Tutkimukset osoittavat: uskonnollisuus parantaa henkistä hyvinvointia

No ei kaikki voisin veikata? Esimerkiksi feminismiuskonto ei näytä sitä tekevän. Tuossa varmaan puhuttiin perinteisistä uskonnoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Usko(uskonnollisuus) parantaa henkistä hyvinvointia.

2. Uskonnot heikentävät henkistä hyvinvointia.

3. Pappis-sääty tuhoaa henkisen hyvinvoinnin.

Mistähän mahtaa johtua, että uskonnonharjoittajien piirissä on  paljon lasten hyväksikäyttöä ja perheväkivaltaa.

Henkisestä väkivaltaa unohtamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Usko(uskonnollisuus) parantaa henkistä hyvinvointia.

2. Uskonnot heikentävät henkistä hyvinvointia.

3. Pappis-sääty tuhoaa henkisen hyvinvoinnin.

Mistähän mahtaa johtua, että uskonnonharjoittajien piirissä on  paljon lasten hyväksikäyttöä ja perheväkivaltaa.

Lasten hyväksikäyttöä ilmenee enemmän siellä, missä on lapsille järjestettyä toimintaa ja perinteisesti eri uskontokunnat pitävät kaikenlaista kerhoa, kuoroa sun muuta. Jos ei ole lapsille suunnattua toimintaa, ei ole hyväksikäyttäjille houkutuksia. Sinänsä uskonnon tai uskonnottomuuden kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.

Jännä että samaan aikaan tämän ketjun kanssa on ketju riman laskemisesta suosituissa. Itselleni uskonnollinen yhteisö merkitsee korkeaa rimaa. Ihmiset seurakunnassa ovat hyvinvoivia ja elämässäään menestyneitä omanarvontuntoisia aikuisia. Itse olen repaleinen sählääjä. Kuitenkin elämä kirkon piirissä tuntuu todella hyvältä. Pahalta tuntuu vain tavallisen hälyisen ja kiireisen maailman ja uskonnollisen rauhallisen ja valoisan elämän kontrasti. Ja sitä joutuu luonnollisesti elämässä kokemaan.

Kristittyjä lahkoja on monia ja ei ihmisen perusluonne muutu eikä edes pyri muuttumaan, mikäli ei ole oikeasti uskossa. Kyllä varmasti löytyy julmia aviopuolisolta, jotka surutta lyövät lapsiaan ja vaimoaan, mutta Raamatun mukaista se ei ole. Jos sellainen ihminen ei tee parannusta ja pyydä syntejään vilpittömästi anteeksi Jumalalta, ei hän pelastu kuului sitten mihin uskontokuntaan tahansa. Anteeksipyynnön jälkeen pitää muuttua ja jättää huonot tavat ja toimimiset pois. Muuten ei näennäisellä katumisella ja anteeksipyynnöllä ei ole mitään vaikutusta. Aikanaan siitä saa rangaistuksen viimeisellä tuomiolla.

Lasten hyväksikäyttö on niin Jumalan tahdon vastaista kuin vaan voi olla. Hänen sanoin: Sen minkä te teette teistä vähimmäiselle (puolustuskyvyttömille), sen te teette Minulle. Jumalan sydäntä erityisen lähellä ovat sairaat, heikot ja lapset, jotka eivät asemansa, ikänsä tai ymmärryksensä takia pysty puolustautumaan.

Onko yllä kerrotut asiat uskonnottomien mielestä harhaa ja uskoa satuolentoon, joka vain horisee omiansa välittämättä mistään?

Vierailija kirjoitti:

1. Usko(uskonnollisuus) parantaa henkistä hyvinvointia.

2. Uskonnot heikentävät henkistä hyvinvointia.

3. Pappis-sääty tuhoaa henkisen hyvinvoinnin.

Kaikkein kammottavinta yllämainittujen lisäksi on kuitenkin se, että pappis-sääty tuhoaa myös suoran yhteyden Jumalan ja ihmisen välillä tehdäkseen itsensä näin tarpeelliseksi.

