Huoh. Vanha 83-vuotias äitini nukkui pois. Olemme täällä aikuisten lasteni kanssa aloittaneet ison omakotitalon tyhjennyksen.
Käyttäisittekö loppuun kaikki pesuaineet ja saippua ja shampoopurkit vai heitättekö pois? Voiko niitä lahjoittaa johonkin?
Kommentit (343)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo voi olla ihan he*vetillinen työmaa. Jokaisen tavaran lajittelu ja arviointi voi viedä ihan järjettömän kauan aikaa. Kannattaa kunnioittaa omaa jaksamistaan ja heittää tavaraa surutta pois, jos niikseen tulee.
Jotka tätä kritisoi, ei ole olleet tyhjentämässä taloa joka on täynnä tavaraa.
Kannattaa kysellä/etsiä ihminen, joka työkseen tyhjentää kuolinpesiä. On kova homma surun ja oman työn/perheen lisäksi raivata lähisukulaisen asuntoa.
Tekeviä firmoja löytyy kun raaskii vähän kaivaa kuvettaan. Toinen hyvä vaihtoehto on tarjota käyttökelpoinen tavara tarvitseville (nouto) ja teettää loppusiivous ammattilaisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heittäisin pois, joku käyttämätön suihkusaippua nyt voisi mennä itselle ei muu
Siis esim pyykinpesuaine heittäisit miksi ihmeessä?
Ihmettelen tätä samaa, koska kaatopaikalle tuodaan valtavia määriä aivan käyttökelpoista tavaraa ja tuotetta vain siksi, että omistaja on kuollut. Aikoinaan vain romanit toimivat noin eli vainajan tavaroita ei saanut muut käyttää, mutta nyt sama koskee kaikkia: kuolinpesistä ei haluta kierrättää aivan hyviä pesuaineita, puutarhatyökaluja, astioita, nauloja, ruuveja jne. Ja nimenomaan kaatopaikalle, ei mitenkään siististi kierrätykseen siten, että tässä pussillinen ruuveja, tässä kassillinen pesuainetta, vaan kaikki sekaisin sekajätteenä.
Onko aivan uusi porakone jotenkin saastunut, kun sen ostaja kuoli syöpään?
Oletko ollut koskaan tyhjentämässä kuolinpesää?
Sitä työmäärää ei ymmärrä ennen kuin itse kokee. Tavaroiden myyminen yksitellen jossain torissa on aivan sietämättömän työlästä (ostajat ei ilmaannu paikalle, peruvat jne). Eihän kenelläkään työssäkäyvällä ole aikaa tuollaiseen, puhumattakaan siitä että usein talon tyhjentäjät eivät edes asu samalla paikkakunnalla.
Tässä vähän listaa, mitä esimerkiksi joutuu tekemään, jos haluaa vastuullisesti ja ympäristötietoisesti toimia:
- pitää löytää ja kerätä jokaikinen paristo talon uumenista ja teipata niiden päät ja viedä sitten keräykseen
- käydä läpi KAIKKI paperit ja ottaa sieltä talteen tärkeät, loput keräykseen
- erotella elektroniikkajäte ja viedä keräykseen
- etsiä ja kierrättää kaikki maali ym purkit ja purnukat ja kuskata ne vaarallisten jätteiden keräykseen- lajitella jättikokoisesta autotallista säilytettävät ja käyttökelpoiset työkalut ja naulat ruuvit ym joita on noin MILJOONASSA purkissa ja laatikossa kaikkea sekaisin
- tyhjentää jääkaappi ja pakastin ja puhdistaa noin MILJOONA pakasterasiaa ja kiikuttaa niiden sisältö biojätteeseen
- laittaa ilmoituksia facebookin ryhmiin ja toriin että tuleeko joku hakemaan tätä ja tätä ja sitten joku ehkä tulee ja joku ei, pitää päivystää iltaisin mahdollisien tavaran hakijoiden varalta talolla vaikka ei oikeasti ehtisi/jaksaisi
- lajitella hirveä määrä ei enää muodissa olevia vaatteita ja kenkiä ja viedä ehjät spr:lle- lajitella lääkekaapin sisältö ja viedä lääkkeet apteekkiin (jossa sielläkin joutuu joskus itse lajittelemaan eri lääkkeet eri astioihin. tässä vierähtääkin tovi, kun lääkkeitä ja lisäravinteita on monta muovikassillista
- käydä läpi noin MILJOONA valokuvaa ja miettiä kuka haluaisi mitäkin ja mitkä säilytetäänNo tuolla listalla pääsee jo hieman alkuun....
