Lue keskustelun säännöt.
Miehen haluttomuus ja sen vaikutus avioliittoon
15.08.2023 |
Seksiä ei ole ikinä ollut mitenkään hulluna, mutta säännöllisesti viikottain. Välillä itselläni ollut haluttomuutta(raskaudet, vauva vuosi jne), mutta menneet nopeasti aina ohi ja ollut kuitenkin läheisyyttä paljon ja yhdessä oloa. Nyt miehellä ekaa kertaa haluttomuutta ja tuntuu että suhteesta on kadonnut jotain tärkeää. Mies ei enää kosketa ohimennen "tuhmasti", ei taputtele peppua tai katsele suihkussa minua enää sillä silmällä. Ei tule tuhmia kaipaus viestejä kesken työpäivän. Tuntuu että iso osa suhteesta on kuollut. Toivon syvästi, että tämä vain hetkellistä. Meillä muuten ihana suhde eikä mistään uskottomuudesta ole kyse. Hieman vaivaa myös se että mies tuntuu olevan aika väsynyt. Tulee töistö kotiin, syödään, menee sohvalle ja on loppu illan puhelimellaan. Jutellaan kyllä, mutta että oikeasti syventyisi minuun ja huomaisi minut aidosti..kaipaan sitä. Kaipaisin jotain yhdessä tekemistä. Olen viime aikoina ollut todella surullinen tästä. En kehtaa tehdä alotteita seksiin, koska en halua ahdistaa miestä..
saako täältä asiallista vertaistukea? ystävilleni en halua puhua tästä ja olo aika surkea. ollaan 35 ja 42v
Kommentit (24)
Ap, miehesi on hyvin tyypillinen nainen.
Muista, ei tarkoittaa ei. Oletko osallistunut riittävästi kotitöihin, jokainen tietää että jos miehesi on rasittunut kotitöistä niin ei halua seksiä.
No, asiaan. Olette tulleet elämän polullanne siihen pisteeseen jolloin ärhäkin seksi ja seksuaalisuus on taaksejäänyttä elämää (ihan niin kuin Eldankajärven jää). Suhteessa vähemmän haluava määrittelee ja määrää milloinka on seksin aika. Teillä se on miehesi. Ikää alkaa olla sen verran että testosteronin määrä alkaa ottamaan pitkää, rauhallista alamäkiliukua kohti vanhuutta, ja samaa alamäkiliukua ottaa seksikertojenne määrä tästä eteenpäin. Koeta ajatella positiivisesti tätä hetkeä, teillä on nyt kaksi kertaa enemmän seksiä kuin mitä tulee olemaan viiden vuuoden kuluttua, ja kymmenen kertaa enemmän seksiä mitä tulee olemaan kymmenen vuoden kuluttua. Silloin oma biologiasi viimeistään ilmoittaa että "eipä tuo enää huvita minuakaan" joten ongelma on sen jälkeen selvitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota siltä yllättäen suihin. Kaikki terveet miehet pitää siitä.
Tuollainen eunukki lähtisi kyllä vaihtoon välittömästi!
Miksi sä meiltä kyselet asiaa. Kysy siltä mieheltäsi.
Taas yksi todiste siitä, että naiset eivät pysty puhumaan seksiin liittyvistä asioista. Tässä tapauksessa jo ongelmista.
Mikä muuten on sinun osuuteesi ongelmassa? Se ei selvinnyt ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen eunukki lähtisi kyllä vaihtoon välittömästi!
Näin on.
Miehen on kyettävä naimaan ja nuolemaan naista aina, kun nainen haluaa. Miehen tunteet eivät saa estää naisen nautintoa koskaan.
Päteehän tää, jos roolin kääntyy toisinpäin. Vitut pätee. Silloin miehen on vain hiljaa tyydyttävä naisen päätökseen ja oltava hiljaa.
Jos ei siihen väsymykseen ole mitään varsinaista syytä niin se iltojen rötköttely sohvalla puhelin kourassa voi olla itsessään se syy. Liikettä niveliin, yhdessä vaikka jotain kevyttä liikuntaa. Ei tossa iässä vielä pitäis niin hiljaista seksin kanssa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä se mies ei halua vaimoa, vaan kivempia ja hoikempia naisia.
Nalkuttava ylipainoinen nainen ei vaan ole haluttava.
Toivon, että tässä teillä on vain ohimenevä vaihe joka korjaantuu.
