Jos olisin ap:n mies, niin sanoisin lapsille, että tänään te ette mene harrastuksiin, koska äiti haluaa juuri nyt keskustella siitä, kuka ajaa isin maksamaa autoa. Äiti haluaa keskustelun just nyt, ei enää illalla, silloin on liian myöhäistä, mutta se keskustelun takia teitä ei tänään viedä mihinkään.

Ja sitten juteltaisiin asia pohjamutia myöten! Vaikka lapset itkisi vieressä.

No näyttipä tuo olevan ap:n miehellä aikaa nostaa esille että on epäreilua että ap on tänä vuonna käynyt jo 2 kertaa ulkona, ja hän vain yhden, vai miten se oli... tämmöinen keskustelutyyli ei vaan vie minnekään, ja jos toisella sellainen on, niin kyllä on raskasta yrittää.

Hän lähinnä yritti kumota väitteeni siitä, että olisi epäreilu, koska on päästänyt minut kerran enemmän viettämään omaa aikaa viikonlopuksi kuluvana vuonna (enkä siis ole missään vaiheessa kieltänyt häntä menemästä, oikeastaan päinvastoin). Ja jos oikein alan miettiä, kyllä hän on varmaan yksittäisiä iltoja ollut pois useita, niin loppujenlopuksi tasoissa varmaan ollaan jos aletaan laskemaan. Mutta omia menojaan hän ei toki laske, vaan minun menot. Ja koska minulla on ollut yksi meno enemmän, niin en voi väittää että hän olisi epäreilu jossain aivan täysin eri asiassa.

Samaa keskustelua käytiin aikoinaan imuroinnin kanssa. Olin hänelle vihainen siitä että hän ei lapsiperheessä koskaan imuroinut. Hän vaan katsoi, että hänen ei tarvinut tehdä sitä. Ja hän sitten vastasi että kyllähän hän imuroi, koska hän oli imuroinut kerran 5 kuukautta takaperin. Näin ollen minulla ei ollut oikeutta olla vihainen hänelle siitä, koska kyllähän hän imuroi! Siis tällaista saivartelua ja vääntelyä kaikki riidat. Mies keskittyy väittämään vastaan joka asiassa, vaikka siis ihan yksinkertaisista asioista on kysymys. Jos minä käyn kaupassa 90% kerroista, niin onhan se ihan hiton epäreilua, kun yhteiset lapset ja hänkin niitä ruokia syö. Sitten mies saattaa vielä heittää, et johan se on kumma kun minä määrittelen mikä on reilua ja mikä ei ole!! T. Ap

Kuulostaa ihan mun exältä. Tilanne pahenee ei parane. Ole niin kiltti ja lähde, mullakin meni aikaa kun toivuin mutta olen niin kiitollinen etten jäänyt, joka päivä.

Mene autokauppaan ja osta auto. 60 000 eurolla saa jo ihan ajokelpoisen ja ongelmasi on ratkennut.

Vierailija kirjoitti:

Mene autokauppaan ja osta auto. 60 000 eurolla saa jo ihan ajokelpoisen ja ongelmasi on ratkennut.

Ja antaisin miehen vaan pitää meidän yhteisesti maksaman auton?

Tarkoitit varmaan että miehen kanssa mennään yhdessä ostamaan minulle auto. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin tämä auto-ongelma nyt on ainoa mikä mättää. Että senkus vaan hommaa toisen niin kaikki on hyvin.

Ja kyllä pitäisi olla ok nostaa esille että "miksi sinä aina otat auton", tokihan sen voi tehdä jälkeenpäinkin, ja vähän epäilen ettei keskustelun lopputulos olisi ollut yhtään kummempi.

T. Se joka kertoi exänsä riitelytyylistä edellisessä ketjussa

Ja se kannattaa nostaa esille just nimenomaan lähtöhetkellä! Koska silloin kaiken pitäisi olla selvää ja valmista.

Jos olisin ap:n mies, niin sanoisin lapsille, että tänään te ette mene harrastuksiin, koska äiti haluaa juuri nyt keskustella siitä, kuka ajaa isin maksamaa autoa. Äiti haluaa keskustelun just nyt, ei enää illalla, silloin on liian myöhäistä, mutta se keskustelun takia teitä ei tänään viedä mihinkään.

Ja sitten juteltaisiin asia pohjamutia myöten! Vaikka lapset itkisi vieressä.

No näyttipä tuo olevan ap:n miehellä aikaa nostaa esille että on epäreilua että ap on tänä vuonna käynyt jo 2 kertaa ulkona, ja hän vain yhden, vai miten se oli... tämmöinen keskustelutyyli ei vaan vie minnekään, ja jos toisella sellainen on, niin kyllä on raskasta yrittää.

Totta kai hänellä oli tuohon aikaa, koska ap osoitti, että nyt keskustellaan asiasta, joka jo on sovittu. Miksi ihmeessä mies ei menisi mukaan keskusteluun, kun siihen haastetaan? Saman asian kaksi puolta: miksi sinä otat aina auton ja vastaavasti miksi minulla on vähemmän omia viikonloppuja.

