Onko kotiäiteydessä jotain pahaa vai miksi meitä usein haukutaan?

Minulla ei ole mitään teitä kotiäitejä vastaan. Sitä vain ihmettelen, että miksi koette tarvetta hyökätä vihaisesti muita kohtaan? Eihän se, että puolustelee omia oikeuksiaan tarkoita, että pitää alkaa haukkua muita. Varmaan tekin tunnette jonkun äidin, jonka lapsi on onnellisesti päiväkodissa tai jopa jonkun tyytyväisen naisen, joka on töissä kivassa päiväkodissa.

Se ei vaan oo nyt IN. Ehkä joskus tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus kotiäitejä kohtaan siinä on taustalla.

Mistä pitäisi olla kade? Kun katsoo teitä plösöjä puistoissa j kauppakeskuksissa juoruamassa hampuusin näköisinä.

Vapaudesta valita. Sinun on mentävä töihin, sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, vaikka kuinka haluaisit.

Täh? Kyllähän tässä maassa ihan kuka vaan voi jättäytyä työttömäksi. Kyllä työssäkäynti on nimenomaan valinta. Niinkuin on kotiäitiyskin. Työttömyys ei aina ole. Mutta miksi kukaan olisi kateellinen toisen valinnoista?

Kotiäitiys kestää enimmillään kymmenen vuotta. Ei siitä siis ole elämänuraksi, se kannattaisi työssäkäyvien äitien tajuta.

Itse olin juuri sen 10 vuotta kotona, kun sain neljä lasta seitsemässä vuodessa 90-luvulla. Itse 50-luvun opettaja-äidin lapsena kaipasin äitiä paljon, ja siksi halusin itse olla lähellä lapsiani.

Täällä on ihme käsitys, että kotiäidin mies olisi jotenkin rikas. Oma  mieheni free lancer -toimittajana oli pienituloinen, eikä hän mitään eläkevakuutusta voinut minulle kerätä. Köyhyydessä elettiin, Ladalla ajettiin, lasten harrastukset maksoivat isovanhemmat.

Tein sitten työuraa loppupäästä vähän pitempään niin sain sentään 1700 nettoeuron eläkkeen.

Kyllä nyt eläkkeellä harmittaisi, jos olisin lähtenyt töihin kesken lasten varhaislapsuutta. Kotiäitiys oli ihanaa aikaa, ja hyvin vapaata. Suosittelen niille, jotka tulee toimeen lastensa kanssa hyvin ja pitää siitä. Jos ei jaksa olla lasten kanssa ja siitä tulee ikävystynyt olo, en suosittele.

Niille, jotka kutsuvat kotiäitejä loisiksi, muistuttaisin, että tarhapaikka on paljon kalliimpi kuin kotiäidin saama korvaus. Valtio tukee enemmän töissä käyviä äitejä kuin kotona olevia.

Kotiäitiyden jälkeen menin yliopistoon takaisin tekemään täydentäviä opintoja, sitten tein muutaman vuoden sijaisuuksia ja ta-daa, sain viran, jolta sitten aikanaan jäin eläkkeelle.

Suomi on jatkuvan koulutuksen mallimaa, aina voi kouluttautua lisää tai kokonaan toiseen ammattiin kotiäitiyden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No katso miten kävi Helena Koivulle. Kenenkään naisen ei kannata jättäytyä miehen varaan.

Koska HK teki huonon diilin. Joku toinen voi tehdä paremman.