Itse olen ollut todella seksuaalinen aina ja seksi on ollut mielessä jatkuvasti. Aina vaimoa hiplailemassa ja puristelemassa. Mutta itselläkin on alkanut halut hiipumaan kun päivästä toiseen katselee ja kuuntelee pahalla tuulella olevaa puolisoa niin kyllä siinä loppuu kovemmatkin halut ajan saatossa. Samoin kun jossain vaiheessa tajusin, että vaimolla ei ilmeisesti yhteinen seksi kiinnosta pätkän vertaakaan. Eikä häntä kiinnosta minua mitenkään tyydyttää, joskus saan hänelle jotain tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mikä oma osuuteni on, tämä haluttomuus tuli ihan yhtäkkiä. Itse en ole nalkuttava puoliso, perus positiivinen ja keksin meille aina tekemistä ja menemistä. Nyt ehkä olen herkemmin suutahdellut asioista,kun olen ehkä vähän herkillä ja peloissani, miten tämä lopulta vaikuttaa suhteeseemme, kun tuntuu että niin paljon on muuttunut. En halua että sellainen seksuaalinen kemia katoaa, se on jotenkin se parisuhteen kipinä ja suola ja silloin koen olevani vaimo hänelle, enkä mikään kaveri. ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen eunukki lähtisi kyllä vaihtoon välittömästi!
Näin on.
Miehen on kyettävä naimaan ja nuolemaan naista aina, kun nainen haluaa. Miehen tunteet eivät saa estää naisen nautintoa koskaan.
Päteehän tää, jos roolin kääntyy toisinpäin. Vitut pätee. Silloin miehen on vain hiljaa tyydyttävä naisen päätökseen ja oltava hiljaa.
Jos mies on mies, niin pitää puolensa, eikä tyydy lapasena olemaan hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei koskettele tuhmasti, ei taputtele peppua, ei katso sillä silmällä suihkussa, ei tule tuhmia viestejä.
Vai niin.
Mun mies on ollut tuollainen aina. En tajunnut ennen ap:n aloitusta että pitäisi olla asiasta huolissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Testosteroni?
Tuo on helppo ottaa kevyenä läppänä, mutta on vaan samperin totta. Miehet lisäksi vetää ketutuksen sisäänsä eikä osaa avautua ongelmista. Tosin teston väheneminen tulee niin vaivihkaa että siihen ei osaa herätä-sitä vaan mukaituu
Suu auki ja puhu miehesi kanssa asiasta. Ei me täällä tiedetä, mikä nyt on perseellään.
Puhutaan 50 villityksestä, mutta oikeasti 40 kriisi on se pahempi. Silloin mies (varmaan nainenkin, mutta olen mies, niin puhun omasta kokemuksesta) havahtuu että on ajautunut vähän kuin jumiin. Pikkulapsiaika on ohi, työura on siinä vaiheessa, että pitää joko todeta, että tässä sitä ollaan tai alkaa hulluna panostaa urakehitykseen. Riittävän hyvä kämppä on hommattu. Vaimon kanssa on tehty seksissä suunnilleen kaikki mitä hänen kanssaan pystyy/haluaa tehdä. Tuhat kertaa. Ja pakko se on myös sanoa, miehet on visuaalisia. Se oma vaimo ei enää ole nuoruuden mitoissa. Ja tietty ne testot....
Eli mitä tehdä? Vaimon kanssa ei yleensä pysty puhumaan, ei tajua, eikä jaksa riidellä. Näpräät puhelinta sohvalla, lannistut. Tai alat tehdä jotain. Minulla se oli rakastajatar. Joku toinen hommaa moottoripyörän. Seksi innosti taas ihan uudella tavalla, testot tappiin, olin energinen. Kuin elämä olisi alkanut uudelleen. Oma pullukka kotona sai taas kyytiä, suhde kukoisti. Työstä ei viitsinyt enää stressata. Ei ehtinyt näprätä kännykkää sohvalla.
Tuosta on 20 vuotta ja koko ajan on ollut rakastajatar. Kuudes on menossa. En ole jäänyt kiinni, tuskin jäänkään, on niin hyvä rutiini. Vaimon kanssa suunnitellaan eläkepäiviä lämpimässä. Ei riidellä yhtään ja liitto kukoistaa.
Mikä tämän tarinan opetus APlle on? En tiedä, mutta koita jotenkin saada se mies puhumaan ja kuuntele. Aidosti. Koita olla vetämättä loukkiksia ja elämää suurempaa zembaloa, jos kertoo että on jumissa. Auta se pois sieltä henkisestä nurkasta.
