Onkohan etätyö pysyvä ilmiö? Kuten toivon. Itse olen kokonaan etätöissä.

Eiköhän se ole pysyväksi tullut ainakin asiantuntijatöissä, jotka sujuu hyvin etänäkin. En haluaisi palata toimistolle. Muita tulee nähtyä kuitenkin aina välillä kasvotusten, mutta ei välttämättä toimistolla silloinkaan

Vierailija kirjoitti:

Firmassa oli menossa yt-neuvottelut, ja silloin nostettiin esille ne henkilöt, jotka olivat olleet vuoden aikana sairaslomilla sekä sellaiset, jotka halusivat olla mieluummin etätöissä. Katsottiin, että tarvitaanko todella näiden jälkimmäisten työpanosta ollenkaan, kun heitä ei juuri näy. Melkoinen joukko näiden molempien ryhmien edustajia sai sitten lopputilit. 

Meillä taas katsotaan tulosta ja osaamista. Ensimmäistä syntyy huomattavasti paremmin etänä.

Vierailija kirjoitti:

Uskon että ainakin moderneissa toimistoissa. Nuorempi väki tykkää. Vanhat patut haluaa usein jostain syystä kahvipöydän ääreen. Varmaan siksi, kun eivät saa kotona mitään aikaseksi ja ovat kyllästyneet elämäänsä.

Taidan kai olla sellainen "vanha patu", kun olen 55. Haluan olla etätöissä, mutta minua selvästi nuorempi päällikkö ei tykkää etätöistä ja suunnilleen mustamaalaa niitä, jotka haluavat tehdä etätöitä.

Vierailija kirjoitti:

Firmassa oli menossa yt-neuvottelut, ja silloin nostettiin esille ne henkilöt, jotka olivat olleet vuoden aikana sairaslomilla sekä sellaiset, jotka halusivat olla mieluummin etätöissä. Katsottiin, että tarvitaanko todella näiden jälkimmäisten työpanosta ollenkaan, kun heitä ei juuri näy. Melkoinen joukko näiden molempien ryhmien edustajia sai sitten lopputilit. 

No ei kai sentään. Taisit keksiä jutun ihan itse. Tulos ja osaaminen ratkaisee, ei se tekeekö etätöitä vai ei. Yleensä etätyön määrän määrää firman käytännöt ja näin ollen esihenkilöt tietävät miten paljon porukka tekee etätöitä. Ja ei sinulle sitä kerrottaisi muutenkaan, että millä perusteella kukin irtisanotaan. Veikkaan, että et ole tehnyt päivääkään etätöitä ja kerrot täällä tarinoita.

Meillä ei ole tarpeeksi toimistopaikkoja kaikille työntekijöille, joten kyllä etätöitä tehdään jatkossakin. Etätöiden takia siis muutettiin pienempään konttoriin. 

Vierailija kirjoitti:

Hybridityö on varmasti pysyvä ilmiö. Kyllä ihmisiä välillä tekee hyvä nähdä ihan livenäkin, harva työyhteisö toimii, jos kaikki ovat koko ajan 100% etänä.

No hyvin toimi meillä vaikka ei käyty toimistolla kahteen vuoteen koronan takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että ainakin moderneissa toimistoissa. Nuorempi väki tykkää. Vanhat patut haluaa usein jostain syystä kahvipöydän ääreen. Varmaan siksi, kun eivät saa kotona mitään aikaseksi ja ovat kyllästyneet elämäänsä.

Ja samalla nuoremman väen yksinäisyydentunne on räjähtänyt huippulukemiin

Onko työpaikan velvollisuus vastata sosiaalisesta elämästä? Vai antaa työtä?

Vähän kuin kouluille heitetään kasvatusvastuu, vaikka pitäisi antaa vain opetusta?

Työpaikalla väkisinkin näkee ihmisiä. Kotona ei.

Mä mäen vain pomoa ja yhtä työkaveria. Ei asiakkaita. Kolmen hengen suunnittelutoimisto.