Se on anteeksiantamatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Media ja populaari keskustelu keskittyy usein uskonnollisuuden kielteisiin vaikutuksiin, mutta perehtyminen faktatietoon poistaa vääriä käsityksiä. Tieteellisen tutkimusten mukaan hengellisyys ja usko ovat hyvinvointia tuottavia asioita, eivät pahoinvoinnin aiheuttajia, Koskela sanoo"

Ei kai kukaan ole väittänytkään, että uskonnollisuus aiheuttaa pahoinvointia yksilölle itselleen? Kysymys on siitä, että uskomukset ohjaavat toimintaa ja toiminta taas vaikuttaa muihin. Yhteiskunta, jossa uskonnollisuus on laajalle levinnyttä saattaa esimerkiksi lainsäädännöllisesti pakottaa eri tavoin ajattelevat toimimaan uskonnon moraalisääntöjen mukaan, mikä taas aiheuttaa pahoinvointia ihmisille, jotka eivät pidä uskontoa totena.

Kokonaan oma lukunsa on se, että onko tällä hyvinvointia lisäävällä vaikutuksella mitään implikaatiota uskontojen totuuteen (ei ole) ja onko oleellisempaa uskoa asioita, joiden on syytä olettaa olevan totta kuin asioita, jotka tekevät onnelliseksi (minusta on).

Onneksi ateistisissa järjestelmissä ei ole koskaan pakotettu ihmisiä ajattelemaan tietyllä tavalla. Eiku miten se nyt olikaan...

Voi huoh, onko ihmisten historiantuntemus näin retuperällä?? Tai nykypäivänäkään tuntemus. Pata-ateistinen Kiinahan kärrää muslimeja, falun gongin harjoittajia ja muita uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä pakkotyöleireille 247 tänäkin päivänä. Poliittiset vangit vielä siihen päälle.

Ateismi on jumaluskon puuttumista, ei mitään muuta. Kiina ei toimi niinkuin toimii koska ateismi vaan koska totalitarismi. Ja ateismi taas ei ole sen enempää riittävä kuin välttämätönkään ehto totalitarismille. Myös uskonnot (ainakin monoteistiset) ovat yhteiskunnallisen päätöksenteon ohjaajina helposti luonteeltaan varsin totalitaristisia.

Ja vaikka olisit täysin oikeassakin, niin se ei muuta sitä, että tuossa lainauksessa verrattiin vääriä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskontoa ei myös tuputeta toisille kuten trans ideologiaa niin, ettei koulussa saa sanoa sukupulia olevan 2.  Ei nykyään ainakaan.

Oletko koskaan kuullut vaikkapa lähetystyöstä? Tai onko ovellasi käynyt jehovan todistajia?

Niin, tai pakkoliittäminen seurakuntaan (lapsikaste) tai uskonnon"opetus" kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Jännä että samaan aikaan tämän ketjun kanssa on ketju riman laskemisesta suosituissa. Itselleni uskonnollinen yhteisö merkitsee korkeaa rimaa. Ihmiset seurakunnassa ovat hyvinvoivia ja elämässäään menestyneitä omanarvontuntoisia aikuisia. Itse olen repaleinen sählääjä. Kuitenkin elämä kirkon piirissä tuntuu todella hyvältä. Pahalta tuntuu vain tavallisen hälyisen ja kiireisen maailman ja uskonnollisen rauhallisen ja valoisan elämän kontrasti. Ja sitä joutuu luonnollisesti elämässä kokemaan.

Ovat ihan samanlaisia sählääjiä kuin sinä itsekin olet. Olet vain idealisoinut seurakuntaa. Varsinkin, jos kyseessä on jokin lahko, siellä on paljon toipuvia addikteja jne. 

Kiva jos viihdyt, mutta muista että uskovaiset ovat ihan taviksia kuten itsekin olet. Muuten putoat turhan korkealta kuherruskuukauden jälkeen ja pahimmillaan tulet huijatuksi.

Fiktio ja fantasia ovat turvallinen ja vakaa kivijalka jolle rakentaa turvallinen ja hyvä elämä.

Käsittääkseni nykyään ei edes puhuta pappissäädystä. Se on mennyttä maailmankuvaa, joka taatusti oli tarpeen uppiniskaisen kansan opettamisesta huonosta Jumalan vastaisesta elämästä pois.

Nykyään jo pitkään pappi on ammatti muiden joukossa. Seurakunnasta tarkkasilmäinen erottaa, kuka pappi on uskossa Herraamme Jeesukseen Kristukseen ja kuka ei. Sille ei taideta mahtaa mitään. Papin viran saanut toimii siinä virassa, eikä ilman vahvaa uskoakaan yritä kääntää seurakuntaansa pois Jumalan armosta. Hekin ovat vain ihmisiä ja heillä on mahdollisuus tulla uskoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein ison asia aikuistumisessa on olla rehellinen itselleen ja ymmärtää myös se fakta että olet itse vastuussa omista päätökisistäsi ja valinnoistasi, älä vieritä vastuuta muille. Tuo kasvattaa sinua aikuiseksi ja järkeväksi. 