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan 50 villityksestä, mutta oikeasti 40 kriisi on se pahempi. Silloin mies (varmaan nainenkin, mutta olen mies, niin puhun omasta kokemuksesta) havahtuu että on ajautunut vähän kuin jumiin. Pikkulapsiaika on ohi, työura on siinä vaiheessa, että pitää joko todeta, että tässä sitä ollaan tai alkaa hulluna panostaa urakehitykseen. Riittävän hyvä kämppä on hommattu. Vaimon kanssa on tehty seksissä suunnilleen kaikki mitä hänen kanssaan pystyy/haluaa tehdä. Tuhat kertaa. Ja pakko se on myös sanoa, miehet on visuaalisia. Se oma vaimo ei enää ole nuoruuden mitoissa. Ja tietty ne testot....
Eli mitä tehdä? Vaimon kanssa ei yleensä pysty puhumaan, ei tajua, eikä jaksa riidellä. Näpräät puhelinta sohvalla, lannistut. Tai alat tehdä jotain. Minulla se oli rakastajatar. Joku toinen hommaa moottoripyörän. Seksi innosti taas ihan uudella tavalla, testot tappiin, olin energinen. Kuin elämä olisi alkanut uudelleen. Oma pullukka kotona sai taas kyytiä, suhde kukoisti. Työstä ei viitsinyt enää stressata. Ei ehtinyt näprätä kännykkää sohvalla.
Tuosta on 20 vuotta ja koko ajan on ollut rakastajatar. Kuudes on menossa. En ole jäänyt kiinni, tuskin jäänkään, on niin hyvä rutiini. Vaimon kanssa suunnitellaan eläkepäiviä lämpimässä. Ei riidellä yhtään ja liitto kukoistaa.
Mikä tämän tarinan opetus APlle on? En tiedä, mutta koita jotenkin saada se mies puhumaan ja kuuntele. Aidosti. Koita olla vetämättä loukkiksia ja elämää suurempaa zembaloa, jos kertoo että on jumissa. Auta se pois sieltä henkisestä nurkasta.
Suhde kukoistaa, kun sä nussit vaimosi tietämättä vierasta. Jos vaimosi tietäisi ja hyväksyisi asian, niin vasta silloin suhde oikeasti kukoistaisi. Nyt sä vaan luulet suhteen kukoistavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan 50 villityksestä, mutta oikeasti 40 kriisi on se pahempi. Silloin mies (varmaan nainenkin, mutta olen mies, niin puhun omasta kokemuksesta) havahtuu että on ajautunut vähän kuin jumiin. Pikkulapsiaika on ohi, työura on siinä vaiheessa, että pitää joko todeta, että tässä sitä ollaan tai alkaa hulluna panostaa urakehitykseen. Riittävän hyvä kämppä on hommattu. Vaimon kanssa on tehty seksissä suunnilleen kaikki mitä hänen kanssaan pystyy/haluaa tehdä. Tuhat kertaa. Ja pakko se on myös sanoa, miehet on visuaalisia. Se oma vaimo ei enää ole nuoruuden mitoissa. Ja tietty ne testot....
Eli mitä tehdä? Vaimon kanssa ei yleensä pysty puhumaan, ei tajua, eikä jaksa riidellä. Näpräät puhelinta sohvalla, lannistut. Tai alat tehdä jotain. Minulla se oli rakastajatar. Joku toinen hommaa moottoripyörän. Seksi innosti taas ihan uudella tavalla, testot tappiin, olin energinen. Kuin elämä olisi alkanut uudelleen. Oma pullukka kotona sai taas kyytiä, suhde kukoisti. Työstä ei viitsinyt enää stressata. Ei ehtinyt näprätä kännykkää sohvalla.
Tuosta on 20 vuotta ja koko ajan on ollut rakastajatar. Kuudes on menossa. En ole jäänyt kiinni, tuskin jäänkään, on niin hyvä rutiini. Vaimon kanssa suunnitellaan eläkepäiviä lämpimässä. Ei riidellä yhtään ja liitto kukoistaa.
Mikä tämän tarinan opetus APlle on? En tiedä, mutta koita jotenkin saada se mies puhumaan ja kuuntele. Aidosti. Koita olla vetämättä loukkiksia ja elämää suurempaa zembaloa, jos kertoo että on jumissa. Auta se pois sieltä henkisestä nurkasta.
Suhde kukoistaa, kun sä nussit vaimosi tietämättä vierasta. Jos vaimosi tietäisi ja hyväksyisi asian, niin vasta silloin suhde oikeasti kukoistaisi. Nyt sä vaan luulet suhteen kukoistavan.