Minkä huonon diilin? Onko sun miehesi kustantanut sulle luksus elämän ja sitten antanut vielä miljoonan siihen päälle? Luulenpa että ei, joten olet tainnut tehdä tosi huonon diilin jos luksus elämän ja miljoona euroa mieheltä on huono diili. Mikko Koivu teki kyllä huonon diilin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli sulla on Ap noin kolme lasta, ja näistä nuorin on noin 1-vuotias ja vanhin on 5-vuotias. Aiot siis olla kotiäitinä vielä seuraavat kuusi vuotta vähintään. Kuuden vuoden päästä esikoisesi on alakoulun viidennellä luokalla. Kasvatat hänet uskomaan, ettei hänen tarvitse osata auttaa kotitöissä tai siivoamisessa tai ruoanlaitossa. Teet hänelle suuren karhunpalveluksen, sillä jos kyseessä on poika ja hän joskus hankkii tyttöystävän, niin on aika hiilenä se nainen, joka joutuu tekemään kaikki kotityöt yksin ja yrittämään opettaa sitä aikuista lasta kotitöihin ja ahkeruuteen. Puhumattakaan siitä, että kun sun mies ottaa eron tuossa noin kahdeksan vuoden päästä, sun on vaikea itse saada töitä koska ei ole työkokemusta eikä oikein koulutustakaan. Sulla ei ole säästöjä etkä saa hyvää eläkettä. Sitten kun sun poikasi haluaa ostaa asunnon yhdessä tyttöystävänsä kanssa, susta ei ole rahallisesti mitään apua, koska sä olet ihan pa, ja tyttöystävä perheineen rahoittaa kaiken, kas kun tyttöystävän perheessä vanhemmat ovat samalla käyneet töissä ja opiskelleet, kun lapset ovat olleet töissä. Sitten sä yrität epätoivoisesti kuusikymppisenä saada vielä töitä, kun tajuat että hei sähän saat hyvin pientä eläkettä, koska olet tuhlannut naisen parhaat työelämävuodet kotoilemalla. Sitten sä ihmettelet, miksei pojan tyttöystävä halua jatkuvasti tuoda lapsenlapsia näytille. Terveisiä sinne sohvalle kotiäidin kasvattaman miehen tyttöystävältä, esimerkit ovat tosielämästä.

Mitä ihmettä oikeasti? Ollaan kotiäitien kasvattama korkeasti koulutettu pariskunta ja ihan omilla tuloilla on asunnot, autot ja mökit hankittu. Minun mielestäni vanhemmat tekevät ison karhunpalveluksen rahoittamalla ja silottelemalla lasten elämää. Lapset eivät opi tienaamaan rahaa itse tai ylipäänsä itsenäistä elämää. Joten se on ihan vihonviimeinen syy jättää kotiäitiys (tai isyys) väliin, että lapselle voisi antaa rahaa.

Millä tavalla teidän kotiäidit ja koti-isät ovat opettaneet teille opiskelun ja kovan työn merkityksen? Hehän eivät itse ole tienanneet yhtään rahaa, joten selittelysi ontuu pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus kotiäitejä kohtaan siinä on taustalla.

Mistä pitäisi olla kade? Kun katsoo teitä plösöjä puistoissa j kauppakeskuksissa juoruamassa hampuusin näköisinä.

Vapaudesta valita. Sinun on mentävä töihin, sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, vaikka kuinka haluaisit.

Täh? Kyllähän tässä maassa ihan kuka vaan voi jättäytyä työttömäksi. Kyllä työssäkäynti on nimenomaan valinta. Niinkuin on kotiäitiyskin. Työttömyys ei aina ole. Mutta miksi kukaan olisi kateellinen toisen valinnoista?