Olen tehnyt etätöitä vuodesta 2012. Nykyään käyn kahtena aamupäivänä toimistolla kääntymässä. Lähinnä juoruan vain työkavereiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että ainakin moderneissa toimistoissa. Nuorempi väki tykkää. Vanhat patut haluaa usein jostain syystä kahvipöydän ääreen. Varmaan siksi, kun eivät saa kotona mitään aikaseksi ja ovat kyllästyneet elämäänsä.

Ja samalla nuoremman väen yksinäisyydentunne on räjähtänyt huippulukemiin

Onko työpaikan velvollisuus vastata sosiaalisesta elämästä? Vai antaa työtä?

Vähän kuin kouluille heitetään kasvatusvastuu, vaikka pitäisi antaa vain opetusta?

Työpaikalla väkisinkin näkee ihmisiä. Kotona ei.

Juttelen naapureiden kanssa enemmän kuin työkavereiden kanssa. 

Ihmiset puhuu ikään kuin etätyöt olisi keksitty vasta korona aikana vaikka jo ennen sitä noin 40% suomalaisista teki etätöitä.

- etätöitä since 2o14.

Kyllä, on tullut jäädäkseen. Itse teen suurimmaksi osaksi etänä. Käyn toimistolla vain silloin kun siihen on joku oikea syy kuten asiakkaan tapaaminen tai läsnäolokokous tms. Muuten en näe mitään syytä sille miksi menisin toimistolle vain tehdäkseni töitä koko päivän yksin tai puhelimessa puhuen.

It-alalla, on tullut jäädäkseen enkä menisi töihin firmaan missä ei olisi mahdollisuutta etäillä.

Vierailija kirjoitti:

Uskon että ainakin moderneissa toimistoissa. Nuorempi väki tykkää. Vanhat patut haluaa usein jostain syystä kahvipöydän ääreen. Varmaan siksi, kun eivät saa kotona mitään aikaseksi ja ovat kyllästyneet elämäänsä.

Meillä juuri nuoret tykkäävät käydä toimistolla. Samoin minä, 45-vuotias nainen. Muut ikäiseni tekevät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta lähes 100% etänä. Näkisin, että kyse on enemmän ihmistyypistä kuin iästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että ainakin moderneissa toimistoissa. Nuorempi väki tykkää. Vanhat patut haluaa usein jostain syystä kahvipöydän ääreen. Varmaan siksi, kun eivät saa kotona mitään aikaseksi ja ovat kyllästyneet elämäänsä.

Ja samalla nuoremman väen yksinäisyydentunne on räjähtänyt huippulukemiin

Sekö on pelkästään kiinni työelämästä? Ehkä yksinäisten kannattaisi hakeutua jonnekin ihmistenilmoille ihan vapaa-ajalla, niin elämästä saisi ihan eri tavalla kiinni.

Nuorena solmii työpaikalla helposti myös vapaa-ajan kontakteja. Itselleni on jäänyt entisistä työkavereista pysyviä ystäviä.

Itse tekisin 90% etänä, koska onnistuu ja tehokkaammin kuin konttorilla. Mutta johtoryhmän takia evätään, vaikka itse voivat olla etänä niinkuin haluavat. Ilmeisesti itse löysäilevät, vaikka muille se etätyöskentely tarkoittaa sen 8h päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että ainakin moderneissa toimistoissa. Nuorempi väki tykkää. Vanhat patut haluaa usein jostain syystä kahvipöydän ääreen. Varmaan siksi, kun eivät saa kotona mitään aikaseksi ja ovat kyllästyneet elämäänsä.

Ja samalla nuoremman väen yksinäisyydentunne on räjähtänyt huippulukemiin

Sekö on pelkästään kiinni työelämästä? Ehkä yksinäisten kannattaisi hakeutua jonnekin ihmistenilmoille ihan vapaa-ajalla, niin elämästä saisi ihan eri tavalla kiinni.

Nuorena solmii työpaikalla helposti myös vapaa-ajan kontakteja. Itselleni on jäänyt entisistä työkavereista pysyviä ystäviä.

Yhä enevissä määrin ihmiset haluaa erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että ainakin moderneissa toimistoissa. Nuorempi väki tykkää. Vanhat patut haluaa usein jostain syystä kahvipöydän ääreen. Varmaan siksi, kun eivät saa kotona mitään aikaseksi ja ovat kyllästyneet elämäänsä.

