Kannattaako pyytää anteeksi vuosien jälkeen?
Käyttäydyin huonosti erästä ihmistä kohtaan liityyen työasioihin. En enää tapaa ko.henkilöä kuin vahingossa, jos silloinkaan. Emme ole millään tavalla sellaisia työkavereita, ketkä keskustelisi vapaa-ajalla.
Nyt vuosien jlk olen nähnyt hänet muutamasti juurikin sattumalta ja alkanut hävettämään oma käytös. Mietin pitäisikö vielä muutamankin vuoden jlk pyytää anteeksi omaa käytöstä.
Onko turhaa, tuskin edes muistaa asiaa? Vai otanko yhteyttä, kerron että toimin väärin ja saan ainakin oman ryhtini kuntoon. Toisaalta mietin että antaa olla, kaikkihan joskus mokaa.
Kommentit (80)
Tietenkin kannattaa. Jos olet toiminut väärin, se nyt on vähintä mitä voi tehdä.
Outo on tuokin ajatus mielestäni, että anteeksipyyntö ei koskaan hyödyttäisi millään tapaa sitä loukattua. Ei varmasti jossain tilanteessa, mutta jos taas anteeksipyytäjä toteaa anteeksi pyytäessään, että on ollut itsestään ja osaamisestaan epävarma k-pää ja siksi vaikkapa piikitellyt toista osapuolta henkilöstöpalavereissa tms., niin kertoohan se sille loukatulle, että hänessä ei olekaan ollut mitään vikaa. Tottakai voi olla, että loukattu on ollut sen verran vahvaa tekoa, että on päässyt niistä yli olankohautuksella, mutta joku toinen on voinut jäädä miettimään, että mitä ihmettä hän on tehnyt väärin tai mikä hänessä on sellaista, että toinen noin kohtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai pyydät jos siltä tuntuu. Se vain osoittaa ihmisyytesi ja halusi korjata vääryys. Älä kuuntele näitä katkeria ihmisiä täällä palstalla.
Vastareaktio voi olla sitten mitä tahansa. Joskus kannattaa kuunnella hyviä neuvoja.
Vastareaktio riippuu siitä onko anteeksipyyntö vilpitön.
Samaa mieltä. Nuo *ikävää jos sinusta tuntuu siltä* narsistiset lisäkiusaamiset voi ohittaa nopeasti HV-vastauksella. Ja tuleekin ohittaa. Siitä tunnistaa parantumattoman narsistin ja ikuisen kiusaajan. Pahuuden manifestoituman.
Kiusattuna uhrina kehoitan pyytämään anteeksi. Minua ainakin rauhottaisi tieto, että minua piinannut henkilö vihdoin on ymmärtänyt toimineensa väärin.
Minua ne asiat ovat kalvaneet jo vuosikymmenen. Ehkä viimein pääsisin itsekin yli.
Aina kannattaa pyytää anteeksi. Helpotus itselle ja toiselle
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ole mikään kiusaaja ja olin vaan aika tyly tälle henkilölle. Olin silloin vaan niin kuormittunut ja oli kaikkia vaikeuksia elämässä.
Nyy jos lähden anteeksipyynöä tekemään niin olisiko paha jos kirjoitan whatsuppiin hänelle viestin?
Ap
Miksi purit vaikean elämäntilanteesi vain tähän henkilöön? Luulisi että useampikin ihminen olisi saanut osansa, jos kerta kuormituksen piikkiin menee. Sori mutta en ihan usko tätä stooria.
Vielä oudompaa on että sulla on tämän ihmisen numero vielä vuosien jälkeen.
Ap, Mieti asia omalle kohdallesi. Että jos sinä olisit saanut osaksesi kaiken sen mitä se toinen sai sinulta osakseen. Miten haluaisit, että toinen hyvityäisi? Vai voiko lainkaan hyvittää?
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ole mikään kiusaaja ja olin vaan aika tyly tälle henkilölle. Olin silloin vaan niin kuormittunut ja oli kaikkia vaikeuksia elämässä.
Nyy jos lähden anteeksipyynöä tekemään niin olisiko paha jos kirjoitan whatsuppiin hänelle viestin?
Ap
Älä käytä WA'ta tähän, kasvoton anteeksipyyntö vesittää merkityksen... ja silloin tulee helpommin olo, että haluat saada asian ulos ilman toisen kohtaamista.
Toisen silmiin katsominen on tärkeää, vaikkakin epämukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai pyydät jos siltä tuntuu. Se vain osoittaa ihmisyytesi ja halusi korjata vääryys. Älä kuuntele näitä katkeria ihmisiä täällä palstalla.
Vastareaktio voi olla sitten mitä tahansa. Joskus kannattaa kuunnella hyviä neuvoja.
