Miksi jotkut naiset vihaavat kauheasti lapsia ja niillä on kova tarve tuoda se myös esiin?
Itsellänikään ei ole lapsia ja tuttavapiirissäni on yksi tällainen " lastenvihaaja" . Mitähän siinä oikein on taustalla?
Kommentit (46)
Vierailija:
Puolustuskannalla siis, ajattelen itse näin.
Lisäksi hän sanoo kaikkia lapsia vain lapsiksi, ei lainkaan sano niitä nimillä, vaikka tietäisikin nimen. Esim. " Olin tänään sen lapsen kanssa kaupassa, ja se on kyllä niin kamala tapaus..."
Lisäksi tämä nainen kokee esim. synnyttämisen ja imettämisen perverssiksi. On sanonut, että häntä oksettaa nähdä jonkun imettävän.
Lisäksi nainen on sanonut, että hän vihaa siskonsa lasta.
Ymmärrän, ettei kaikki naiset tykkää lapsista, mutta minusta vihaaminen ja varsinkin sen jatkuva julkituominen on oudoksuttavaa.
ap
että kaikki ihmiset eivät ihastuneena sössötä ja hössötä lasten ympärillä ja sitten ap:n kaltaiset ihmiset tulkitsevat sen hormonihuuruissaan lastenvihaamiseksi.
ikävää, monasti jopa salattua toivetta lapsesta/perheestä. Vastareaktio saattaa olla. Jos suhtautuminen on neutraali, tyyliin " eipä ole itselläni ollut ajankohtaista tai ei tunnu omalta jutulta" , ei taustalta välttämättä löydy mitään sen kummempaa. Joskus joitakin voi myös " pelottaa" lapset, jos ei ole ollut lasten kanssa tekemisissä eikä oikein tiedä miten nuo arvaamattomat oliot toimivat....
Vierailija:
että kaikki ihmiset eivät ihastuneena sössötä ja hössötä lasten ympärillä ja sitten ap:n kaltaiset ihmiset tulkitsevat sen hormonihuuruissaan lastenvihaamiseksi.
Olen tuntenut tämän naisen monta vuotta, ja hän on aina ollut samanlainen. Ja jos hän sanoo VIHAAVANSA lapsia, kuinka se pitäisi tulkita? Ei kai vain lastenvihaamiseksi?
ap
suoraan tältä ystävältäsi? Ihan asialliseen sävyyn. Voisi syntyä ihan hyvä keskustelu.
mutta eihän sitä tarvitse koko maailmalle toitottaa. Itsekään en ole aiemmin erityisesti pitänyt vauvoista ja jos esim työpaikalle tuli joku käymään vauvan kanssa niin kävin kohteliaasti onnittelemassa ja sitten poistuin töihin, en hössöttänyt ja sössöttänyt mitään.
Yksi tuttavani todellakin vihaa pieniä lapsia ja on todella ärsyttävää törmätä häneen vaikkapa kaupungilla. Jos vaikka puhun jotain 1-vuotiaalle joka istuu vaunuissa tai korjaan hattua, hanskaa, jotain niin tämä täti hermostuu heti! Alkaa vouhottaa että mitä sä sen kersas kanssa koko ajan touhuat! Anna sen olla, ei nyt olla kotona vaan ihmisten ilmoilla! Ooksä nykyään tommonen lässyttäjä joka paikassa jne jne jne... Hän todellakin tuo ilmi vihansa ihan täysillä! Minusta se tuntuu jotenkin siltä että hän ei kestä yhtään jos joku muu (tässä tapauksessa se lapsi) saa yhtään enemmän huomiota kuin hän. Hän suhtautuu kaikkiin lapsiin ja äiteihin samalla tavalla joten en jaksa ottaa sitä henkilökohtaisesti. En ole erityisesti hormonihuuruissani mutta minusta se on tosi omituista käytöstä, on aina ollut.
Itse en pidä lapsista alkuunkaan. Nyt oman lapsen myötä olen oppinut sietämään muidenkin lapsia. En voi sietää huonosti käyttäytyviä kakaroita, jotka huutavat, kiljuvat ja mölyävät kaupoissa. Minua etoo kersat, jotka kahvipöydässä ollessaan tuljaavat piparit pöytään ja levittelevät jäljet sormineen ympäriinsä (ja tarkoitan nyt lapsia ikä 5->). Karkki-ja jäätelöpaperit jätetään ympäriinsä, eikä osata sanoa kiitos.
Ennen omaa lasta joutui aina imelien ja tuppautuvien utelujen kohteeksi: " Milloinkas teille tällainen?" " eikös tällainen pikku pallero olisi ihana?" " ota se nyt syliin!" " arvaas, millaista kakkaa meillä tänään tuli" " eikös se vauvakuume jo ala iskeä??" ... lässyn, lässyn. Oksettavaa!! Raskausmaha on kammottava ja luonnoton. Raskaanaolevat kuvittelevat olevansa maailman napoja, joita pitäisi paapoa jatkuvasti ja huomioida joka käänteessä.
Lapsenkin jälkeen elämässä on muutakin kuin vain se lapsi. On todella mautonta ja ajattelematonta tuputtaa sitä omaa sinappikonetta toisille. Tai puhua jatkuvasti vain siitä omasta " pikku piiperostaan" . Kaikkia ei vain kiinnosta.