Olen ollut tyhjentämässä useita koteja monista eri syistä. Olen kanssasi vahvasti eri mieltä koko ruljanssista!
Ensinnäkin tavaraa ei tarvitse ryhtyä myymään, kaiken myyntikelpoisen voi viedä siististi pakattuna/lajiteltuna Pelastusarmeijalle tai vaikka seurakunnalle, köyhät ja rahattomat velkaperheet kun voivat varsin hyvin vastaanottaa tarvitsemansa keittiötarvikkeet maksutta eikä aina ole tarvetta mennä ostoksille, vaikka rahaa ollaankin mankumassa. Jo tällä säästää paljon aikaa: mitään ei tarvitse kuvata tai myydä, kaiken voi antaa pois.
Paristot ovat aika lailla marginaalinen asia, paristokäyttöisiä tavaroita etenkin vanhuksilla on aika vähän. Taskulamppu, radio ja herätyskello ynnä pari muuta kelloa lienevät ne tavallisimmat eikä paristoja tarvitse etsiskellä erikseen, ne löytyvät kyllä muutenkin siivotessa. Teippaus sujuu kätevästi jesarilla.
Papereiden läpikäyminen on edessä joka tapauksessa, siitäkin selviää loogisesti tekemällä ensin lista tarvittavista papereista, liimallalla se laatikon kanteen ja sitten keräämällä paperit siihen, rasti aina listalle, kun löytyi kauppakirja, lainhuutotodistus jne.
Elektroniikkajätteen keräämisessä vanhuksen kodista pätee helppo tapa eli iso laatikko ja käyttökelvoton tavara sinne. Tai vaikka kaikki, jos katsoo, että näille ei ole enää käyttöä. Harvalla vanhuksella on 50 kiloa enempää elektroniikkaa.
Maaleja jne. vanhuksilla on vähän ja jos on, niin yleensä kaikki on samassa paikassa. Tai siis kahdessa eli autotallissa/varastossa melkein loppuunkäytetyt ja jossain varastossa lämpimässä käyttämättömät. Ei nämäkään ole ongelma, kerätään laatikkoihin ja viedään kerralla pois. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa maalia ja liuottimia olisi yli 40 purkillista.
Jättikokoiseen autotalliin muuten pätee se, että kertoo sen olevan avoinna kenen tahansa noutaa tavaraa tiettynä päivänä klo 9-15, kaikki viedään.
Lääkkeiden lajittelu ei ole rakettitiedettä edes silloin, kun niitä on monta muovikassillista. Älä lajittele niitä etukäteen turha tehdä työtä kahteen kertaan.
Valokuvia ei säästetä yhtäkään, nythän ollaan tyhjentämässä kuolinpesää/asuntoa. Silloin ei jätetä itselle mitään eli olet aika lailla hakoteillä kaiken vaivannäön kanssa. Jos haluat ryhtyä säästämään jotain, niin olet väärässä paikassa ja teet työstä itsellesi aivan liian vaikeaa. Nyt ollaan pääsemässä eroon tavarasta siten, että käyttökelpoinen lähtee kiertoon, käyttökelvoton lajitellaan erikseen ja viedään keräykseen. Tunteilla ei ole sijaa, koska kuten ap painotti, vanhuksista on meille kaikille vain vaivaa tavarankin muodossa.
Kyllä sitä tavaraa todellakin tarvitsee myydä, jos tarvitsee rahaa. Moni ei tahdo selvitä perintöveroista esim. talon periessään, eli kyllä siinä jokainen euro jonka saa, tulee tarpeeseen.
Paristot ei ole ympäristön kannalta marginaalinen asia ja joissakin talouksissa niitä saattaa olla aivan valtava määrä, jos omistaja ei ole itse vienyt aikanaan keräykseen.
Olet tainnut olla setvimässä melko järjestelmällisiä asuntoja/taloja?
Eihän kukaan järkevä ihminen sano: "Vanhuksilla ei ole paljon paristoja/maaleja". Vanhuksia on erilaisia erilaisissa taloissa: osalla on todella paljon paristoja ja maaleja.
"Valokuvia ei säästetä yhtäkään". Ööö, no jos haluaa jonkun verran säästää niin ne on pakko käydä läpi. Lisäksi on ekoteko ja kulttuuriteko toimittaa vanhoja valokuvia museolle mikäli ovat kiinnostuneita. Joka tapauksessa ne on käytävä läpi.
Siis mitä sinä nyt oikein olet tekemässä, jakamassa perintöä vai tyhjentämässä asuntoa? Minä oletin, että kyse on asunnon tyhjennyksestä eikä suinkaan siitä, että halutaan saada vainajan tavaroista rahaa. Asiahan muuttuu aivan toisenlaiseksi tuossa vaiheessa, kun ollaan tekemässä kauppaa eikä tyhjentämässä taloa.