Vastareaktio riippuu siitä onko anteeksipyyntö vilpitön.
Samaa mieltä. Nuo *ikävää jos sinusta tuntuu siltä* narsistiset lisäkiusaamiset voi ohittaa nopeasti HV-vastauksella. Ja tuleekin ohittaa. Siitä tunnistaa parantumattoman narsistin ja ikuisen kiusaajan. Pahuuden manifestoituman.
Nuo ovat ihmisiä jotka nauttivat sadistisesti kärsimyksestäsi ja kivustasi.
Mietipä.jos et ole ainut tai kiusaamisellasi oli seurauksia laajemminkin uraan ja toisen elämään yleensä........
Olen joskus pyytänyt anteeksi vuosien takaista juttua. Ei edes mitään isoa. Toinen muisti tapauksen, ja sanoi arvostavansa anteeksipyyntöä. Kannatti pyytää anteeksi, kun oli jäänyt asia vaivaamaan.
Kummallista että ketjussa heti oletetaan, että ap on kiusannut jotakuta työpaikalla.
Ihmisethän loukkaavat toisiaan jatkuvasti ilman että asiassa olisi mitään kiusaamista mukana.
Kyllä kiusaajien teot pysyvät ikuisesti mielessä kiusatulla. Vain kiusaajat "unohtavat".
Anteeksipyynnön tarkoitus ei ole saada sinun omaa "ryhtiäsi"kuntoon. Tarkoitus on vilpittömästi- pyytää anteeksi. Ellet ole siihen valmis, ellet koe siihen kuin oletettuja sosiaalisia syitä-unohda. Usein uhria vituttaa teeskentely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ole mikään kiusaaja ja olin vaan aika tyly tälle henkilölle. Olin silloin vaan niin kuormittunut ja oli kaikkia vaikeuksia elämässä.
Nyy jos lähden anteeksipyynöä tekemään niin olisiko paha jos kirjoitan whatsuppiin hänelle viestin?
Ap
Miksi purit vaikean elämäntilanteesi vain tähän henkilöön? Luulisi että useampikin ihminen olisi saanut osansa, jos kerta kuormituksen piikkiin menee. Sori mutta en ihan usko tätä stooria.
Vielä oudompaa on että sulla on tämän ihmisen numero vielä vuosien jälkeen.
En vain tähän henkilöön. Olen ollut monelle tosi inhottava koska olen ollut väsynyt, pettynyt, kuormittunut ja silti yrittänyt parhaani. Edelleen en oikein ymmärrä, miten ihan kivasta ihmisestä voi tulla niin inhottava kun läikkyyy kuormitus yli.
Tämä henkilö oli vain oikeastaan ainut näiden vuosien aikana, jolle olin inhottava heti ilman että olisi ollut yhtään mitään syytä, hän yritti parhaansa ja oli erittäin asiallinen kaikella tavalla sekä mukava. Enkä tosiaan ymmärrä miksi olin sellainen kuin olin. Ei mitään syytä!
Vierailija kirjoitti:
Kummallista että ketjussa heti oletetaan, että ap on kiusannut jotakuta työpaikalla.
Ihmisethän loukkaavat toisiaan jatkuvasti ilman että asiassa olisi mitään kiusaamista mukana.
En ole kiusaaja ikinä ollut enkä tule koskaan olemaan. Tässä oli minun omista stresseistä ym kyse, joiden takia käyttäydyin todella huonosti. Kun on liian raskasta niin näköjään ihminen, ainakin minä olen käyttäytynyt huonosti.
Ap
Ei missään tapaksessa anteeksipyyntöä, vaan jatkat haukkumista siitä, mihin vuosia sitten jäit. Näin osoitat, ettei vuodet ole sinua muuttaneet.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti muistaa. Hieno teko jos pyydät anteeksi.
Hitot ole mikään hieno teko! Oman omatunnon silittelyä vaan. Yhtään ei oo siinä tilanteessa halunnut ajatella toista. Toinen ei kuulu piiriin josta saisi tietoa, joten ei voi tietää, rasittaako teko toista enää mitenkään. Nyt vaan *oma* mieli on matalana, niin pitäisi vielä loukattua osapuolta päästä muistuttamaan, ettei vaan olisi päässyt tämän kohtauksen yli.
Ihan puhdasta itsekorostusta tollanen anteeksipyynto, koettu on. Jälkikiusaamista.
Olet ilmaa ap, pahan hajuista ilmaa.
Kyllä kannattaa ehdottomasti. Anteeksipyyntö on kaikkein oikein teko mitä voit tehdä. Yksi ystäväni pyysi vuosien jälkeen kirjeitse anteeksi ihmiseltä, jota oli yhdessä tilanteessa kiusannut. He sopivat asian.