Ja auta armias, jos satut sanomaan ääneen, että et ole kiinnostunut. Sinut leimataan automaattisesti kammottavaksi ihmiseksi, jolla ei ole oikeutta elää. Eivät kaikki pidä eläimistäkään, miksi siis pitäisi pitää lapsista? Elämä voi olla oikein täysipainoista ilman sitä lastakin, miksi siis kaikkien pitäisi sellainen hankkia? Maailma sitäpaitsi on ihan tarpeeksi karu paikka, joten miksi pitäisi tehdä lapsia tänne kärsimään?
Miksi sitten tein lapsen? Mieheni halusi... ja nyt äidinvaisto on herännyt ja rakastan sitä kyllä, enkä siitä luopuisi mistään hinnasta. Mutta jos totta puhun, olisin oikein mainiosti pärjännyt ilmankin.
Voisi myös kysyä, miksi joillakin äideillä on niin kova tarve saada kaikki muutkin naiset lisääntymään? Ja miksi joillakin mäideillä on niin suuri tarve puhua vain ja ainoastaan siitä omasta lapsestaan... joka käänteessä? Miksi joillakin äideillä kaikki muu elämä loppuu lasten tuloon (ei siis ole enää mitään muuta puheenaihetta)??
minä vihasin myös lapsia ennen. Syy siihen oli se, että olin itse vihannut itseäni, kun olin tietynikäinen. Eli tämä itseviha siirtyi kaikkiin lapsiin.
ihan ystävällisesti. Anna kun arvaan: imetys on mielestäsi rivon ja härskin näköistä?
ei kylläkään voi olla sama henkilö sillä heillä ei vielä ole lapsia. On aina vihannut niitä mutta on alkanut tulla toisiin ajatuksiin koska hänen geeninsä olisivat kuulemma niin erinomaiset jatkettavaksi.
Vierailija:
ikävää, monasti jopa salattua toivetta lapsesta/perheestä.
Vierailija:
Ei todellakaan ollut mitään salattuja toiveita lapsista, vaan inhotti se hössötys lasten ympärillä.
Ja jos se hössötys inhottaa, miksi pitää VIHATA LAPSIA? Aikuisethan se hössötyksen hoitaa...
En tajua.
vaikka muuten ovatkin ihania. Jotkut lapset vaan ovat niin ärsyttäviä, etten voi pitää heistä. En kyllä sano sitä heille/heidän vanhemmilleen, mutten myöskään tykkää kauheasta lapsihössöttämisestä = meidän xxx sitä ja sitä.
Epäilen että lapsivihan taustalla voi olla joskus myös vihaa ylipäänsä lapsensaamista kohtaan. Jos on itse vaikka lapseton eikä voi saada lapsia.
Sukulaisnainen sanoi kerran että on kiva jutella mun kanssa kun mäkin vihaan lapsia...tai siis en tykkää niistä. Olin ihan järkyttynyt, sillä olen aina tykännyt touhuta lasten kanssa ja omakin on tulossa, en tiedä mistä oli saaanut noin tiukan käsityksen minusta. Tulen lasten kanssa toimeen, mutten voi sietää esim. kylässä ollessa mankuvia ja sotkevia kakaroita.
että olen törmännyt myös äiteihin, jotka tuolla lapsihössötyksellään korostavat omaa erinomaisuuttaan ja nostavat itsensä jalustalle (ehkä huomaamattaan/tiedostamattaan) verrattuna lapsettomiin. tavallaan alentavat lapsettomat kakkosluokan kansalaisikisi. Ei siis ihme, jos nämä lapsettomat älähtävät.
Raskausmaha on kuvottava, ahdistava pallo. Raskaana olevaa naista ei voi hyvällä sydämelläkään sanoa sädehtiväksi ja seksikkääksi. Suurin osa naisista pitää siitä mahasta vain, koska sen avulla saa extrahuomiota muilta ihmisiltä, kun muuten ei saa. Saa kerrankin elämässään olla se huomion keskipiste.
lastenvihaaja naisen tiedän ja hänellä taitaa syy olla se että häneltä on poistettu kohtu ja omia lapsia ei ole.
Vierailija:
Vierailija:
Ei todellakaan ollut mitään salattuja toiveita lapsista, vaan inhotti se hössötys lasten ympärillä.Ja jos se hössötys inhottaa, miksi pitää VIHATA LAPSIA? Aikuisethan se hössötyksen hoitaa...
En tajua.
Minä en vaan pidä lapsista yleisesti. Omaa toki rakastan, mutten höösää häntäkään. En kyllä tajua, miksi mun pitäisi sitä jollekin perustella.
Vierailija:
Minä en vaan pidä lapsista yleisesti. Omaa toki rakastan, mutten höösää häntäkään. En kyllä tajua, miksi mun pitäisi sitä jollekin perustella.
vanhempansa, jotka antavat jälkikasvun kasvaa kuin pellossa.
Vierailija:
Suurin osa naisista pitää siitä mahasta vain, koska sen avulla saa extrahuomiota muilta ihmisiltä, kun muuten ei saa. Saa kerrankin elämässään olla se huomion keskipiste.
Eli lastenvihaajia vituttaa se, kun ne raskaana olevat saa huomiota?
Puolustuskannalla siis, ajattelen itse näin.