Miehellä on viikonloppuja ihan vapaasti milloin vaan sovitaan. Viime vuonna hänellä oli enemmän. Mutta siitä ei enää saa puhua, se kun on taas vanhojen kaivelua. Mutta ongelma taitaa olla se, että miehen kaikki kaverit on perheellisiä ja hieman saamattomia, joten yhteisiä viikonlopunviettoja järjestetään harvoin. Menisi varmasti useammin jos joku muu järjestäisi. Sitten kiukuttelee minulle ikäänkuin se olisi minun syy ettei hän koskaan käy missään. T. Ap

Lakkaa kitiseminen ja mene tekemään miehellesi voikkuleipää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä viikonlopunvietto kuuluu auton käyttöön? Ihmeellistä whataboutismia. Käyttäkää autoa vuoroviikoin ja jos ei käy, eikä muutenkaan saa asioita sovittua, niin kuulostaa siltä, että olisit onnellisempi yksin. Jos suhde ahdistaa pidemmän aikaa, ei siihen ole järkeä jäädä vuosikausiksi roikkumaan. Varsinkin jos miehen keskustelutyyli on tuo.

Niin siis kun sanoin, että mielestäni on epäreilua, että lähtökohtaisesti jos on päällekkäisiä menoja, niin auto on aina miehellä itsestäänselvyytenä. Että eihän sen niin pitäisi olla. Ja kun mies ei mennyt itseensä, eikä halunnut nähdä asiaa niin, vaan päinvastoin alkoi v ttuilla minulle asiasta, että noh ota sitten auto, tietenkin sinun pitää saada auto, että pääset ihanasti liikkumaan, niin olin et tuollaista en kyllä kuuntele ollenkaan. Ja sitten sanoin miehelle, että hän on kyllä tosi epäreilu ja riita eteni siinä sitten, niin jossain vaiheessa mies yritti kumota tätä minun väitettä sillä, että eihän se voi pitää paikkansa että hän on epäreilu kun on päästänyt minut jopa kaksi kertaa viikonlopun viettoon vuoden aikana ja hän on ollut vaan kerran!

Tällaista tää riitely siis aina. Väännellään asioita loppuun saakka, eihän ne koskaan sitten muutukaan. Nämä on vaan minun omia kokemuksia, hänen tekonsa eivät vaikuta millään tavalla mihinkään. T. Ap

Tuo viimeinen lause kuvaa miehen ajatuksenjuoksua. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuskin tämä auto-ongelma nyt on ainoa mikä mättää. Että senkus vaan hommaa toisen niin kaikki on hyvin.

Ja kyllä pitäisi olla ok nostaa esille että "miksi sinä aina otat auton", tokihan sen voi tehdä jälkeenpäinkin, ja vähän epäilen ettei keskustelun lopputulos olisi ollut yhtään kummempi.

T. Se joka kertoi exänsä riitelytyylistä edellisessä ketjussa

Sinäkö sen maksat, sen auton?

Jss

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä viikonlopunvietto kuuluu auton käyttöön? Ihmeellistä whataboutismia. Käyttäkää autoa vuoroviikoin ja jos ei käy, eikä muutenkaan saa asioita sovittua, niin kuulostaa siltä, että olisit onnellisempi yksin. Jos suhde ahdistaa pidemmän aikaa, ei siihen ole järkeä jäädä vuosikausiksi roikkumaan. Varsinkin jos miehen keskustelutyyli on tuo.

Niin siis kun sanoin, että mielestäni on epäreilua, että lähtökohtaisesti jos on päällekkäisiä menoja, niin auto on aina miehellä itsestäänselvyytenä. Että eihän sen niin pitäisi olla. Ja kun mies ei mennyt itseensä, eikä halunnut nähdä asiaa niin, vaan päinvastoin alkoi v ttuilla minulle asiasta, että noh ota sitten auto, tietenkin sinun pitää saada auto, että pääset ihanasti liikkumaan, niin olin et tuollaista en kyllä kuuntele ollenkaan. Ja sitten sanoin miehelle, että hän on kyllä tosi epäreilu ja riita eteni siinä sitten, niin jossain vaiheessa mies yritti kumota tätä minun väitettä sillä, että eihän se voi pitää paikkansa että hän on epäreilu kun on päästänyt minut jopa kaksi kertaa viikonlopun viettoon vuoden aikana ja hän on ollut vaan kerran!

Tällaista tää riitely siis aina. Väännellään asioita loppuun saakka, eihän ne koskaan sitten muutukaan. Nämä on vaan minun omia kokemuksia, hänen tekonsa eivät vaikuta millään tavalla mihinkään. T. Ap

Tuoss kohtaa jatkossa sinuna vain lähtisin sillä autolla ja jättäisin sen itsekkään pennun (miehesi) märisemään itsekseen. Kaikkiin riitoihin ei tarvitse hypätä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin tämä auto-ongelma nyt on ainoa mikä mättää. Että senkus vaan hommaa toisen niin kaikki on hyvin.