ÄLÄ vieritä vastuuta satu-olennolle kuka antaa kaikki anteeksi ja voit jatkaa samaa koheltamistasi....

Aikuinen asenne elämässä kasvattaa loogista päättelykykyä ja lopettaa turhat kotkottamiset sekä tämä uskovaisten asenne "Mutta MINÄ pääsen taivaaseen koska olen Jumalan valittu" on niin typerää oman egonsa nostattamista ja muiden alas painamista.

Jaa. Koska uskon, olen vastuussa koheltamisestani tuolle "satuolennolle" ja siksi se minimoi koheltamisen määrän, toki joskus lipeää. Lisäksi Raamatun mukaan eläminen on hyväksi ihmissuhteille, koska pyritään olemaan hyviä ja luotettavia toisille ihmisille.

No toimii joillekin, toisille ei. Osa uskovista on ottanut sen armon ja syntien anteeksiannon vähän liiankin hyvin opikseen ja koheltaa menemään saaden sitten aina kaiken anteeksi kun "katuvat".

Itse henkilökohtaisesti ajattelen myös että on paljon velvoittavampaa olla vastuussa teoistaan niille kanssaihmisille joita joutuu päivittäin kohtaamaan kun jollekin hyvin abstraktille jumaluudelle.

Minulla usko ei sulje pois vastuuta toiselle ihmiselle vaan nimenomaan velvoittaa vastuuseen toiselle ihmiselle Jumalan lisäksi. Raamattu sisältää paljon ohjeita ihmisten välisiin suhteisiin.

Maailmankaikkeus on iso paikka jossa ihminen on mitätön ja ohimenevä olento. Moni ei tätä ajatusta kestä vaan turvautuu mielikuvitusystävään.

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeus on iso paikka jossa ihminen on mitätön ja ohimenevä olento. Moni ei tätä ajatusta kestä vaan turvautuu mielikuvitusystävään.

ÖÖÖÖÖööööö.... Universumin laajuushan vain korostaa Herran suuruutta, koska on luonut sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeus on iso paikka jossa ihminen on mitätön ja ohimenevä olento. Moni ei tätä ajatusta kestä vaan turvautuu mielikuvitusystävään.

ÖÖÖÖÖööööö.... Universumin laajuushan vain korostaa Herran suuruutta, koska on luonut sen.

Väitteellesi ei ole todisteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskontoa ei myös tuputeta toisille kuten trans ideologiaa niin, ettei koulussa saa sanoa sukupulia olevan 2.  Ei nykyään ainakaan.

Oletko koskaan kuullut vaikkapa lähetystyöstä? Tai onko ovellasi käynyt jehovan todistajia?

Niin, tai pakkoliittäminen seurakuntaan (lapsikaste) tai uskonnon"opetus" kouluissa.

Millä ihmeen tavalla vauva pakkoliitetään seurakuntaan? Normaalit vanhemmat haluavat vain lapsensa parasta ja antaa parhaat mahdolliset valmiudet elämään. Lapsi on aikuistuttuaan täysin vapaa eroamaan seurakunnasta ja/tai kirkosta. Useimmat eivät halua. Tämä on sitä meidän kulttuuria, jota ei tule väheksyä tai yrittää hävittää. Samalla hävitetään, mitä suomalaisuus on. En tiedä onko sama käytäntö kaikissa luterilaisissa maissa, todennäköisesti on.

Juutalaiset ja muslimit ovat automaattisesti heti syntymänsä jälkeen jompaankumpaan uskontoon kuuluvia ja toiset ovat vapaita hylkäämään sen ja toiset eivät. Se on heidän kulttuuria, jota meidän tehtävä ei ole pilkata tai väheksyä. Aivan samalla logiikalla heidät pakkoliitetään isiensä ja äitiensä uskontoon.

Helluntailaiset ja muut vapaat seurakunnat taasen suosivat aikuiskastetta noudattaen kirjaimellisesti Raamatussa kuvattua Johannes Kastajan toimintaa. Jeesuskin kävi aikuiskasteella ja sai siinä Pyhän Hengen. Se on heidän hyväksymä toimintatapa, jota ei ole syytä arvostella.