Kotiäiti on eriasia kuin työtön. Kotiäiti ei nosta työttömyyskorvausta, eli ei todella kenellä tahansa Suomessa ole tähän mahdollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli sulla on Ap noin kolme lasta, ja näistä nuorin on noin 1-vuotias ja vanhin on 5-vuotias. Aiot siis olla kotiäitinä vielä seuraavat kuusi vuotta vähintään. Kuuden vuoden päästä esikoisesi on alakoulun viidennellä luokalla. Kasvatat hänet uskomaan, ettei hänen tarvitse osata auttaa kotitöissä tai siivoamisessa tai ruoanlaitossa. Teet hänelle suuren karhunpalveluksen, sillä jos kyseessä on poika ja hän joskus hankkii tyttöystävän, niin on aika hiilenä se nainen, joka joutuu tekemään kaikki kotityöt yksin ja yrittämään opettaa sitä aikuista lasta kotitöihin ja ahkeruuteen. Puhumattakaan siitä, että kun sun mies ottaa eron tuossa noin kahdeksan vuoden päästä, sun on vaikea itse saada töitä koska ei ole työkokemusta eikä oikein koulutustakaan. Sulla ei ole säästöjä etkä saa hyvää eläkettä. Sitten kun sun poikasi haluaa ostaa asunnon yhdessä tyttöystävänsä kanssa, susta ei ole rahallisesti mitään apua, koska sä olet ihan pa, ja tyttöystävä perheineen rahoittaa kaiken, kas kun tyttöystävän perheessä vanhemmat ovat samalla käyneet töissä ja opiskelleet, kun lapset ovat olleet töissä. Sitten sä yrität epätoivoisesti kuusikymppisenä saada vielä töitä, kun tajuat että hei sähän saat hyvin pientä eläkettä, koska olet tuhlannut naisen parhaat työelämävuodet kotoilemalla. Sitten sä ihmettelet, miksei pojan tyttöystävä halua jatkuvasti tuoda lapsenlapsia näytille. Terveisiä sinne sohvalle kotiäidin kasvattaman miehen tyttöystävältä, esimerkit ovat tosielämästä.

Mitä ihmettä oikeasti? Ollaan kotiäitien kasvattama korkeasti koulutettu pariskunta ja ihan omilla tuloilla on asunnot, autot ja mökit hankittu. Minun mielestäni vanhemmat tekevät ison karhunpalveluksen rahoittamalla ja silottelemalla lasten elämää. Lapset eivät opi tienaamaan rahaa itse tai ylipäänsä itsenäistä elämää. Joten se on ihan vihonviimeinen syy jättää kotiäitiys (tai isyys) väliin, että lapselle voisi antaa rahaa.

Millä tavalla teidän kotiäidit ja koti-isät ovat opettaneet teille opiskelun ja kovan työn merkityksen? Hehän eivät itse ole tienanneet yhtään rahaa, joten selittelysi ontuu pahasti.

Mitenniin eivät ole tienanneet yhtään rahaa? Mistö sinä sen tiedät?? Ja millä he sitten elävät jos ei ole yhtään rahaa? Mitä ihmettä sopotat??

Ap itsekin syyllistyy kotiäitien vähättelyyn kertomalla olevansa "kotona vaan". Ei, ei kotiäitiys ole mikään "vaan", se on tärkeää ja arvokasta työtä. Jos olisi sinut valintansa kanssa, sitä voisi ylpeänä ja onnellisena kertoa näille kulmakarvojen kohottelijoille, että haluttiin tehdä tällainen valinta kun se oli mahdollinen.

Uskoisin, että useimpien ikävien kommenttien taustalla tosin on se, että aina ja kaikille se kotiäitiys ei ole vapaaehtoinen valinta, vielä muutama vuosikymmen sitten ei ollut Suomessakaan, kaikkialla maailmassa ei ole vielä tänä päivänäkään. Siksi siihen voi liittyä voimakkaitakin tunteita. Osa kommenteista taas ei välttämättä johdu mistään muusta kuin yllättyneisyydestä, ei nimittäin ole mitenkään tavallista että keskiluokkaisessa perheessä äiti jää kotiin noin pitkäksi aikaa. Huippurikkaissa ja köyhissä perheissä se on yleisempää.