Minä tyhjennän asuntoja työkseni eli tiedän aika lailla enemmän siitä, mitä on odotettavissa, kun kämppä on tyhjennettävä. Vanhuksilla tavarat ovat järjestyksessä, huumehemmoilla ei. Vanhukset on aikanaan laittaneet tavarat paikalleen ja maalit sekä paristot ovat järjestyksessä siihen aikaan asti, kunnes sairaus on vienyt voimat. Siksi työni on kohtalaisen helppoa, sekaisin on vain noin 1-2 vuoden asiat jos nekään.
Valokuvat, tärkeät paperit jne. eivät kuulu minulle muuten kuin lajittelun osalta, mutta jos erikseen pyydetään kuvat sivuun laittamaan, niin toki sen teen. Jos se vanhuksen koti on omaisille sotkupesä, niin en oikein ymmärrä, miksi sieltä oletetaan löytyvän museota kiinnostavia kuvia tai miksi ihmeessä niitä enää asunnon tyhjennysvaiheessa erikseen lajitellaan.
Harva vanhus ajattelee, että lajittelempa nyt tavarani siististi, jotta tytär saa sitten ne vähällä vaivalla myytyä edelleen. Ehkä heitä pitäisi velvoittaa siihen, ettei perikunnalla olisi vaivaa omaisuudesta.
"Minä tyhjennän asuntoja työkseni". No siinä on melko lailla erilainen lähtökohta verrattuna henkilöön, joka raivaa kuolleen omaisen taloa ja on saanut vaikka sen talon perinnöksi. Pahimmassa tapauksessa talo on jossain muuttotappiopaikkakunnalla eikä se mene kaupaksi eikä ole varaa maksaa perintöveroa.
Kyllä suurimmassa osassa tapauksista jaetaan perintöä ja tyhjennetään taloa täsmälleen samaan aikaan! Sinä teet talojen tyhjentämistä työksesi, eli saat siitä palkkaa ja pystyt suhtautumaan asiaan ammattimaisen objektiivisesti. Aivan eri asia siis.
Kyllä minäkin voisin täysin vieraan ihmisen kotiin mennä lajittelemaan ja roskiin laittamaan, ei olisi yhtään vaikeaa!
Tiedätkö, talon tyhjentäminen on ihan samanlaista, olitpa perikunnan jäsen tai yrityksen palveluksessa. Eroa tulee nyt vain siitä, että sotkette keskenään perinnön jakamisen ja talon tyhjentämisen. Jos haluaa talon tyhjäksi, se ei ole oikeastaan muuta kuin lajittelua ja raivausta, mutta jos haluaa sieltä erikseen tavaraa myyntiin, niin tilanne ei ole enää talon tyhjennystä, se on kirpputorimyyntiä. Toki se on hankalampaa kuin pelkkä tyhjennys, joten älkää sotkeko keskenään muistoja, perinnönjakoa ja tyhjennystä loppusiivouksineen, ne ovat aivan eri asioita. Jos se pahuksen mummo ei olisi vuosikausia säilönyt valokuvia, tauluja, muistoesineitä jne., ei teillä olisi valittamaanne työmäärä, joten koska niillä tavaroilla ei mielestänne ole arvoa, niin miksi käytte niitä läpi ja haluatte niistä rahaa?
Talon tyhjentäminen on kyllä erilaista mikäli se tehdään perikunnan kesken. Ihan jo sen takia, että varsin usein tuo perikunta on keskenään eri mieltä monista asioista, esim. mikä tavara kuuluu kenellekin, mitä pitäisi säästää jne.
Lopeta jo jankkaaminen.
Jep, tuo kirjoittaja saattaa tyhjätä työkseen kuolinpesiä, mutta omaa kuolinpesää ei ole kyllä ollut setvimässä. Kyse on kahdesta ihan täysin eri asiasta.
En ole vielä sellaista tavannut, joka omaa kuolinpesäänsä setvisi.
Edelleen se talon tyhjentäminen on ihan samanlaista, teki sen omat tai ulkopuolinen. Paitsi että niille roinaa ja krääsää kauhisteleville se roina ja krääsä on yllättäen kamalan arvokasta. Mikä on aika paradoksaalista, koska samaan aikaan he moittivat sitä edesmennyttä siitä, että tämä jätti jälkeensä tavaroita.
