Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen rakentanut elämän, jota en jaksa elää :(
18.08.2023 |
Hyväpalkkainen työ pääkaupunkiseudulla, omistusasunto kivalla alueella, auto ja 3 lasta. Jo useamman vuoden on tuntunut siltä etten pysty enää. Työ ei inspiroi, mikään ei innosta, kaupungissa on paha olla, ruuhkat ärsyttää ja ahdistaa, tilanne on ajautunut siihen pisteeseen, etten meinaa pystyä menemään edes ruokakauppaan, kun hälinä, tuhannet vaihtoehdot ja loputtomat käytävät tuntuu niin vastenmielisiltä. Haluaisin ottaa loparit, myydä asunnon ja muuttaa maalle vuolemaan kaarnaveneitä. Mutta lasten koulut, kaverit ja harrastukset on täällä. Vielä vuosia. Mietin josko luopuisin edes autosta ja vaihtaisin työpaikkaa, mutta en tiedä mihin vaihtaisin. Olen ihan uuvuksissa ja sekaisin ja loppu.
Ja tiedän miten asiani on hyvin, mutta se ei auta kun tuntuu niin pahalta.
Kommentit (55)
Jos asiat ovat hyvin silloin ei tunnu pahalta. Kuulostaa että sinulla on taloudellisesti asiat hyvin, mutta henkisesti voit todella pahoin. Oletko keskustellut asiasta perheen kanssa? Joskus muutto pienempiin ympyröihin voi olla hyväkin ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologille mars, voin suositella lämpimästi. Töiden kautta todennäköisesti saat ilmaiseksi, lääkäriltä lähete
Olisi kannattanut lukea rakennusohjeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsilla toista vanhempaa? Onko mahdollista tilata ruoka kotiin? Hyväpalkkainen työ, auto ja 3 lasta ovat kova homma kenelle tahansa.
Lomalle lomps. Jollain tapaa. Myy auto ja ota ommoo ommoo. Et tee mitään minkä voit teettää toisilla. Min. 2 kk. Ellei ta myötämielinen puhu tt-lääkärin kanssa. Siinä kun lepäät ja mietit alkuun niin tiedät paremmin mitä voi ja kannattaa tehdä. Hyvä kun havahduit ajoissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnon oravanpyörän oot kehitellyt itelles ja nyt piiputtaa.
Neljän kohdan arvolistassasi kolme ekaa on materialistista. Ei ihme, että oot henkisesti (ja hengellisesti) takki aivan tyhjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä mieti lastesi kouluja ja harrastuksia siinä vaiheessa, kun itse olet loppu!
Mieti itsesi hyvinvointia, se on lapsillesikin tärkeintä. Muuttakaa maalle.
Et voi yhtään ottaa palkatonta lomaa ja mennä vuolemaan niitä kaarnaveneitä jonnekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tosiaan aloittaa siitä, että vähentää työtaakkaa ja ottaa sairaslomaa uupumuksen takia, jos voi. Ja kaikki ylimääräinen pois, mitä ei ole hengissä säilymisen takia pakko tehdä. Jos työ hyväpalkkainen, mieti miten voit ulkoistaa kaikkea tekemistä, joka muuten kuluttaa. Kannattaa nyt priorisoida oma hyvinvointi.
Toki on mahdollista, että olet kasvanut aiemmista valinnoista ohi - mutta jos näin, niin sitten tekisit varmaan vain tyytyväisenä uusia valintoja? Eli eka jaksaminen ehkä kuitenkin kuntoon ja sitten vasta isoja muutoksia.
Terapia olisi tärkeä, ja ehkä myös joku kehoterapia, kuten Rosen-terapia tai akupunktio. Auttavat.
Burnoutiin ei kai sairaslomaa saa vaikka siitä voi seurata pysyvä työkyvyttömyys. Masennusdiagnoosilla saisit 3kk sairaslomaa, mutta haluatko sitä diagnoosia sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankoon? Tai joku rauhallisempi asuinalue, meri?
Olisiko tukiperhe mitään? Minua auttoi kun sain lapseni viikonloppuleiri toimintaan, sain itse levätä. Oli työ, auto ja totaaliyksinhuoltajuus.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa burn outilta.
Tämä sama ajatus.
Olen kokenut. Ja ihan pikkukaupunginkin ympyrät tuntuivat ahdistavilta.
Mulla sama mutta ommoo lommoo ja härski huumori. Sillä pääsee pitkälle.
Ajatukset pois töistä, keksin muuta tärkeämpää ajateltavaa.
Ala etsimään uutta työtä. Kaupastakin voi tilata etukäteen ja haet vain valmiiksi pakatut ostokset. Tai teet vähän laskelmia, riittääkö vaikka 70% tuntien palkka, jos voit tiputtaa työtunteja.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa burn outilta.