Maksaako päiväkotilasten vanhemmat tilojen kiinteistöverot, putki/kattorempat jneniillä maksuillaan vai onko kunnan/kaupungin rasitteena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli sulla on Ap noin kolme lasta, ja näistä nuorin on noin 1-vuotias ja vanhin on 5-vuotias. Aiot siis olla kotiäitinä vielä seuraavat kuusi vuotta vähintään. Kuuden vuoden päästä esikoisesi on alakoulun viidennellä luokalla. Kasvatat hänet uskomaan, ettei hänen tarvitse osata auttaa kotitöissä tai siivoamisessa tai ruoanlaitossa. Teet hänelle suuren karhunpalveluksen, sillä jos kyseessä on poika ja hän joskus hankkii tyttöystävän, niin on aika hiilenä se nainen, joka joutuu tekemään kaikki kotityöt yksin ja yrittämään opettaa sitä aikuista lasta kotitöihin ja ahkeruuteen. Puhumattakaan siitä, että kun sun mies ottaa eron tuossa noin kahdeksan vuoden päästä, sun on vaikea itse saada töitä koska ei ole työkokemusta eikä oikein koulutustakaan. Sulla ei ole säästöjä etkä saa hyvää eläkettä. Sitten kun sun poikasi haluaa ostaa asunnon yhdessä tyttöystävänsä kanssa, susta ei ole rahallisesti mitään apua, koska sä olet ihan pa, ja tyttöystävä perheineen rahoittaa kaiken, kas kun tyttöystävän perheessä vanhemmat ovat samalla käyneet töissä ja opiskelleet, kun lapset ovat olleet töissä. Sitten sä yrität epätoivoisesti kuusikymppisenä saada vielä töitä, kun tajuat että hei sähän saat hyvin pientä eläkettä, koska olet tuhlannut naisen parhaat työelämävuodet kotoilemalla. Sitten sä ihmettelet, miksei pojan tyttöystävä halua jatkuvasti tuoda lapsenlapsia näytille. Terveisiä sinne sohvalle kotiäidin kasvattaman miehen tyttöystävältä, esimerkit ovat tosielämästä.

Mitä ihmettä oikeasti? Ollaan kotiäitien kasvattama korkeasti koulutettu pariskunta ja ihan omilla tuloilla on asunnot, autot ja mökit hankittu. Minun mielestäni vanhemmat tekevät ison karhunpalveluksen rahoittamalla ja silottelemalla lasten elämää. Lapset eivät opi tienaamaan rahaa itse tai ylipäänsä itsenäistä elämää. Joten se on ihan vihonviimeinen syy jättää kotiäitiys (tai isyys) väliin, että lapselle voisi antaa rahaa.

Millä tavalla teidän kotiäidit ja koti-isät ovat opettaneet teille opiskelun ja kovan työn merkityksen? Hehän eivät itse ole tienanneet yhtään rahaa, joten selittelysi ontuu pahasti.

Ihan samalla tavalla opiskelujen tärkeyden opettaa kotiäiti ja -isä kuin työssäkäyväkin. Ja kovan työn tekemisen tärkäeyden opettamista ei kenenkään tulisi oppia vaan mielekkään elämän tärkeyden.

Vierailija kirjoitti:

Eli sulla on Ap noin kolme lasta, ja näistä nuorin on noin 1-vuotias ja vanhin on 5-vuotias. Aiot siis olla kotiäitinä vielä seuraavat kuusi vuotta vähintään. Kuuden vuoden päästä esikoisesi on alakoulun viidennellä luokalla. Kasvatat hänet uskomaan, ettei hänen tarvitse osata auttaa kotitöissä tai siivoamisessa tai ruoanlaitossa. Teet hänelle suuren karhunpalveluksen, sillä jos kyseessä on poika ja hän joskus hankkii tyttöystävän, niin on aika hiilenä se nainen, joka joutuu tekemään kaikki kotityöt yksin ja yrittämään opettaa sitä aikuista lasta kotitöihin ja ahkeruuteen. Puhumattakaan siitä, että kun sun mies ottaa eron tuossa noin kahdeksan vuoden päästä, sun on vaikea itse saada töitä koska ei ole työkokemusta eikä oikein koulutustakaan. Sulla ei ole säästöjä etkä saa hyvää eläkettä. Sitten kun sun poikasi haluaa ostaa asunnon yhdessä tyttöystävänsä kanssa, susta ei ole rahallisesti mitään apua, koska sä olet ihan pa, ja tyttöystävä perheineen rahoittaa kaiken, kas kun tyttöystävän perheessä vanhemmat ovat samalla käyneet töissä ja opiskelleet, kun lapset ovat olleet töissä. Sitten sä yrität epätoivoisesti kuusikymppisenä saada vielä töitä, kun tajuat että hei sähän saat hyvin pientä eläkettä, koska olet tuhlannut naisen parhaat työelämävuodet kotoilemalla. Sitten sä ihmettelet, miksei pojan tyttöystävä halua jatkuvasti tuoda lapsenlapsia näytille. Terveisiä sinne sohvalle kotiäidin kasvattaman miehen tyttöystävältä, esimerkit ovat tosielämästä.

