Äitini ja isäni tekivät iltatähden ja toivoivat poikaa. Saivatkin kaksostytöt
Synnyttiin keskosina. Kaksoissisko oli minua painavampi ja terve, minä olin vain 1500 g mikä 70-luvulla oli vähän. En osanut/jaksanut hengittää ja minua elvytettiin koko matkalla mitä minua vietiin vastasyntyneiden teho-osastolle. Olin sairaalassa koko 2 kk ja sisareni oli jo aiemmin kotiutettu.
Äitini sai tietää, että odottaa kaksosia kuukautta ennen syntymäämme. Kotiin oli hankittu vain yksi vauvan korisänky pitseineen ym.
Kukaan perheestäni ei käynyt sairaalassaolon ajan katsomassa minua, kait se oli vielä semmoista 70-luvulla. Äitini oli myös todella väsynyt, koska oli iäkäs synnyttäjä ja kaksoissiskoni söi tiheään koska oli vielä niin pieni 2 kg.
Kun minut kotiutettiin nukuin Banaanilaatikossa, Tämå asetelma ei koskaan muuttunut.
Esimerkiksi en ole kertaakaan nukkunut äitini ja isäni vietessä, koska se paikka kuului kaksoissiskolleni. En osanut tätä edes vaatia lapsena ja kaksoissiskoni oli hyvin omistushaluinen äidistä. Ja äiti taas niin väsynyt että antoi siskolleni aina periksi.
Myöhemmin tajusin että äitini oli paljon kiintyneempi kaksoissiskooni johtuen ehkä siitä kahden kuukauden johdosta äidin hoivasta.
Minusta kasvoi ylikiltti lapsi kun janosin rakkautta ja läheisyyttä mitä kaksoissiskoni sai.
Isälläni oli tapana naureskella kaksoissiskoni luonteelle kun oli dominoiva ja voimakastahtoinen, hänelle sallittiin erilaiset luonteen ilmaisut, minulle ei. Vanhemmat eivät enää hänen kanssaan jaksaneet minun kiukkukohtauksia tai läheisyyden kaipausta.
Olemme siskon kanssa epäidenttisiä kaksosia. Vanhemmillani oli tapana kehua siskoni ulkonäköä minua ei huomiotu samalla lailla.
Nyt sain epävakaa persoonallisuus diagnoosin joka kuulemma johtuu vanhempieni vaillinaisesta kiintymyssuhteesta, jouduin aina ansaitsemaan rakkautta, siskoani rakastettiin sellaisena kuin hän on.
Kun tapasin tulevan mieheni, isäni jaksoi 2 vuotta jankuttaa miehelleni että hän oli aivan varma että jään vanhaksipiiiaksi koska kuka mies minut nyt huolisi?
Mieheni myös suuttui, kun kaikissa sukulaisjuhlissa olin aina keittiöpiian asemassa kun muut sisarukseni olivat juhlavieraita. En nuorena edes osanut kyseenalaistaa sitä roolien erilaisuutta koska olin siihen kasvanut koko ikäni.
Vasta kun sain omat lapseni havahduin kuinka väärin minua oli kohdeltu
Kommentit (22)
AP, on kovin huojentavaa kuulla, että olet löytänyt todellisen rakkauden rinnallesi. Sinua kohtaan on tehty valtavasti väärin, eikä niin olisi saanut koskaan tapahtua. Olet todella sisukas, neuvokas, taitava ja rohkea, kun olet tarponut eteenpäin esteistä huolimatta. Nyt olet aikuisena vapaa päättämään oman elämäsi suunnasta ja siihen kuuluvista asioista ja ihmisistä ja se voi olla uskomattoman vapauttava ja keveä tunne! Olet rakas ja arvokas ihminen ja ansaitset kaikkea ihanaa elämääsi.
Kiitos sinulle surullisen, mutta vahvuutta ja viisautta huokuvan tarinasi jakamisesta ja lämpimät onnittelut pienokaisen johdosta!
T. yksi saman veneen musta lammas