Mielestäni uskonnollisten yhteisöjen eri toimintatavat ovat rikkaus ja mielenkiintoista lukea niistä.

Kyllähän elävä usko Jumalaan on hyvä asia, ja tuo rauhaa sydämeen. Aito usko, jossa rakkaus ja armo ovat keskiössä, antaa myös hyvät eväät kohdella niin itseä kuin muitakin lempeydellä ja rakkaudella, mikä taas tuottaa hyvinvointia ympäristöön..

Mutta uskonnon varjolla tehdään tänäkin päivänä paljon pahaa varsinkin pienemmissä uskonyhteisöissä, joissa lokeroidaan ihmiset näkyvien tekojen kautta eri asemaan. Esim. asiallisestikin asioita ihmettelevät tai ihmisten keksimiä sääntöjä kyseenalaistavat henkilöt erotetaan tai heidät otetaan silmätikuksi tai aletaan karttaa. Ja ihan Suomessa tämä, monissa uskonyhteisöissä edelleen voimassa. Ja tällainen toiminta todellakin traumatisoi ja tuottaa ympäristöön paljon pahaa. Tällainen hengellisen väkivallan toiminta pitäisi saada rikoslain piiriin, sillä tällaisesta seurannut kärsimys on yksilötasolla valtavan suurta.

Olen hengellinen, en laske itseäni varsinaiseksi uskovaiseksi. Sisälläni on yksinkertainen lapsenusko siihen että Taivaan Isä pitää minusta huolta.

Olen hyvin loogisella, matemaattisella alalla ja en varmasti vaikuta millään tavalla uskonnolliselta.

Kyllä tämä tekee minut onnelliseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Usko(uskonnollisuus) parantaa henkistä hyvinvointia.

2. Uskonnot heikentävät henkistä hyvinvointia.

3. Pappis-sääty tuhoaa henkisen hyvinvoinnin.

Kaikkein kammottavinta yllämainittujen lisäksi on kuitenkin se, että pappis-sääty tuhoaa myös suoran yhteyden Jumalan ja ihmisen välillä tehdäkseen itsensä näin tarpeelliseksi.

Se on anteeksiantamatonta.

Kristinuskoon ei kuulu ajatus suorasta yhteydestä Jumalan kanssa, vaan yhteys tulee mahdolliseksi Kristuksen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskontoa ei myös tuputeta toisille kuten trans ideologiaa niin, ettei koulussa saa sanoa sukupulia olevan 2.  Ei nykyään ainakaan.

Oletko koskaan kuullut vaikkapa lähetystyöstä? Tai onko ovellasi käynyt jehovan todistajia?

Niin, tai pakkoliittäminen seurakuntaan (lapsikaste) tai uskonnon"opetus" kouluissa.

Millä ihmeen tavalla vauva pakkoliitetään seurakuntaan? Normaalit vanhemmat haluavat vain lapsensa parasta ja antaa parhaat mahdolliset valmiudet elämään. Lapsi on aikuistuttuaan täysin vapaa eroamaan seurakunnasta ja/tai kirkosta. Useimmat eivät halua. Tämä on sitä meidän kulttuuria, jota ei tule väheksyä tai yrittää hävittää. Samalla hävitetään, mitä suomalaisuus on. En tiedä onko sama käytäntö kaikissa luterilaisissa maissa, todennäköisesti on.

Juutalaiset ja muslimit ovat automaattisesti heti syntymänsä jälkeen jompaankumpaan uskontoon kuuluvia ja toiset ovat vapaita hylkäämään sen ja toiset eivät. Se on heidän kulttuuria, jota meidän tehtävä ei ole pilkata tai väheksyä. Aivan samalla logiikalla heidät pakkoliitetään isiensä ja äitiensä uskontoon.

Helluntailaiset ja muut vapaat seurakunnat taasen suosivat aikuiskastetta noudattaen kirjaimellisesti Raamatussa kuvattua Johannes Kastajan toimintaa. Jeesuskin kävi aikuiskasteella ja sai siinä Pyhän Hengen. Se on heidän hyväksymä toimintatapa, jota ei ole syytä arvostella.

Mielestäni uskonnollisten yhteisöjen eri toimintatavat ovat rikkaus ja mielenkiintoista lukea niistä.

Suomalaisuus ei ole luterilaisuutta. Älä omi suomalaisuutta luulevaisille.

Kaikki uskonnot, jotka iskostavat uskomuksiaan lapsille ovat huonoja eikä mikään rikkaus.