Te jotka soittelette työhakemuksenne perään, mitä asiaa teillä oikein on?
Itse en ole koskaan soittanut. Jos ei ole mitään oikeaa asiaa, niin miksi edes soittelisikaan. Eikö se työhakemus jo itsessään ole indikaattori, että on kiinnostunut kyseisestä työstä, ei kai sen perään mitään hupisoittoja tarvita?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis millä alalla oikein rekrytoit? Ja mitä nuo hakijat oikein soittelevat? Mikset tee rekryilmoituksesta sellaista, josta ilmenee olennaiset tiedot? Ja eikö tuosta hakuprosessin etenemisestä pitäisi puhua jo haastattelussa eikä haastattelun jälkeen? Onhan se nyt moka rekrytoijalta jos ei sen vertaa saa kakistettua ulos haastattelutilanteessa.
Viestisi perusteella tulee mieleen että ehkä sinä voit parantaa omia mahdollisuuksiasi parhaiten sillä että et ole yhteydessä.
Se on ihan totta, olen kaikki työni saanut sillä etten ole soittanut perään.
Vierailija kirjoitti:
Itse rekrytoijana pidän pelkästään positiivisena jos hakija osoittaa aktiivisuutta. Tietysti jos soittaa ihan ilman asiaa niin vaikutus voi olla vähän outo, mutta on ihan asiallista vaikkapa soittaa ennen hakemuksen jättämistä kysyäkseen avoimesta paikasta jotain sellaista mikä ei ilmoituksesta käy ilmi.
Samoin haastattelun jälkeen voi hyvin olla yhteydessä (esim sähköpostitse) ja tarjota jotain lisätietoa tai vaikka kysyä miten prosessi etenee.
Olen usein ihmetellyt miten harva hakija on mitenkään yhteydessä hakemuksensa lähettämisen jälkeen. En pidä sitä hakijalle miinuksena (paitsi ehkä joihinkin myynnin tehtäviin) mutta pienen plussan siitä aina saa.
Onpa mennyt naurettavaksi työnhaku nykyään. Eikö riittävä aktiivisuuden osoitus olekaan se hakemus? Miksi sitten on luotu aktiivimalli? Miksi ette palkkaa ensimmäistä joka tulee paikan päälle kysymään jotain? Eikö se ole vielä isompi viesti aktiivisuudesta? Saako siitä isommat plussat? Entä jos tuo kahvia ja pullaa? Onko paikka varmasti minun vai pitääkö olla joku trendikkäämpi lahjomus mukana?
Vierailija kirjoitti:
Soittaja saa työpaikan.
Siksi.
Eiköhän se vähäsen riipu myös haettavasta työpaikasta. Esim. tavalliseen suorittavan tason työpaikkaan voi olla kymmeniä jos ei satoja hakijoita, ei niihin ole tarkoitus soitella (lue: häiriköidä) ennen tai jälkeen hakemuksen/haastattelun, jos ei oikeasti ole jotain merkittävää asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän hakemuksen perään soittaminen osoittaa oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta sekä kiinnostusta työpaikkaa kohtaan. Miksi ilmoituksessa julkaistaan puhelinnumero jos halijan ei haluta soittavan siihen. Hyvä tapa tehdä jaottelua oikeasti työpaikasta kiinnostuneiden ja työkkärin pakottamana hakemien kesken. Toki jos ilmoituksessa mainitaan ajankohta, milloin on suotavaa ottaa yhteyttä soittamalla, niin sitä tulisi noudattaa.
Puhelinnumero on sen takia, että voi soittaa, jos on oikeasti jotain kysyttävää. Ei sinne soiteta kysyäkseen niitä asioita mitä on jo ilmoituksessa mainittu tai jotain turhanpäiväistä.
Ei ole varaa työnhakuunkaan jos pitäisi vielä soitella kalliita puheluita hakemuksen jättämisen jälkeen. Ne joilla on töitä ja tuloja, puhelut ei varmaankaan vaikuta maksavan "mitään", mutta työttömälle ne ovat merkittävä kuluerä. Halvimmat liittymät ovat halpoja niin pitkään kun ei tarvitse soittaa eikä lähetellä tekstiviestejä.