Mitä ihmettä oikeasti? Ollaan kotiäitien kasvattama korkeasti koulutettu pariskunta ja ihan omilla tuloilla on asunnot, autot, mökit ja lapset hankittu. Minun mielestäni vanhemmat tekevät ison karhunpalveluksen rahoittamalla ja silottelemalla lasten elämää. Lapset eivät opi tienaamaan rahaa itse tai ylipäänsä itsenäistä elämää. Tärkeämpää on olla läsnä lapsille. Joten se on ihan vihonviimeinen syy jättää kotiäitiys (tai isyys) väliin, että lapselle voisi antaa rahaa. Ja kyllä, oltaisiin voitu taloudellisesti jäädä kotiin hoitovapaita pidemmäksi ajaksi vaikka molemmat, mutta se ei tuntunut omalta jutulta. Siinä päätöksessä ei todellakaan harkittu mitä eläke olisi, riittääkö töitä tulevaisuudessa tai mitä muut ajattelisi vaan katsottiin ihan oman perheen tilannetta.

Ei ole mitään pahaa! On vain hyvä asia, että hoitaa pieniä lapsiaan kotona. Niitä vuosia ei saa koskaan takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus kotiäitejä kohtaan siinä on taustalla.

Mistä pitäisi olla kade? Kun katsoo teitä plösöjä puistoissa j kauppakeskuksissa juoruamassa hampuusin näköisinä.

Vapaudesta valita. Sinun on mentävä töihin, sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, vaikka kuinka haluaisit.

Täh? Kyllähän tässä maassa ihan kuka vaan voi jättäytyä työttömäksi. Kyllä työssäkäynti on nimenomaan valinta. Niinkuin on kotiäitiyskin. Työttömyys ei aina ole. Mutta miksi kukaan olisi kateellinen toisen valinnoista?

Kotiäiti on eriasia kuin työtön. Kotiäiti ei nosta työttömyyskorvausta, eli ei todella kenellä tahansa Suomessa ole tähän mahdollisuutta.

Kotiäiti on äiti, joka ei käy töissä ja joka hoitaa lapsiaan kotona. Se termi ei ota kantaa siihen, miksi äiti on kotona ja mistä saa rahansa.

Vierailija kirjoitti:

No katso miten kävi Helena Koivulle. Kenenkään naisen ei kannata jättäytyä miehen varaan.

En ole koskaan lukenut enkä kuullut juttua miehestä jonka vaimo olisi kustantanut miehelle luksus elämän ja sitten vielä antanut miljoonan kaupan päälle. Ja sitten mies olisi valittanut että ei olisi kannattanut jättäytyä naisen varaan, vaan jäädä luomaan uraa hotellin respaan. 😂😂

Vierailija kirjoitti:

Muut äidit hoitaa lapsensa työn ohessa mutta ehkä se on kivampi sit vaan löffäillä kotona yhteiskunnan tukiaisilla?

Sanoo joku peräkammarinpoika, joka itse löhöää tukiaisilla sohvalla. Ja jos onnistuu huijaamaan jonkun naisparan tekemään itselleen lapsen, jatkaa silti itse löhöämistä naisen hoitaessa lapsen ja kodin.  Äitiysloman loputtua nainen saa käydä lisäksi palkkatöissä ja elättää tämän laiskan ja naista hyväksikäyttävän turhakkeen, jos nainen nyt viitsii tuollaista pidempään katsella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus kotiäitejä kohtaan siinä on taustalla.

Mistä pitäisi olla kade? Kun katsoo teitä plösöjä puistoissa j kauppakeskuksissa juoruamassa hampuusin näköisinä.

Vapaudesta valita. Sinun on mentävä töihin, sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, vaikka kuinka haluaisit.

Täh? Kyllähän tässä maassa ihan kuka vaan voi jättäytyä työttömäksi. Kyllä työssäkäynti on nimenomaan valinta. Niinkuin on kotiäitiyskin. Työttömyys ei aina ole. Mutta miksi kukaan olisi kateellinen toisen valinnoista?

