Raastava suhde ja ero, vaikka molemmat rakastaa - miten tästä pääsee yli
Tutustuin erääseen mieheen ja asiat loksahti nopeasti paikalleen ja tuli ensimmäistä kertaa elämässä tunne, että tässä se on, ihminen jota rakastan. En ollut koskaan ennen tiennyt edes, että tuollainen tunne voi olla totta, kuullut toki aiheesta joskus vuosien varrella.
Kompastuskiviltä ei tietenkään vältytty ja sellaiseksi on muodostunut luultavasti ADHD:n kytkyssä oleva satunnainen kilarointi, jonka yhteydessä mies on käyttänyt erokorttia ja muutaman päivän päästä katunut asiaa yli kaiken. Kertaluontoisesti tämmöisen kai kestäisi, mutta nyt tätä on tapahtunut useamman kerran ja lopputulos on se, että en kestä tuota asiaa katsella eli ero on tullut.
Harmittaa aivan helkatisti, koska molemmat on kokeneet jotakin sellaista, mitä ei ikinä ennen ja ollaan kuitenkin jo aikuisia, keski-ikäisiä ihmisiä. Miten tästä pääsee yli ja saa unohdettua, ilman tuota piirrettä olisin halunnut elää hänen kanssaan loppuikäni yhdessä.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Puolisen vuotta ja neljä tuollaista riitaa mahtuu joukkoon. Muuten ei olla oikeastaan edes kinasteltu.
Siis puolessa vuodessa jo NELJÄ tuollaista kilariepisodia??? Lähde nyt ihan oikeasti kun vielä voit.
Hullu se on eikä mikään adhd. Voi toki olla sitäKIN. Mutta minulla on adhd enkä ikinä kilaroi tuolla tavalla parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuollaisessa pitää edes roikkua. Eikö sulla ap ole yhtään itsesuojeluvaistoa?
Luitko aloituksen? Ero on jo tullut. AP kysyy, että miten päästä yli, kun rakkaus ei loppunut.
No miten mistään pääsee yli, aika parantaa. Ja välien täysi katkaisu ettette ruoki toisianne yhteillessänne.
Naisen ei tarvitse alkaa miehen terapeutiksi. Vaadi että mies hakee apua. Aseta tämä ehdoksi suhteen jatkumiselle. Pyydä miestä näyttämään konkreettinen todiste terapeutilla käynnistä (ei keskusteluita)
Keskimäärin verkkoterapia maksaa 40-90e/kk. https://www.betterhelp.com/
Miehellä saattaa olla myös traumataustaa. Odottaminen on triggeröinyt jonkun hylkäämispelon ehkä? Ette tunne vielä tarpeeksi hyvin ja paljon tunteita pelissä. Hän saattaa rauhoittua suhteen edetessä tai sitten ei, voi jopa pahentua. Kannattaa kuitenkin luottaa intuitioon, joka sinulla tunteista huolimatta on käskenyt eroamaan.
Siis suuttunut jostakin sellaisista asioista, mitkä on ollut omasta mielestäni aivan naurettavia siihen reagointiin nähden. Toki tähän ikään on tullut muissakin suhteissa taisteltua, mutta ne aiheet on olleet sitten tavallisia, mistä on väännetty.
Suuttuessaan latelee suusta asioita ja suodatin ei tahdo pysyä mukana tuossa kohtaa eli asiaa tulee, mutta voi tulla myös paksua p*kaa. Ei paisko esineitä tai käyttäydy uhkaile fyysisesti.
Ja siis muuten osaa käyttäytyä ja ottaa muut ihmiset huomioon, mutta nuo kyseiset kohdat elämässä on olleet jotenkin uskomattomia.
siis ei ole fyysisesti ollut uhkaava ikinä eikä missään tilanteessa. Yllä kirjoitusvirhe.
Parisuhdeterapia voisi auttaa teitä löytämään parempia kommunikaatiokeinoja, ettei tarvitse aina eskaloida riitoja tuohon pisteeseen. Jos aidosti välitätte toisistanne noin paljon, niin en oikein ymmärrä, mikä teitä estäisi menemästä juttelemaan ammattilaiselle pelastaaksenne suhteen. Se ei ole mitenkään dramaattinen juttu tai erikoista tänä päivänä, eikä teidän tarvitse kertoa kellekään, että käytte terapeutilla. Ei siellä ole pakko myöskään itkeä lapsuuden traumoja tai muuta, jos se jännittää. Ihan konkreettisia kommunikaatiokeinoja ja toisen ymmärtämistä siellä opitaan.
Vau että ADHD:n takia, hah hah. Juokse jo.