Haluavat tyrkyttää itseään haastatteluun.
Lisäksi tähän soitteluun myös kannustetaan erilaisissa ohjeissa, joita työnhakupalveluissa annetaan. Kun soitat olet aktiivinen ja innokas, se joka ei soita, jää huomiotta.
Tietysti sitä voisi soittaa hakemusta laittamatta. Joihinkin hommiin on tarkoituskin hakea soittaen.
Mä soitin nykyiseen työhöni haastattelun jälkeen perään. En muista, oliko haastattelussa vai sen jälkeinen puhelinsoitto, jossa alustavasti paikkaa lupailtiin ja luvattiin palata asiaan tyyliin seuraavan viikon aikana. Soitin sitten seuraavan viikon perjantaina iltapäivästä, että onko asia edennyt. (Taustalla oli joku, että pitää varmistaa saako palkata vai vapautuuko toisesta yksiköstä joku työhön sovelias). Omaa mielenrauhaani sillä tavoittelin, ja samalla vähän muistutusta, että tässä on prosessi käynnissä. Haastattelija ei ollut hr-ihminen, vaan teki haastattelun ihan muun työn ohessa. Siinä se helposti hautautuu.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kuulostaa erittäin epäsosiaaliselta yksilöltä, jota kukaan ei halua työyhteisöönsä. Niin se on yhteisö, jossa pitää tulla toimeen muiden ihmisten kanssa kommunikoimalla, ei olettamalla että muut lukevat ajatuksia.
Mutta niinhän ne TE-toimistossa kehottavat soittamaan työpaikan perään joka kerta. Työhakijoiden hakemukset ovat persoonattomia lurituksia, joista mikään ei jää työantajan mieleen. Kun niitä on useampi sata, on todella vaikeaa valita potentiaaliset haastateltavat. Työpaikan perään soittaminen osoittaa astetta suurempaa kiinnostusta ja motivaatiota työhön. Työpaikalla ei kuitenkaan eletä paperilla.
TE-toimiston työnhakutoimet ja -ohjeet ovat lähinnä haitaksi rekrytoiville yrityksille. Se pakkohakemusten tulva ja tarpeettomat yhteydenotot ajavat siihen, että ilmoitukset jätetään kokonaan julkaisematta ja etsitään työntekijää esimerkiksi nykyisten työntekijöiden suosituksilla.
Kyllä se hakemus ja CV painaa enemmän kun joku tyhjänpäiväinen soittelu. Sitä varten se haastattelu on että siellä voi kysyä puolin ja toisin. Enkä mä edes usko että ne soittelut jää rekryäjien mieleen.
Kuten tästäkin keskustelustakin käy ilmi niin se riippuu täysin rekrytoijasta. Jollekin se voi olla positiivinen, toiselle negatiivinen ja kolmas ei muista puhelun jälkeen edes kuka soitti.
Jep, ja lisäksi haettava tehtävä, yrityksen kulttuuri ja tehtävän senioriteettiaste vaikuttavat paljon.
Se on kuitenkin hyvä muistaa, että useimpiin tehtäviin tulee paljon hakemuksia ja ensimmäiseen haastatteluun kutsuttavien valinta ei joskus merkittävästi poikkea lottoarvonnasta koska paperilla kaikki hakijat voivat vaikuttaa tehtävään soveltuvilta. Katsotaan muiden töiden välissä 50 cv:tä läpi ja koitetaan valita sieltä 5-6 ketä ehditään haastatella.
Usein papereiden perustella hakijoita ei pysty laittamaan mihinkään selkeään paremmuusjärjestykseen mikäli kaikki täyttävät tehtävän yleiset vaatimukset. Hakemuskirjeet ovat kaikilla aika samanlaisia ja niiden informaatioarvo on usein aika vähäinen. Jokainen vakuuttaa olevansa ahkera, motivoitunut ja aloitekykyinen.
Jos hakijoiden papereiden joukossa on tässä vaiheessa (haastatteluun kutsuttavia valittaessa) joku sellainen joka soitti edellisellä viikolla kun oli ilmoituksessa mainittu soittoaika, kyseli fiksuja, vaikutti kiinnostuneelta ja jätti hyvön kuvan itsestään, niin kyllä hänellä on selvästi paremmat mahdollisuudet päästä haastatteluun. Joslus jopa silloin vaikka cv:ssä olisikin jotain aukkoja tai joku vaadittava yksittäinen taito puuttuisi.
