Feissarit anomassa rahaa
Törmäsin taas kerran Punaisen Ristin feissariin, joka hyvin aggressiivisesti yritti saada minua kuukausilahjoittajaksi. Ei auttanut, vaikka kerroin, että minulla ei todellakaan ole rahaa (opiskelija) aina edes omiin välttämättömyyksiin.
Kun kysyin, että voisinko auttaa jotenkin muuten kuin rahallisesti, niin meni luu kurkkuun. Eikä ollut ensimmäinen kerta, kun tarjoudun hyväntekeväisyystyöhön pelkän rahan lahjoittamisen sijasta. Mitä eroa siinä on, antaako avun rahana vai tekoina? Kertokaa.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Joo ei kiinnosta mikään kuukausilahjoitus.
Käteistä voisin tyhjentää taskuista, mutta mihinkään kuukausimaksuihin en ala.
Nimenomaan. Sanoin monta kertaa feissarille, että lahjoitan kyllä toisinaan käteistä, jos minulla on ylimääräistä, mutta kuukausilahjoittajaksi en sitoudu. Mumisi jotain siitä, että "ei tarvii lahjoittaa joka kuukausi". No, miksi sitten pitäisi sitoutua antamalla omat henkilötiedot Punaiselle Ristille?
Ei tullut kauppoja.
Miksi jäit puhumaan sille mitään? No okei, jäin itsekin usein kilttinä nuorena, mutta nykyään kävelen hidastamatta ohi, en katso päinkään ja jos ne sanoo jotain niin tiukka "ei kiitos".
Saatanan kusisia mulkkuja noi feissarit ja järjestöt.
Siinä on se ero, että annetusta eurosta jää hyvin iso osa järjestön omiin taskuihin.
Ei kiitos riittää. Jotkut tosin jää itkemään perään. Pesisivät ne partansa edes joskus.
En IKINÄ puhu noille mitään. Välttelen katsekontaktia ja juoksen karkuun. En ikinä kehtaisi itse häiritä ihmisiä tuolla tavalla. Lahjoitan silloin kun haluan, suoraan sinne minne haluan. En tarvitse näitä "välikäsijärjestöjä" siihen ottamaan välistä hallintokuluja ja pomomiesbonusta.
Mulla on periaate että en lahjoita mihinkään sellaiseen rahaa josta pyydetään lahjoittamaan.
Näin ollen tuen vain eläinsuojeluyhdistyksiä.
Joo ei kiinnosta mikään kuukausilahjoitus.
Käteistä voisin tyhjentää taskuista, mutta mihinkään kuukausimaksuihin en ala.