😂Mitkä sun mielestä on viralliset suhteen kukoistuksen kriteerit? Että osaan verrata niihin, enkä vaan luule.... Itselle ne on aktiivinen seksielämä puolison kanssa, ei juuri riitoja, mukavaa yhdessä tekemistä, yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat.
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan 50 villityksestä, mutta oikeasti 40 kriisi on se pahempi. Silloin mies (varmaan nainenkin, mutta olen mies, niin puhun omasta kokemuksesta) havahtuu että on ajautunut vähän kuin jumiin. Pikkulapsiaika on ohi, työura on siinä vaiheessa, että pitää joko todeta, että tässä sitä ollaan tai alkaa hulluna panostaa urakehitykseen. Riittävän hyvä kämppä on hommattu. Vaimon kanssa on tehty seksissä suunnilleen kaikki mitä hänen kanssaan pystyy/haluaa tehdä. Tuhat kertaa. Ja pakko se on myös sanoa, miehet on visuaalisia. Se oma vaimo ei enää ole nuoruuden mitoissa. Ja tietty ne testot....
Eli mitä tehdä? Vaimon kanssa ei yleensä pysty puhumaan, ei tajua, eikä jaksa riidellä. Näpräät puhelinta sohvalla, lannistut. Tai alat tehdä jotain. Minulla se oli rakastajatar. Joku toinen hommaa moottoripyörän. Seksi innosti taas ihan uudella tavalla, testot tappiin, olin energinen. Kuin elämä olisi alkanut uudelleen. Oma pullukka kotona sai taas kyytiä, suhde kukoisti. Työstä ei viitsinyt enää stressata. Ei ehtinyt näprätä kännykkää sohvalla.
Tuosta on 20 vuotta ja koko ajan on ollut rakastajatar. Kuudes on menossa. En ole jäänyt kiinni, tuskin jäänkään, on niin hyvä rutiini. Vaimon kanssa suunnitellaan eläkepäiviä lämpimässä. Ei riidellä yhtään ja liitto kukoistaa.
Mikä tämän tarinan opetus APlle on? En tiedä, mutta koita jotenkin saada se mies puhumaan ja kuuntele. Aidosti. Koita olla vetämättä loukkiksia ja elämää suurempaa zembaloa, jos kertoo että on jumissa. Auta se pois sieltä henkisestä nurkasta.
Tästä voisin osan allekirjoittaa. Ainakin tuon 40 kriisin jos niin voi sanoa. Tämä ainakin omalla kohdalla johtuu siitä, että kun huomaa kuinka on syrjäyttänyt koko pikkulapsiajan omat todelliset tunteet, kaikki omat harrastukset ja muut. Ollut aina se joka joustaa. Tarvittaessa perunut aina omat menot jos on mennyt liian vaikeaksi muiden elämä. Viettänyt lähes kaiken ajan lasten kanssa.
Katsonut kuinka vaimo sohvalla maatessa pullistuu. Kuinka hän on aina pahalla tuulella vaikka siihen ei varsinaisesti olisi syytä, ehkä muuta kuin minun ja lasten paikalla olo.
Kyllä sitä monesti miettii, että kuinka mahtavaa olisi harrastaa vielä seksiä jonkun kanssa, josta huokuisi hyvä olo ja kiima. Näitä ei ole kotona ollut enää vuosikausiin.
Tässä ei ollut aplle mitään varsinaista opetusta kun hän ei ollut mikään valittava puoliso mutta olkoon muille, että älkää oikeasti jaksako valittaa jokaisesta asiasta jos siihen ei ole oikeasti aihetta. Sellainen on todella raskasta pidemmän päälle. Ja jos asiat on oikeasti sata kertaa paremmin kuin suurimmalla osalla täällä pallon puoliskolla. Opetatte siinä samalla lapsille samanlaisen käytösmallin ja näin huonot mallit jatkavat sukupolvelta toiselle.
No miehellä on jokin huoli, joka syö voimia. Töissä jotain säätöä, jokin ikävä kipu jäytää jossain kohtaa kroppaa missä ennen ei, äiti kuulosti puhelimessa oudolta kun kysyi samaa asiaa kolme kertaa saman puhelun aikana. Harva meistä on niin tosimies että osaa sellaiset jutut suoraan ja rehellisesti sanoa, tai sitten vaan pelkää että puoliso alkaa ponnekkaasti keksiä, kenen vika se on ja mitä on tehtävä asian korjaamiseksi. Koita vähän kuulostella, mutta ei kuulustella.