Sanoisin että ketään ei palkata aktiivisuuden takia, mutta jos pystyy osoittamaan aktiivisuutta fiksulla ja haettavaan tehtävään sopivalla tavalla niin ei siitä ainakaan haittaa ole.
Itse olen toiminut 15 vuotta rekrytoivana esimiehenä tiedotekniikan palvelualalla.
Luulen että tässä on myös eroa että puhutaanko julkisesta vai yksityisestä sektorista. Yksityisellähän voi palkata kenet vain, mutta julkisella pitää palkata pätevin kelpoisuusehdot täyttävä hakija, jolloin soittelulla ei ole mitään merkitystä, ja hyvä näin. Yhä useammat organisaatiot sitä paitsi hoitavat rekrytoinnin nykyään anonyymisti, joten minä näen tuollaisen soittelijoiden suosimisen suoraan sanottuna hyvin vanhanaikaisena ja tasa-arvoa etäännyttävänä. Ei ole tätä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Jep, ja lisäksi haettava tehtävä, yrityksen kulttuuri ja tehtävän senioriteettiaste vaikuttavat paljon.
Se on kuitenkin hyvä muistaa, että useimpiin tehtäviin tulee paljon hakemuksia ja ensimmäiseen haastatteluun kutsuttavien valinta ei joskus merkittävästi poikkea lottoarvonnasta koska paperilla kaikki hakijat voivat vaikuttaa tehtävään soveltuvilta. Katsotaan muiden töiden välissä 50 cv:tä läpi ja koitetaan valita sieltä 5-6 ketä ehditään haastatella.
Usein papereiden perustella hakijoita ei pysty laittamaan mihinkään selkeään paremmuusjärjestykseen mikäli kaikki täyttävät tehtävän yleiset vaatimukset. Hakemuskirjeet ovat kaikilla aika samanlaisia ja niiden informaatioarvo on usein aika vähäinen. Jokainen vakuuttaa olevansa ahkera, motivoitunut ja aloitekykyinen.
Jos hakijoiden papereiden joukossa on tässä vaiheessa (haastatteluun kutsuttavia valittaessa) joku sellainen joka soitti edellisellä viikolla kun oli ilmoituksessa mainittu soittoaika, kyseli fiksuja, vaikutti kiinnostuneelta ja jätti hyvön kuvan itsestään, niin kyllä hänellä on selvästi paremmat mahdollisuudet päästä haastatteluun. Joslus jopa silloin vaikka cv:ssä olisikin jotain aukkoja tai joku vaadittava yksittäinen taito puuttuisi.
Sanoisin että ketään ei palkata aktiivisuuden takia, mutta jos pystyy osoittamaan aktiivisuutta fiksulla ja haettavaan tehtävään sopivalla tavalla niin ei siitä ainakaan haittaa ole.
Itse olen toiminut 15 vuotta rekrytoivana esimiehenä tiedotekniikan palvelualalla.
Anna muutama esimerkki noista fiksuista kysymyksistä, joita on sinun kuultesi esitetty siinä vaiheessa, kun ei ole vielä valittu haastatteluun kutsuttavia.
Jos soittaa antaakseen lisätietoja itsestään, kuten on edellä mainittu, kertoo rekrytoijalle sen, ettei ole tehnyt hakemustaan kovin huolellisesti. Hakemuksen lähettämisen ja haastattelukutsun välissä kyselemiseen pitää taas olla tosi hyvä syy, jottei vaikuta siltä, että on lukenut iltapäivälehtien "näin teet vaikutuksen rekrytoijaan, joka ei tunnista nuoleskelua" -artikkeleita. Voin toki olla väärässä, mutta nyt sen asian voi korjata.
Vierailija kirjoitti:
Soittaja saa työpaikan.
Siksi.
Joka kerta kun tästä asiasta käydään keskustelua niin maireasti hymyilevä HR:n täti tulee selittämään miten vain ne aktiiviset omaa brändiään joka somekanavassa ylläpitävät maanisen hypersosiaaliset peräänsoittelijat pääsevät edes ensimmäiselle kierrokselle.