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei tarvitse alkaa miehen terapeutiksi. Vaadi että mies hakee apua. Aseta tämä ehdoksi suhteen jatkumiselle. Pyydä miestä näyttämään konkreettinen todiste terapeutilla käynnistä (ei keskusteluita)
Keskimäärin verkkoterapia maksaa 40-90e/kk. https://www.betterhelp.com/
Mä kokeilin tota betterhelppiä, maksoin jotai yli 40€ ja piti saada valita ottaako videopuhelun vai tekstarit/puhelun terapeutin kanssa ja onko mies tai nainen. En saanut valita kuin miesterapeutin ja vain videopuhelu. En halunnut esiintyä videolla ongelmieni kanssa miespuoliselle niin sinne meni rahat.
Vanha klisee pätee: aika tekee tehtävänsä ja erokipuilu helpottaa sen myötä. Tsemppiä ja jaksamista!
Ei se rakkaus ole mikään mahtava sokaiseva tunne, vaan sitä, että ihmiset kohtelevat toisiaan hyvin, eivätkä revi henkisesti riekaleiksi.
Aika auttaa mutta jos rakkaus oli vielä alkumetreillä (kemiallinen epätasapaino aivoissa) niin varaudu että voi kestää kauan ja tehdä kipeää. Mutta älä tee sitä virhettä että lähdette uudelleem yrittämään ja on-off suhteeseen.
Ei siihen eron tuskaan ole mitään poppaskonseteja.
Ansaitset parempaa , nyt vaan keskityt itseesi ja ystäviin . Katsele vaikka muutama romanttinen elokuva saat itkut itkettyä ja sitten uutta kohti .
Jos rakkautta on, niin kyllä ratkaisu löytyy. En luovuttaisi kyllä noin vain, jos rakastaisin ja ikävöisin toista. Eikö se kerro siitä, että teidän kuuluu vielä yrittää.
Sitten kun olette valmiita eroamaan, ratkaisu tuntuu vain helpotukselta.
Voi olla että mies oli syystäkin vapailla markkinoilla eli liuskaan vaan ja etsit naista kunnioittavan miehen .
Vierailija kirjoitti:
Siis nuo kilaroinnit ei ole mistään kovin kummoisesta tulleet, mihin ainakaan olisin tottunut. Lienee tuo ADHD olevan kytkyssä asiaan, koska esimerkiksi kerran kilarit tuli siitä, että joutui päivän aikana pariin otteeseen odottamaan minua puolisen tuntia kertaansa, koska en ymmärtänyt, että hän olisi ollut ns. hopussa. Vakavuusaste siis on tätä luokkaa, mistä se laaki on voinut tulla ja siihen päälle kun läväytetään erokortti, tietenkin vastapuolikin eli itse alkaa olla jo hiilenä.
Ja joo, kuulostaa varmasti omituiselta tuo ylläoleva asia, mutta tuo on se suhteen ongelma. Muilta osin on kyllä kutakuinkin sitä mitä olen aina halunnut - on kultainen luonne väliaikoina ja paljon sellaista, mistä tykkään ja arvostan.
Ei pahalla ap, mutta kuulostaa ihan mun exältä. Kilahteli alussa juuri tuollaisista asioista ja loppua kohden paljon pienemmästäkin. Ja silloin ne ei olleet enää mitään kilahteluita vaan raivokohtauksia ja suoraa huutoa. Näistä raivareista toipumiseen meni itselläni useampi päivä. Hänellä muutama minuutti, oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Suuttui jos jälkeenpäin mainitsi asiasta. Välissä hän oli mukava ja vannoi rakkauttaan. Ja alussa tuli tosiaan tunne, että olen löytänyt sielunkumppanin, juuri sen oikean. Samaa sanoi myös hän. Tosin parin vuoden kuluttua alkoi lisäksi tietynlainen jatkuva piikittely ja dissaaminen mua kohtaan. Hän puhui myös, että hänellä ehkä adhd, josta outo käytös johtuisi. En oikein usko, enemmän viittasi merkit persoonallisuushäiriöön.
Kyllä minäkin hermostuisin, jos saman päivän aikana toinen myöhästyisi kaksi kertaa puoli tuntia. Tuntuisi siltä, ettei toinen arvosta minua eikä aikaani. Se nyt on eri asia, kannattaako erokorttia riidassa väläyttää. Kaikki eivät vaan ole oppineet riitelemään rakentavasti. Itse yrittäisin ajatella niin, että raivoaminen kertoo suurista tunteista. Ei yhdentekevän ihmisen kanssa riidellä. Itse en olisi eronnut noin vähällä, jos toinen siis muuten tuntuu oikealle.
Miksi tuollaisessa pitää edes roikkua. Eikö sulla ap ole yhtään itsesuojeluvaistoa?