Mieheni haluaakin eri eväät huomiseksi, miyä teen?

Vai sillälailla . Mies tehkööt jatkossa omat eväänsä niillä kerroilla kun ei kelpaa jo varattu .

Aloittaja jatkaa, hätäännyin, kun meillä oli yksi kananmuna liian vähän ja aloin aluksi siitä kirjoittamaan tänne, että miten korvaan. Siksi otsikossa luki mitä teen... Tatkaisin kuitenkin ongelman jo ja päädyin pienempään satsiin kuin tavallista ja syön itse kalalaatikon huomenna.

Mutta onko teillä tällaista? Epäilen kyllä.

Ap

Kun olet saanut ruuan tehntyä, kieriskele terveassa ja höyhenissä rangaistukseksi. 

Jokainen ihmissuhde on erilainen, joten on vaikea sanoa, miten jokin tilanne olisi tarkalleen ottaen reilua tai miten kumppani reagoisi. Kommunikaatio on kuitenkin avainasemassa tällaisissa tilanteissa. Olisi hyvä keskustella avoimesti ja rehellisesti kumppanin kanssa siitä, miten molemmat tuntevat tilanteen ja mitä odotuksia heillä on ruoan suhteen. Keskustelu auttaa molempia osapuolia ymmärtämään toistensa tarpeita ja löytämään kompromisseja. Lopulta päätös siitä, ottaako kumppani kalalaatikon evääksi vai ei, on heidän itsensä tehtävä.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja jatkaa, hätäännyin, kun meillä oli yksi kananmuna liian vähän ja aloin aluksi siitä kirjoittamaan tänne, että miten korvaan. Siksi otsikossa luki mitä teen... Tatkaisin kuitenkin ongelman jo ja päädyin pienempään satsiin kuin tavallista ja syön itse kalalaatikon huomenna.

Mutta onko teillä tällaista? Epäilen kyllä.

Ap

Olet oikeassa: kyllä.

Jos vaimo ei laita sitä, mitä me sovimme, niin eihän häntä oikein kehuakaan voi. Jos me sovimme, että haluan huomenna lihapullaa ja muuseja, niin täytyyhän sopimuksesta pitää kiinni. Vaimon työ ei ole niin tärkeää, että hän sen perusteella voisi tuosta vaan väistää kodin perusvelvollisuuksista. Mutta eipä hän kyllä yritäkään.

Näinhän se Porvoossa menee.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen ihmissuhde on erilainen, joten on vaikea sanoa, miten jokin tilanne olisi tarkalleen ottaen reilua tai miten kumppani reagoisi. Kommunikaatio on kuitenkin avainasemassa tällaisissa tilanteissa. Olisi hyvä keskustella avoimesti ja rehellisesti kumppanin kanssa siitä, miten molemmat tuntevat tilanteen ja mitä odotuksia heillä on ruoan suhteen. Keskustelu auttaa molempia osapuolia ymmärtämään toistensa tarpeita ja löytämään kompromisseja. Lopulta päätös siitä, ottaako kumppani kalalaatikon evääksi vai ei, on heidän itsensä tehtävä.

"heidän itsensä"? Montako kumppania oletat ap:llä olevan?

Vauvanruokaa..... Ja Tuttipullo mukaan!

Teet mitä haluat ja mies ottaa mitä löytää. Mutta Porvoossa toki orjaillaan.

Meillä mies on tehnyt perheelle ruuat jo yli 30v ajan. Ja myös omat eväänsä.

Menet nukkumaan ja mies tekee itse eväänsä tai käy grillillä syömässä.

Olikohan se AP:n mies aikuinen ja täysvaltainen ihminen, jos kerran ei itse osaa hankkia itselleen sopivaa evästä (siis jos vaimon laittama ei kelpaakaan)?

Ei kuulosta aikuiselta ihmiseltä. Jos olisi fiksu, ottaisi mitä on ja tekisitte ne lihapullat toisena päivänä. Tai jos ihan ehdottomasti on saatava, voi hyvin tehdä ne itsekin. Itse tuossa tilanteessa ruuanlaittajana suuttuisin tosissani. Jos ei safka kelpaa, niin olkoon ilman

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja jatkaa, hätäännyin, kun meillä oli yksi kananmuna liian vähän ja aloin aluksi siitä kirjoittamaan tänne, että miten korvaan. Siksi otsikossa luki mitä teen... Tatkaisin kuitenkin ongelman jo ja päädyin pienempään satsiin kuin tavallista ja syön itse kalalaatikon huomenna.

Mutta onko teillä tällaista? Epäilen kyllä.

Ap

Ihan hyvä tulee vähemmälläkin kananmunalla. Mutta mies voi kyllä tehdä ihan itsekin ruokansa

Ai mitä teet? No vaikka jätä se, vaikka ny ens alkuun.

Jätä se sika

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se Porvoossa menee.

Näin on! On todella vakuuttava aloitus Trollilla.Itse en tee eväitä mieheleni työtömänä ja vimeisenä Herkästi pilantuvaa Kalaa.Katsokaas emme asu mieheni työpaikan vieressä.Hänen työ matka sivu onkin 2h.

Mene nukkumaan, olisin kirjoittanut illalla. Ei kai kukaan voi olla niin täydellinen kotiorja, että klo 22:40 laittaa miehelleen uutta ruokaa, kun aiemmin laitettu ei kelpaa. 

Nyt aamulla annan sinulle oikein hyvän neuvon: Tänään annat miehen tehdä itse mieleisensä eväät. Ja toisenkin neuvon: ala katselemaan miestä, joka rakastaa ja kunnioittaa sinua ja sinun tekemiä palveluksia niin paljon, että ei ainakaan illalla urputa.

Minäkin tein miehelleni eväät silloin, kun lähti töihin. Mutta ei ollut valittamista. Hän tunsi minut niin hyvin että tiesi eväitten laittamisen loppuvan siihen päivään, kun olisi valittanut niistä. Yleensä oli edellisen päivän ruokaa ja vain poikkeustapauksissa jotain erikseen valmistettua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se Porvoossa menee.

Näin on! On todella vakuuttava aloitus Trollilla.Itse en tee eväitä mieheleni työtömänä ja vimeisenä Herkästi pilantuvaa Kalaa.Katsokaas emme asu mieheni työpaikan vieressä.Hänen työ matka sivu onkin 2h.

Ei kalalaatikossa oleva kala pilaannu yhtään sen herkemmin kuin muu ruoka, ja kylmälaukut on keksitty. Mutta ei kai oikeasti kukaan ryhdy tekemään miehelleen uutta ruokaa, kun olisi jo nukkumassa, vaikka muuten ne laittaisikin.

Minä laitoin eväät, mutta tuollaisessa tilanteessa olisi rauhallisesti kääntänyt kylkeä ja todennut "jätä sitten syömättä", ja tehnyt muusia ja lihapullia seuraavana päivänä.

Onko teidän miehet aivan kädettömiä, kun eivät osaa omia eväitään laittaa? Mitä te tollasilla tumpuilla teette? Enkä tarkoita ap'tä, joka on vain väsynyt trolli, vaan kaikkia teitä muita bimboja, jotka täällä kehutte tekevänne miehellenne eväät.