Todellisuus on sitten se että varattua tuuttaavan rekrytoivan esimiehen puhelimessa ärähtää lopulta tuhannen kyrpiintynyt tyypi että "Vittuakos tänne soittelet. Ilmoituksessa oli kaikki tarvittavat tiedot eikä tänne kaivata amatöörejä jotka eivät osaa edes lukea tai ymmärrä lukemaansa. Annas kuule vielä se nimesi uudelleen niin ilmoitan sen HR:ään..."
Pomo sanoi kun osallistuin uuden työntekijän rekrytointiin että tyrkkyjä hän ei valitse. Vuosien kokemuksella.
Ei se rekrytoija ole iloinen että joku vielä soittaa. Rasite se on joka ikinen kerta. Ikään kuin ei ole tarpeeksi tekemistä.
Joskus aiemmin 2000-luvulla soittelin hakemusten perään, mutta ei sillä ollut mitään vaikutusta töihinpääsyyn. Välillä olin kylläkin töissä rekrykurssin kautta, mutta nyt taas työttömää ollessa en soittele enää hakemusten perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ihmiset soittaa siksi että tällä soitolla voisivat kohottaa omaa paikkaansa hakijoitten joukosta.
Valitettavasti on todettava että haaststtelija/ valitsija on varannut tietyn ajan hakemuksiin perehtymiselle ja on tekemässä ihan toista työtä kun joku hakija soittaa ja tilanne on hänelle ehkä vain ärsyttävä.
Joten, odottakaa rauhassa. Jos teidät haastatellaan niin teihin ollaan yhteydessä.Olisi mielenkiintoista tietää, että korreloiko soittelu sen kanssa että tulisi valituksi työhön. Onko joku joskus jättänyt palkkaamatta muuten pätevämmän ja sopivamman työntekijän vain sen takia ettei soittanut hakemuksensa perään ja kysellyt tyhmiä. Harvoinhan hakuprosessin aikana todellisuudessa on mitään oikeaa kysyttävää, kysyy sitten haastattelussa.
Tulee yksi tapaus mieleen missä oli kaksi kokemuksensa perustella suunnilleen samalla viivalla olevaa hakijaa.
Toinen ei ollut missään yhteydessä oma-aloitteisesti ja toinen taas oli asiallisesti yhteydessä ennen hakemuksen lähetystä, laittoi haastattelun jälkeen kiitos viestin ja muutamia lisätietoja kokemuksestaan, ja soitteli muutama viikko haastiksen jälkeen (kun meistä ei ollut kuulunut mitään kun oli muita töitä välissä) kysyäkseen miten prosessi on etenemässä ja tarvitsenko jotain lisätietoja.
Samaan aikaan toisesta, paperilla jopa vähän pidemmän kokemuksen omaavasta, hakijasta ei kuulunut mitään.
Haettiin myyntipäällikköä yritysten väliseen kaupankäyntiin jossa kyky olla proaktiivisesri yhteydessä asiakkaisiin, ymmärtää heidän tilannetaan ja luoda yhteistyösuhteita (sosiaaliset taidot) ovat tärkeitä tehtävässä menestymisen kannalta.
Arvaa kumpi palkattiin?
Aika usein rekrytoinneissa on loppusuoralla 2-3 ehdokasta joiden välillä ei aina ole helppoa tehdä eroa. Aktiivisuudella voi siinä tilanteessa saada pienen plussan.
Hei kiitti vinkistä, oon parin haastattelun jälkeen jääny harmittelemaan kun en ole muistanut sanoa paria olennaista juttua niin taidanpa ens kerralla laittaakin viestillä perään :) Oon aina aika varovainen kun en halua häiritä ketään mutta pitää rohkaistua, heh.
Ilmaisen aktiivisuuteni ja aidon kiinnostuksen kyseistä työpaikkaa kohtaan ja samalla viestin vaivihkaa että kello käy enkä ole välttämättä kohta enää saatavilla.
En todellakaan soittele. Kyllä sieltä otetaan yhteyttä jos ovat kiinnostuneita. Jos eivät ole niin eivät ole.
En mä jotain työhakemusta kauhean vakavasti ota.