Ja kyllä pitäisi olla ok nostaa esille että "miksi sinä aina otat auton", tokihan sen voi tehdä jälkeenpäinkin, ja vähän epäilen ettei keskustelun lopputulos olisi ollut yhtään kummempi.

T. Se joka kertoi exänsä riitelytyylistä edellisessä ketjussa

Ja se kannattaa nostaa esille just nimenomaan lähtöhetkellä! Koska silloin kaiken pitäisi olla selvää ja valmista.

Jos olisin ap:n mies, niin sanoisin lapsille, että tänään te ette mene harrastuksiin, koska äiti haluaa juuri nyt keskustella siitä, kuka ajaa isin maksamaa autoa. Äiti haluaa keskustelun just nyt, ei enää illalla, silloin on liian myöhäistä, mutta se keskustelun takia teitä ei tänään viedä mihinkään.

Ja sitten juteltaisiin asia pohjamutia myöten! Vaikka lapset itkisi vieressä.

No näyttipä tuo olevan ap:n miehellä aikaa nostaa esille että on epäreilua että ap on tänä vuonna käynyt jo 2 kertaa ulkona, ja hän vain yhden, vai miten se oli... tämmöinen keskustelutyyli ei vaan vie minnekään, ja jos toisella sellainen on, niin kyllä on raskasta yrittää.

Totta kai hänellä oli tuohon aikaa, koska ap osoitti, että nyt keskustellaan asiasta, joka jo on sovittu. Miksi ihmeessä mies ei menisi mukaan keskusteluun, kun siihen haastetaan? Saman asian kaksi puolta: miksi sinä otat aina auton ja vastaavasti miksi minulla on vähemmän omia viikonloppuja.

Miehellä on viikonloppuja ihan vapaasti milloin vaan sovitaan. Viime vuonna hänellä oli enemmän. Mutta siitä ei enää saa puhua, se kun on taas vanhojen kaivelua. Mutta ongelma taitaa olla se, että miehen kaikki kaverit on perheellisiä ja hieman saamattomia, joten yhteisiä viikonlopunviettoja järjestetään harvoin. Menisi varmasti useammin jos joku muu järjestäisi. Sitten kiukuttelee minulle ikäänkuin se olisi minun syy ettei hän koskaan käy missään. T. Ap

Ap hyvä, tiedän että tuollaisen ihmisen kanssa kaikki on ihme vääntämistä ja syy löytyy ihmeen kaupalla aina sinusta, kiltistä ihmisestä joka yrittää mennä mukaan täysin irrationaaliseen "väittelyyn" tuon tyypin kanssa. Tekee pahaa lukea koska kuulostat minulta parikymmentä vuotta sitten, onneksi sain lähdettyä kilipään luota. Mikä olisi se lause joka pitäisi sanoa sulle että havahtuisit sitä en ikävä kyllä tiedä.

Jossittelua ja arvailua mun osalta.

Voisiko olla joku ihan oikea syy, vaikkapa että joskus jotain ikävää on tapahtunut hänelle julkisella liikkuessa? Ja nyt olisi kamala kammo asiaa kohtaan. Tai muutoin joku stressiä aiheuttava pelko josta et tiedä?

On hyvä merkki, että yrittää parantaa toimintaansa. Huono merkki sen sijaan, että laskee vaikkapa sitä, kuinka paljon vapaata on ollut. Seuraavalla kerralla laskekaan vaikka niin, että viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä vuonna 2023. Ehkä lopputulos on erilainen. Mutta tuo laskeminen on kyllä parisuhteessa huono, sillä aina ei mene ihan tasan ja kyllä kumppanin pitäisi osata iloita toisen ilosta.

Pariterapiaa ehdottaisin. Mies kumminkin kuulostaa siltä, että haluaa tehdä asioita paremmin.

Kirjoitit että miehesi "keskittyy epäolennaiseen, ettei vaan oikeita minua vaivaavia asioita käsiteltäisi".

Mutta ei, minä luulen että on päinvastoin: sinä keskityt epäolennaiseen, ettei vain oikeita sinua vaivaavia asioita käsiteltäisi.

Uskon että sinä olet pahoinvoiva, ihan oikeasti pahoinvoiva. Mutta en usko että pahoinvointisi johtuu noista parisuhdejutuista. Joo, tottahan se on että tuo on huono parisuhde, ei teidän kummankaan ole yhtään mitään järkeä pysyä siinä, olisi parempi teille molemmille jos eroaisitte. Mutta silti, ihan selvää: sun pahoinvointi kumpuaa jostain ihan muualta. Jotain sun ihan omaa sisäistä pahoinvointia, sun omia sisäisiä ongelmia. Ihan turhaan keskityt epäolennaiseen eli parisuhteeseen kun ei se sun sisäinen pahoinvointi sillä parane, et käsittele sitä mikä sinua oikeasti vaivaa.