Oma kuolinpesä on tässä tapauksessa sellainen jonka osakkaana itse on, eli esimerkiksi oman vanhemman kuolinpesä. Toisille nämä voi olla ilmeisesti aika vaikeita ymmärtää.
Pari vuotta sitten muutettiin anoppi omasta talosta kaksioon ja tänä kesänä tyhjennettiin se kaksio. Anoppi oli siisti ihminen ennen muistisairauttaan ja säästäväinen loppuun saakka.
Kamalasti meni loppuun käytettyä tavaraa kaatopaikalle, melkein koko makuuhuone ja kaikki huonekalut joilla oli istuttu. Puolet kaikesta oli rikki, tekstiilit pinttyneitä/paikattuja/reikäisiä. Kirjahylly oli täynnä tietosanakirjaa ja valittujen palojen lyhennelmiä. Taide oli jäljennöksiä, valokuvia tai omien lasten tuotoksia. Kaiken minkä pystyin, lajittelin - ne perhanan patteritkin teippasin. Keittiöstä keräsin kaksi jätesäkillistä metallia, mm. käytettyjä foliovuokia.
Keräsin erilleen ehjät esineet, joilla tiesin olevan arvoa. Anopilla oli tapana laittaa astian sisään lappu, jossa kertoi esineen nimen, suunnittelijan ja hinnan antiikkilehdessä. Muissa auttoi Google Lens. Yritin näille etsiä ostajaa mutta ketään ei kiinnostanut Arabia, Pentik, Iittala, vanha lasi jne.
Vein nämä ja muut kamat kirppikselle, missä tuotto on ollut pöytävuokran jälkeen 50€/vko. Eniten saa jostain pikku figuureista mutta yleisesti ottaen netissä 50€ hintaiseksi väitetty maljakko ei ole sitä tosielämässä. Joku jobbari saattaa maksaa siitä 8€. Kaikilla mummoilla on jo nämä samat mummokamat.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen on nuori 83-vuotias?
Sanna Marin vajaa 50v päästä.
Minä haluan hoitaa tuommoiset niin nopeasti kuin suinkin voi. Eli kämppä tyhjäksi niin pian kuin se on mahdollista, tarkoittaa että koko ajan joku/jotkut kantavat täysiä sylillisiä tavaraa ulos ja se päätyy sitten jätteisiin tai lahjoituksiin. Paras tietysti jos ottajat hakevat suoraan asunnolta.
Aseet, ajoneuvot, salassa pidettävät asiakirjat, mahdollisesti valokuvat, korut, ja arvotaide ovat minulle poikkeuksia, muu kaikki menee kierrätykseen tai jätelavalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa suruusi.
Mielestäni 83 vuotias ei ole vanha, 93 ja siitä ylöspäin voisi olla kohta vanha, yli 100 vuotias on jo vanha.
Tärkeintä on, että teet itse oman kuolin siivouksesi ajoissa, ennen 60 ikävuotta. Sen jälkeen saattaa tulla vaikka mitä estettä raivaukselle. Ei välttämättä, mutta todennäköistä se on.
Paras olisi tehdä kuolin siivous vuosittain. Mitä sitä vanhoissa rojuissa elämään. Elämä on tässä ja nyt. Ja tarpeet on uudet.
Voimia koko perheelle.
MInä elän elämäni just niin kuin haluan vaikka rojujen keskellä. Tämä on oma elämäni, ei lasteni elämä, joten kun minusta aika jättää, ei tarvitse kotini ovea avata ja tulla kauhistelemaan, koko torppa on testamentattu muille. Jos haluavat perinnön, joutuvat kiistämään testamentin ja eikös se ole ahnetta haluta talon verran krääsää vain siksi, että ovat lapsiani?
Taas yksi romun rakastaja. Ei niistä jälkipolville ole kuin harmia. Turhaa kuvittelet, että niitä joka itselleen himoaa.
Eihän lapset sitä krääsää himoa, perinnön ne haluavat. Mutta kun lakiosan vaatiminen aiheuttaa sen, että saavat sen krääsän, niin arvaapa kahdesti, antavatko kaiken mennä ulkopuolisille, myös rahojen. Sitä kun ei voi vaatia vain tietynlaista perintöä.
Mun äidin jäänistö oli sika vaikea käydä läpi, koska ksiken hamstraamansa tavaran seassa oli aidosti arvokkaita esineitä, sekä myös tunnearvoltaan arvokkaita. En halunnut todellakaan myydä muutamalla satasella jollekin kuolinpesänostajalle meidön suvun historiaa, esim sata vuotta suvussa olleita huonekaluja tai mummoni käsin neulomia villatakkeja. Olipa karsee homma lajitella pois heitettävä pois ja pakata tärkeät asiat kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin käyttöön. Juuri nämä ovat niitä pieniä säästöjä, joista vuosien varrella tulee iso juttu.
