Miltä haluttomuus tuntuu?

Se tuntuu samalta kuin kenestä vaan vastatatessa toiselle, että "ääh, ei nyt huvita", kun joku ehdotus ei vaan yksinkertaisesti juuri sillä hetkellä huvita (ilman sen kummempia tunteita ehdotusta kohtaan). Ja kun kukaan ei ole vonkaamassa, koko asia tai seksi ylipäänsä ei edes pyöri mielessä, ellei siitä omasta haluttomuudesta sitten vaikka parisuhdeongelmien vuoksi tunne erityisesti syyllisyyttä. Silloin tuntee sitten ajoittain syyllisyyttä, mutta varsinainen haluttomuus ei tunnu yhtään miltään, vähän kuten vaikka pitsinnypläys ajatuksena ei herätä juuri mitään tunnereaktiota ihmisessä, jota pitsinnypläys ei edes kiinnosta.

Miehen pornotumputus aiheutti sen etten halua seksiä enää. Jotenkin oksettaa koko ihminen,tietää mitä sen päässä pyörii. Runkatkoon,pärjään oikeen hyvin ilman seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ilmeisesti lihonnut? Siinä syy haluttomuuteen.

Jos tosi paljon lihoaisi ja jättäisi liikunnan, niin sitten. Epähygieenisyys ja likaisuus vie halut. Likaiset kynnenaluset, haiseva hengitys, huonot hampaat, likaiset vaatteet, rasvainen tukka, jalka- tai kynsisieni jne.

Likainen tai sekainen asunto on huonoa asia.

Eli kun kaikki on täydellistä niin silloin sinun tekee mieli palkita miehesi seksillä. Annas kun arvaan, ei tapahdu kovin usein?

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuus ei tunnu oikeastaan miltään. Rauhalliselta ja rennolta, mukavalta. Lempeä hyvänolon tunne, mitään ei puutu.

Ihannetila. Joutavaa hössötystä koko seksi. 

Tuntuu hyvältä ja seesteiseltä.

Ei edes ajattele koko asiaa. Se ei tule mieleen eikä tunnu houkuttelevalta.

Sitten on vähän kiusaantunut olo jos toinen alkaa vonkaamaan. Se vähän kuin joku pyytäisi sua syömään inhoamaasi ruokaa.

Se tuntuu siltä kuin menisit kylläisenä seisovaan pöytään ja lisäksi siellä olisi tarjolla vain kuivahkoa porkkanaraastetta. Sellainen kiinnostaa kiviäkin -fiilis. Ja samalla epätoivo sen vuoksi, että muistaa miltä haluaminen on vastaavassa tilanteessa joskus tuntunut ja tietää, että siltä nytkin pitäisi tuntua.

Haluttomuus itsessään ei tunnu yhtikäs miltään, koska sitä ei varsinaisesti edes ajattele.

Haluttomuus tuntuu helpottavalta ja vapauttavalta. Minua ei voi enää kiristää tai lahjoa seksillä tekemään jotain, mitä en itse halua tai hankkimaan tuotteita / palveluita, joita vain puoliso haluaa.

Näin sinkkuna minua kiinnostaa miksi te, jotka panttaatte ja pihtaatte haluttomuuden takia, edes olette parisuhteessa? Jos seksistä eli täysin normaalista hellyyden ja rakkauden osoituksesta on tullut teille kiristyksen ja pahan mielen aiheuttamisen väline niin miksi ihmeessä ette päästä hyvää kumppania kiertoon? Juuri seksuaalielämä erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista. Olette sitten vaan kämppiksiä, vaikka aikanaan lupasitte kumppanille muuta. Tämä kyllä mietityttää ja ihmisenä, joka otan toiset huomioon, olisi kiinnostava saada näkökulmaa siihen, miten joku viitsii olla suhteessa ja samalla täysin hallita peliä ja mitätöidä se toisen avoimuus ja halukkuus? Ehdotuksena olisi että erotkaa ja hankkikaa vaikka koira seuraksi. Jos ette kaipaa parisuhdejuttuja niin miksi olla parisuhteessa? Olen aikanaan ollut suhteessa jossa kumppanilla oli haluttomuutta ja se oli todella rikkova kokemus, en sellaista kenellekään toivoisi. Haluton pyörittää koko suhdetta oikuillaan.