***KOTILOT***- Viikko 51
Kommentit (45)
Me ollaan tässä oltu flunssassa ja nyt sit mulle on iskeny ripuli... :/ Yksin oon kotona, ku miehellä on yövuoroja ja skitsottaa nyt , että on saanu listerian jostain tms. (Vaikka ei mulla oo niitä muita oireita...)
Mahassa monena iltana ollu hirveesti ilmaa ja tuntuu, että oisin viimeisilläni raskaana. Kai tääkin jotain vatsatautia on jota liikkeellä on, kun kuopuksella tossa viikko sitten oli kans vesiripulia ja meni sitten ohi ilman mitään. Mut yksin kotona, lapset nukkuu ja raskaushormonit... alkaa mielikuvitus heti laukata listerioiden ja muiden suhteen!
Eilen kyllä söin yksiä sellaisia juttuja, joista mulla yleensäkin menee maha sekaisin. (Ei tosin ihan näin rajusti, mut tuntuu, että raskauden aikana saan herkemmin muutenkin ilmavaivoja ja muuta suolisto-oiretta...)
Kokeilin tänään piparinmakuista juustokakkua ja siit tuli älyttömän hyvää! Vikat lahjaostokset tehtiin tänään. Tai mies osti mulle ja mä kävin kuopukselle ostaa pari lahjaa, kun huomattiin, että isovanhemmat on molemmat ostanu esikoiselle ylimääräisen lahjan! Huomenna pitää sit repiä mies aikaisin ylös sängystä ja viimeiset ruokaostokset ehtiä tekemään. Mies menee vielä huomenna klo 13 töihin 5 tunniks, mut sit rauhoitutaan jouluun. Kinkku paistetaan huomenna päivällä ja illalla kuusen koristelun jälkeen maistellaan kinkkuvoileipää. :P Ostin muuten jouluks itselleni alkholitonta punaviinia, vaikka se onkin melkein kuin mehua jois. ;) Ehkä yhden perhekaljan uskallan juoda myös.
Meen sohvalle lepuuttelemaan, maha sen verran vielä myllää...
Vierailusta vauvan syntymän jälkeen... Ekasta olin valmis suoraan synnytyksestä juoksemaan maratonin. oisin halunnu, että kaikki tulee katsomaan meiän aikaansaannosta ja maailman suloisinta prinsessaa. Hyvä jos maltoin siihen, että seuraavana iltana vasta pääsivät käymään. Ja sit äitini ei tullu 2vkoon kylään, koska oli saanu päähänsä, että vauvaperhe tarvii omaa lepoa ja mä taas koin sen jotenkin loukkauksena...
Tokasta sitten olin ihan kuoleman väsynyt ja heikossa hapessa. Vauvakin meni 2vrk:ksi lastenosastolle sokeritippaan. Kiellettiin sit ihmisiä tulemasta ennen kuin vauva pääsee takas meiän luo. Kotiin kun päästiin, niin sinnehän ois tupannu koko ajan porukkaa, mut me kieltäydyttiin aina kun ei jaksettu.
Kolmannesta saa sit nähdä miten käy...
No jos nyt menis pötköttelee shvalle... tekis mieli syödä jotain, kun vähän nälättää, mut pelottaa, et söin tänään jotain mistä toi maha meni sekaisin enkä kaipaa enää uutta kipuaaltoa...
En olekaan aikoihin ehtinyt kirjoittelemaan enkä oikeastaan lukemaan kotiloiden kuulumisia. Nyt sitten menikin puoli tuntia niitä selaillessa... On ollut ihan hirmu kiire jo kaksi viikkoa, että kohta olen jo ihan hermoraunio! Tänään itkin miehelle, että ei ole yhtään kivaa kun joulusta pitää stressata niin kamalasti =( Itsehän sen stressin osittain luon, että pitäisi vaan osata ottaa rennosti...
Tänään kävin tekemässä viimeiset ruokaostokset. Lähdin vasta lasten iltapalan jälkeen, ja kaupasta pääsin ulos vasta klo 21.00. Tosi paljon porukkaa kaupoilla kun ajattelee, että kuitenkin kello oli jo varttia vaille kahdeksan kun menin sinne... Mutta ihan siedettävä reissu kaikin puolin, kun ei tarvinnut kassoille jonottaa.
Mietin jo tosi paljon, että mitä ostan miehelle lahjaksi, mutta tuo meni ja osti uuden telkkarin tosi hyvin palvelleen vanhan tilalle, joten sanoin sitten että saa olla lahja sitten siinä. No, on niin tyytyväinen uuteen töllöttimeensä, että lahjasta tuo meneekin vaikka ei ole paketissa eikä meikäläisen ostama :o)
Huomenna tehdään joulusiivousta, ja mies (tuo ihana ukkosein) on luvannut pestä koko talon lattiat ja viedä matot ulos. En itse kyllä jaksaiskaan. Koko viikon olen pyyhkinyt pölyjä ja siivonnut tasoja ja hyllyjä ja järkännyt paikkoja. Eilen puunasin vessan tosi tarkkaan, ja loppuvaiheessa siivousta aloin nähdä jotain ihme kuvioo näkökentän laidassa. Ei muuta kuin pötköttämään ja ottamaan rauhallisesti. Ei onneksi enää ole moista tapahtunut. Lupasin miehelleni ottaa jo rauhallisesti, ei joulun takia kannata omaa hyvinvointia vaarantaa.