Varsinkin, jos vaikka kymmenen vainajan pesuaineet hamstraa, saattaa jo helposti muutaman kympin säästää.
Riippuu tietenkin millaisia tuotteita ja millainen oma jaksamistaso ja minkä verran säilytystilaa omassa kodissa jne., mutta kyllä minä ainakin käyttäisin kaiken käyttökelpoisen. Jotain epämääräisiä taivaan vanhoja en tietenkään, enkä itselleni sopimattomia (esim hajustetut pesuaineet menis kyllä roskiin), mutta ne mitkä voi jotenkin järkevästi hyödyntää. Oma mummoni kun kuoli niin sieltä tosiaan jaettiin ihan kaikki lapsille ja lapsenlapsille aikanaan, ja silloin opiskelijana sitä oli jopa ihan iloinen kun sai pesuainetta ja perusvoidetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukrainalaiset tarvitsevat esim astiat.
Täällä on kyllä sanottu jo pitkään, ettei lahjoituksia enää tarvita.
Kyllä meilläpäin kun Kierrätyskeskukseen vie tavaraa, sieltä ukrainalaiset käyvät hakemassa. Lahjoittaa voi myös PeLa:lle ja SPR:lle.
Aina parempi lahjoittaa kuin heittää kaatikselle hyvää tavaraa.
Jotkut shampoot ja ynnä muut lienee helpoimmasta päästä tavaraa: ne voi käyttää jos tuntuu hyvälle, tai heittää pois ilman sen suurempia omantunnontuskia. Ihan mille itsestä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Miten joillakin voi olla noin vanhoja äitejä! Itse menetin äitini 52 vuotiaana. Itse olin 32 v.
Olisi suotavaa olla hieman hienotunteisempi tässä poisnukkuneen tapauksessa ja jättää ihmettelyt sikseen.
Omaa äitiäni voi kutsua vanhaksi, sillä hän yli 100 v !
Tänne vauva palstallekko tulet ohjeita kyselemään.? Ei ole kovin hallussa hommat
Vierailija kirjoitti:
0/5. Viisi-kuusikymppinen tulee vauvapalstalle kyselemään mitä tehdä avatulle shampoopullolle. Kuulut edunvalvontaan.
Et sitten muuta surevalle keksinyt kommentoida? En viitsi edes sanoa, mihin sinä kuulut.
Nuori asuu jo poissa kotoa. Kun kävimme hänen luonaan, ihmettelin miksi kerrostalon ikkunan alle oli ajettu roskalava.
Kuulemma alakerran mummo oli potkaissut tyhjää ja omaiset heitteli parvekkeleelta irtaimiston roskalavalle. Nopeasti tapa päästä mummelin roinasta eroon, kun maksaa vaan siirtolavan ja kaatopaikkamaksut.
Asunto tuli melko pian sen jälkeen myyntiin - alkuperäisin pinnoin eli 1970-luvun lopun materiaalein.
Vierailija kirjoitti:
Tänne vauva palstallekko tulet ohjeita kyselemään.? Ei ole kovin hallussa hommat
Aika harvalla on valtava kokemus näissä asioissa. Ei ehkä montaa kertaa osu elämässä kohdalle tyhjennyspuuhat. Toki sitten työ tekijäänsä neuvoo, mutta ei kai siinä ole mitään pahaa jos täältä kysäsee vinkkejä. On täällä paljon turhempaakin jutun juurta ollut.
Menin auttamaan sukulaisia erään vanhuksen kuolinpesän tyhjennyksessä kun mulla on paku. Siellä oli kerätty pahvilaatikoihin likaisia pyyhkeitä ja lappu päälle jossa luki: kuka ottaa, Pirkko? Ja toisessa laatikossa oli just voiteita ja muita puolityhjiä purnukoita ja lappu: kuka ottaa, Maija?
Ja tämän asunnon asukas oli ehtinyt asua kolme vuotta dementian takia hoitokodissa.
Autoin sitten kuskaamaan vanhat huonekalut uusille omistajilleen kun mitään ei saanut viedä kaatopaikalle.
Otan osaa.
Itse heittäisit pois ruokatarvikkeet ja kaikki hygieniatarvikkeet.
On olemassa henkilöitä/yrityksiä jotka ostavat kuolinpesiä, löytyy varmaan netistä.
laita portille lappu että saa hakea tavaraa ilmaiseksi. Nosta kamat lähettyville ja voi olla että tavara lähtee liikkeelle
joku*