Kotiäiti on eriasia kuin työtön. Kotiäiti ei nosta työttömyyskorvausta, eli ei todella kenellä tahansa Suomessa ole tähän mahdollisuutta.

Kotiäiti on äiti, joka ei käy töissä ja joka hoitaa lapsiaan kotona. Se termi ei ota kantaa siihen, miksi äiti on kotona ja mistä saa rahansa.

Mutta heti, jos nostat työttömyyskorvausta, olet työtön työnhakija. Toki edelleen puhutaan äidistä, joka hoitaa lasta kotona, mutta työtön hänen tittelinsä on.

Minäkin valitsin kotiäitiyden, koska syvän pohdinnan tuloksena ymmärsin, että katuisin elämässäni eniten sitä, jos en olisi ollut läsnä lapsilleni, kun he sitä eniten tarvitsivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus kotiäitejä kohtaan siinä on taustalla.

Mistä pitäisi olla kade? Kun katsoo teitä plösöjä puistoissa j kauppakeskuksissa juoruamassa hampuusin näköisinä.

Vapaudesta valita. Sinun on mentävä töihin, sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, vaikka kuinka haluaisit.

Täh? Kyllähän tässä maassa ihan kuka vaan voi jättäytyä työttömäksi. Kyllä työssäkäynti on nimenomaan valinta. Niinkuin on kotiäitiyskin. Työttömyys ei aina ole. Mutta miksi kukaan olisi kateellinen toisen valinnoista?

Kotiäiti on eriasia kuin työtön. Kotiäiti ei nosta työttömyyskorvausta, eli ei todella kenellä tahansa Suomessa ole tähän mahdollisuutta.

Kotiäiti on äiti, joka ei käy töissä ja joka hoitaa lapsiaan kotona. Se termi ei ota kantaa siihen, miksi äiti on kotona ja mistä saa rahansa.

Mutta heti, jos nostat työttömyyskorvausta, olet työtön työnhakija. Toki edelleen puhutaan äidistä, joka hoitaa lasta kotona, mutta työtön hänen tittelinsä on.

Niin, hän on sitten työtön kotiäiti. Voi olla myös kotihoidontuella ja toimeentulotuella, silloin ei ole työtön. Toki kotihoidontukea ei saa kuin sen kolme vuotta per lapsi, mutta lapsiahan voi tehdä kolmen vuoden välein lisää tiettyyn pisteeseen asti. Mutta kotiäitejä siis on monenlaisia, ei se tarkoita vain niitä, joilla on varakas mies elättämässä. Iso osa äideistä on kotiäitejä ainakin jonkin aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus kotiäitejä kohtaan siinä on taustalla.

Mistä pitäisi olla kade? Kun katsoo teitä plösöjä puistoissa j kauppakeskuksissa juoruamassa hampuusin näköisinä.

Vapaudesta valita. Sinun on mentävä töihin, sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, vaikka kuinka haluaisit.

Täh? Kyllähän tässä maassa ihan kuka vaan voi jättäytyä työttömäksi. Kyllä työssäkäynti on nimenomaan valinta. Niinkuin on kotiäitiyskin. Työttömyys ei aina ole. Mutta miksi kukaan olisi kateellinen toisen valinnoista?

Kotiäiti on eriasia kuin työtön. Kotiäiti ei nosta työttömyyskorvausta, eli ei todella kenellä tahansa Suomessa ole tähän mahdollisuutta.

Kotiäiti on äiti, joka ei käy töissä ja joka hoitaa lapsiaan kotona. Se termi ei ota kantaa siihen, miksi äiti on kotona ja mistä saa rahansa.

Mutta heti, jos nostat työttömyyskorvausta, olet työtön työnhakija. Toki edelleen puhutaan äidistä, joka hoitaa lasta kotona, mutta työtön hänen tittelinsä on.

Mutta hei, nyt puhuttii kotiäideistä, ei työttömistä. Ei kukaan sanonut että puhutaan ihmisistä jotka nostavat työttömyyskorvausta.