Joulun jälkeen on sitten 4.pvä lekuri ja 5.pvä sokerirasitus, tosi nopeasti menee aika! Joulun jälkeen alan käymään vauvanvaatteita läpi, eli kaikki pojanoloiset laitan eteenpäin ja tytön vaatteet pesen käyttöä odottamaan =) Ihanaa, kun niitä tyttöihanuuksia on nurkat pullollaan, pääsee käyttämään kertaalleen!
Uhmakeskusteluun: Olen onnekas, kun meillä on helmikuussa 4-v täyttävä poika, ja uhmasta ei tietoakaan. En osaa kuvitella kuinka rankkaa se on... Mutta 2-v neidillä on jotain uhman poikasta, mutta vielä onneksi aika mietoa.
Vieraista lapsivuodeaikana: Hillun aina synnärillä niin kauan kunnes ajavat pois, ja kutsun sinne kaikki sukulaiset ja ystävät käymään vauvaa katsomaan. Sitten ollaan pari viikkoa kotona rauhassa perheen kesken kunnes taas alkaa vieraita valumaan. Tämä on toimiva ratkaisu silloin kun synnytys ei vie voimia, jos vointi heikko synnytyksen jälkeen niin ei kauhean hyvä. Synnärille on kiva saada vieraita, ei tarvitse miettiä kahvinkeittoa tai tarjottavia, tai kuinka paljon pölykoiria ym. sotkua... Voi vain ihastella vauvaa.
Välillä odotan ihan hirmuisesti vauvan syntymää, välillä taas koko ajatus on kaukainen. Tämä " potkunyrkkeilijä-Peppi" pitää huolta ettei vauva ja raskaus kyllä enää pääse unohtumaan :o)
Kirjoittelemisiin taasen joulun jälkeen... JOULURAUHAA!!!
T:Anttuli rv 23+6 kera Pepin
Täällä on taas jääty jyrän alle, kun eilen tein joulusiivouksen loppuun ja sitä tuntuikin vaan riittävän ja riittävän... Piti olla enää vain lattioidenpesu ja vähän pölyjä, mut sitten keksin aina jotain uutta paikkaa mitä piti puunata ja jynssätä ja lopulta tuli siivottua melkein 12 tuntia! Joku hulluus tais iskeä... Kymmeneltä illalla lopetin. No, nytpä ei sit enää oo muuta jouluhommaa kun kuusi sisälle illalla ja huomen aamulla sen sitten muksut koristelee. Jotain ruokajuttuja tietysti vielä, mut ne nyt kuuluu asiaan :)
Tohon vierailu-asiaan: esikoista kävi sairaalassa katsomassa aika paljon väkeä,sukua ja kavereita, mut kakkosta ei sit enää kun meidän äidit ja pari mun hyvää ystävää. Mä en kans oikein tykkää edustaa siinä sairaalan " yöpaidassa" tukka sekaisin ja synnytyksestä väsyneenä ym ym, joten mun mielestä toi riittää hyvin, et mummut käy ja sit ne pari kaveria. Kotiokaan mä en ihan heti pariin ekaan viikkoon tahtois väkeä käymään, kun se on vielä sellaista kaaosta, niin en siihen väliin jaksa mistään vieraista huolehtia.
Mä oon ollut molemmista sairaalassa 5-6 pv, esikon kanssa ihan epävarmuuttani ja kakkosesta jouduttiin olemaan, kun poika oli keltainen ja joutui pötköttelemään sillä valopetillä. Nyt haluaisin sieltä kotiin mahd. pian, vaikka heti samana päivänä jos vaan kaikki on kunnossa. Musta siellä sairaalassa on ihan kamalaa joutua lojumaan... Itken siellä kaikki yöt, kun tahtoo kotiin...
Mutta kai sitä täytyy tästä lähteä vielä viimeisen kerran jouluruoka ostoksille, se waldorfin-salaatti on vielä saamatta... Eilen sitä jo koitin hakea, mutta sanoivat että tänään vasta saa, ihan sen säilyvyyden takia.
Oikein Ihanaa ja Rauhallista Joulua kaikille Rakkaille Kotiloille!
Toivottaapi Luna ja " Aarre" rv 26+1
Siivous loppusuoralla, kuusi koristeltu ja eilen leivoin vikat tortut. Ruokahommia sitten tehtään huomenna ja sunnuntaina.
Käydään mun vanhempia moikkaamassa aattona ja muuten kökötellään kotona. Huomenna kylläkin iltavuoro viel töissä.
Oli pientä sähläystä ton mun äippäpolin lähetteen kanssa, mutta tänään soittivat Jorvista ja tekevät sitten rakenneultran yhteydessä (10.1) vähän tarkemman syynin. Eli ennen sitä ei tarvii mennä. Ihan ok, vaikkakin vointi ei ole ollut paras mahdollinen :( Toivottavasti nyt Jouluna sais levätä rauhassa ja nauttia ruuasta, valoista ja tuoksuista.
Sitten siihen galluppiin. Meillä ei ole vieraita sairaalassa käynyt. Edes mun vanhemmat eivät ole käyneet. Vasta sitten kotona. Kuopusta kävi laitoksessa kattomassa vain mieheni ja esikoinen. Mä kyl olisin kaivannut vieraita ja kukkia, mut kun ei niin ei. Ketään ei tainnut kiinnostaa...
Jeps. Palaillaan asiaan Joulun jälkeen!
Rauhallista Joulua!
AIHA Rv 17+3 tai 18 tasan