Teinin käytös
Teinityttöni käytös minua kohtaan on mennyt tosi ikäväksi. Äyskii, tiuskii, pyörittelee silmiään, ei kerro asioistaan mitään ja tuntuu että on sulkenut minut elämästään pois. On useamman kerran huutanut, että olen huonoin äiti ikinä. Kaiken muun vielä kestän ja tiedän että kuuluu ikään, mutta tuo huonoksi äidiksi nimittely menee todella ihon alle. Olen ollu hänelle sata kertaa parempi äiti kuin oma äitini on minulle koskaan ollut ja silti en olisi hänelle tuollaista koskaan kehdannut sanoa. Tuntuu että yritän parhaani ja sekä tyttären että oman äidin puolelta tulee pelkkää kuraa niskaan. Pitääkö minun kasvattaa paksumpi nahka vai missä menee raja? Miten suhtautuisitte tuollaiseen kommenttiin? Ja ei, en väitä olevani täydellinen vaan ruuhkavuosia elävä väsynyt keski-ikäinen jolla alkaa olla takki tyhjä.
Kommentit (22)
Aikuinen on tietysti se vakaa "ikihonka", jonka luokse palataan, kun äitiä tarvitaan. Pysy siis sellaisena äläkä ainakaan ryhdy riitelemään kaikenmaailman pikkuasioista, puhumattakaan vertailemisesta toiseen perheeseen ja toisen perheen teiniin, se on kamalaa. Jokuhan sai teinisi suuttumaan, mikä se oli?
Eli kaksi vuotta pitää kiltisti kuunnella räkytystä ja haistattelua. Käytöstapoja ei tietenkään saa vaatia. Äiti vaan kääntää toisen posken ja antaa kuran sataa päivästä toiseen päällensä. Reilukerhomeininkiä! Onneksi oon lapseton.