Ja samalla nuoremman väen yksinäisyydentunne on räjähtänyt huippulukemiin

Sekö on pelkästään kiinni työelämästä? Ehkä yksinäisten kannattaisi hakeutua jonnekin ihmistenilmoille ihan vapaa-ajalla, niin elämästä saisi ihan eri tavalla kiinni.

Nuorena solmii työpaikalla helposti myös vapaa-ajan kontakteja. Itselleni on jäänyt entisistä työkavereista pysyviä ystäviä.

Sama juttu. Kun etäily on vielä levinnyt opeskelijaelämään, niin heikolta näyttää tulevien sukupolvien sosiaalinen elämä. Tilastot kertovat sekä yksinäisyyden lisääntymisestä, että seurustelun vähentymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että ainakin moderneissa toimistoissa. Nuorempi väki tykkää. Vanhat patut haluaa usein jostain syystä kahvipöydän ääreen. Varmaan siksi, kun eivät saa kotona mitään aikaseksi ja ovat kyllästyneet elämäänsä.

Ja samalla nuoremman väen yksinäisyydentunne on räjähtänyt huippulukemiin

Onko työpaikan velvollisuus vastata sosiaalisesta elämästä? Vai antaa työtä?

Vähän kuin kouluille heitetään kasvatusvastuu, vaikka pitäisi antaa vain opetusta?

Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työtä vaan ainoastaan maksaa sovittu palkkio siitä työsuorituksesta jonka yritys on työntekijän kanssa sopinut.

Työntekijällä taas on velvollisuus tehdä sovittuja töitä työnantajan antamien määräysten ja ohjeiden mukaan, ja siinä työntekopaikassa joka on sovittu.

Fiksu työnantaja pyrkii fasilitoimaan työpaikalla hyvää yhteishenkeä ja tiimityötä, jonka keskeinen elementti on se että ihmiset tuntevat toisensa ja tapaavat toisiaan muuallakin kuin netissä. Sosiaalisilla suhteilla ja ihmisren tapaamisella on myös keskeinen rooli työhyvinvoinnissa ja sitä kautta ihmisen koko hyvinvoinnissa.

Kytkin nousee välittömästi, jos työnantaja alkaa määräämäön suorittamaan paikkariippumattoman työsuoritteen paikassa X. Sanelupolitiikka ei kuulu terveeseen työyhteisöön. Virtuaalitiimit ovat nykypäivää. Mutta ymmärrän, että kelkasta jääneet kaipaavat "toimiston yhteisöllisyyttä" eli toisin sanoen ylipitkiä kahvitaukoja nurkissa juoruillen.

Meilläkin säästetään ja toimistotiloista on luovuttu ja tiivistetty. Joten kaikille ei edes ole enää paikkaa. Toki toimistolle voi varata paikan jos tahtoo ja osa siellä käy vielä säännöllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Teen toistaiseksi etätöitä terveydellisistä syistä. Minusta on enemmän iloa työnantajalle työkykyisenä kuin sairauslomalaisena. Olen infektiomagneetti lääkitykseni vuoksi. Ja avokonttorissa on aina joku nuhakuumeinen paikalla. Siksi minä en ole siellä.

Hybriditöitä teimme jo paljon ennen koronaa, alkuun oli mahdollista tehdä 2 päivää viikossa etänä, sitten 2 päivää toimistolla. Korona-aikana suositeltiin kokonaan etätöitä ja nyt pitäisi tiimeittäin sopia kerran viikossa yhteisestä toimistopäivästä. Meidän tiimi on maantieteellisesti niin hajallaan, että koko tiimi on yhtä aikaa toimistolla kerran kvartaalissa korkeintaan. 

Meillä tuskin tulee kovin äkkiä paluuta laajempaan toimistotyöhön. Työpisteiden määrää on vähennetty niin radikaalisti, että kaikille ei enää ole työpöytää tarjolla. Tiloja on vähennetty ja samalla rekrytty lisää väkeä. 

Hienoa että on se mahdollista. Missä alalla/ammatissa te etätöitä tekevät olette? Itselläni myös terveydelliset syyt, mutta avoinna lähinnä puhelinmyyjä tai chat operaattorin töitä. Näissä todella huono palkka.