Lue keskustelun säännöt.
IL Pääkirjoitus: Hämmästys leviää nyt maailmalla - Mitä Suomen pojille on kaikessa hiljaisuudessa tapahtunut?
10.08.2023 |
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/b7c887dd-9e1a-4c04-885b-0471b5b…
Ymmärtäkää nyt, että Suomen pojilla on hätä! Ymmärrättekö! YMMÄRRÄTTEKÖ?
Kommentit (965)
601/965
|
11.08.2023 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, etteivät palstan naiset tunne sympatiaa edes poikalapsiaan kohtaan. Suominaisesta tullut outo olento.
Sympatiaa? Rakastan poikiani ja muita tuntemiani poikia, mutta en koe sympatiaa perseilyä ja huonoa käytöstä kohtaan. Ei tytössäni, en pojissani.
Oma poikani joutui koulukiusatuksi, koska oli kiinnostunut oppimisesta. Lopetti muutamaksi vuodeksi läksyjen luvun ja onneksi tuli ysillä järkiinsä. Olisikohan poikien omassa kulttuurissa jotakin ongelmaa?
Poikien kulttuurissa?
Eikö lapåsia kasvateta enää? Saavatko keskenkasvuiset itse määritellä kulttuurinsa? Kuka sen kulttuurin mahdollistaa?
Höpsö. Poikien kulttuuri määritellään ulkopuolelta. Eihän ne pojat tiedosta elävänsä missään poikakulttuurissa. Pojat pelaa ja leikkii luonnostaan kuten pojat tekee joka puolella maailmaa.
Jos se tulee luonnostaan niin miten naiset kehtaavat määritellä sen ongelmaksi?
Kissat ovat lihansyöjiä. Onko se ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, etteivät palstan naiset tunne sympatiaa edes poikalapsiaan kohtaan. Suominaisesta tullut outo olento.
Sympatiaa? Rakastan poikiani ja muita tuntemiani poikia, mutta en koe sympatiaa perseilyä ja huonoa käytöstä kohtaan. Ei tytössäni, en pojissani.
Oma poikani joutui koulukiusatuksi, koska oli kiinnostunut oppimisesta. Lopetti muutamaksi vuodeksi läksyjen luvun ja onneksi tuli ysillä järkiinsä. Olisikohan poikien omassa kulttuurissa jotakin ongelmaa?
Poikien kulttuurissa?
Eikö lapåsia kasvateta enää? Saavatko keskenkasvuiset itse määritellä kulttuurinsa? Kuka sen kulttuurin mahdollistaa?
Höpsö. Poikien kulttuuri määritellään ulkopuolelta. Eihän ne pojat tiedosta elävänsä missään poikakulttuurissa. Pojat pelaa ja leikkii luonnostaan kuten pojat tekee joka puolella maailmaa.
Joku mällíränní alkoi nimittelemään kanssakeskustelijaa? Hyvin te vedätte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Korjaan sijamuotovirheen, joka vahingossa jäi tekstiä muokatessani, koska muuten joku kuitenkin alkaa heti ihmetellä, että olenko oikeasti äidinkielen opettaja :D
lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle
> lukemaan yhden kirjan vuodessa ääneen luokalle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimmäinen ongelma on poikien pippeli. Pippeli ei sovi tyttökoulujen Suomeen. Nykymaailmassa pippeli aiheuttaa nuorissa pojissa sukupuolisekavuutta.
Ongelma voidaan ratkaista helposti. Leikataan pojille pippeleiden tilalle pinpit. Silloin pojat voivat aidosti tasavertaisina samoista lähtökohdista osallistua tyttökoulujen opetukseen.
Tarkoitat kai, että korvataan ongelma vain toisella? Ja ymmärtääkseni tuota tapahtuu yleisemmin toisinpäin, niin eikö se ole sama korvata kätilöt kirurgeilla, niin voivat siitä sujuvasti napanuorasta ommella jonkinlaisen suikeron sinne haaroväliin?
Ongelmahan on vain pojilla. Siksi pojille pitää tehdä korjausleikkaus. Ymmärrätkö. Korjataan se sukupuoli joka on viallinen.
Ajattelu ja toiminta tapahtuu kyllä päässä, joten ongelmanratkaisun pitäsi keskittyä pääkoppaan ja sen sisältöön. Mutta ehkä sinulla aivot ovat jalkovälissä ja ajattelusi keskittyy sinne....?
Minulle asia on ollut jo pitkään päivän selvä.
Opettajien pitää koko ajan raportoida ja tehdä jonnin joutavia selvityksiä jollekin idiootille. Opettamiseen ei aika enää riitä. Jos olisin opettaja, niin vaihtaisin oitis alaa, samoin kuin hoitajat. Kuka H U L L U näitä raportteja vaatii? Älkää ihmeessä suostuko niihin, kukaan.
Jos ei luoteta korkeakoulusta valmistuvien opettajien osaamiseen ja ammattitaitoon, niin hakekaa sitten opettajat ihan muualta.
Käykää lakkoon kaikki opettajat ja muut työntekijät, jotka ovat tämän uuden simputus menetelmän uhreja. Ja se selvityksiä tutkaileva porukka, heille uusi työ vaikka opettajana. Heitä EI tarvita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Korjaan sijamuotovirheen, joka vahingossa jäi tekstiä muokatessani, koska muuten joku kuitenkin alkaa heti ihmetellä, että olenko oikeasti äidinkielen opettaja :D
lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle
> lukemaan yhden kirjan vuodessa ääneen luokalle
Pakene täältä, kun vielä pystyt. Kirjoitusvirheet ja ummehtuneet asenteet jylläävät täällä valtoimenaan. Sekä eräs häiriintynyt yksilö, joka ymmärtää hyvin vähän, mutta kommentoi kaikkea mahdollista. Ja lopulta alkaa solvaamaan, kun ei muuta keksi.
Tulokset vetävät alas masentuneet suomalaiset ja syy siihen on että tätä monikulttuuria on hiilattu meidän kouluhin.Lapset pelkäävät mennä kouluihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Korjaan sijamuotovirheen, joka vahingossa jäi tekstiä muokatessani, koska muuten joku kuitenkin alkaa heti ihmetellä, että olenko oikeasti äidinkielen opettaja :D
lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle
> lukemaan yhden kirjan vuodessa ääneen luokalle
Pakene täältä, kun vielä pystyt. Kirjoitusvirheet ja ummehtuneet asenteet jylläävät täällä valtoimenaan. Sekä eräs häiriintynyt yksilö, joka ymmärtää hyvin vähän, mutta kommentoi kaikkea mahdollista. Ja lopulta alkaa solvaamaan, kun ei muuta keksi.
Sovataanhan täälläkin aikuisia ja lapset perässä! Jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, etteivät palstan naiset tunne sympatiaa edes poikalapsiaan kohtaan. Suominaisesta tullut outo olento.
Sympatiaa? Rakastan poikiani ja muita tuntemiani poikia, mutta en koe sympatiaa perseilyä ja huonoa käytöstä kohtaan. Ei tytössäni, en pojissani.
Oma poikani joutui koulukiusatuksi, koska oli kiinnostunut oppimisesta. Lopetti muutamaksi vuodeksi läksyjen luvun ja onneksi tuli ysillä järkiinsä. Olisikohan poikien omassa kulttuurissa jotakin ongelmaa?
Poikien kulttuurissa?
Eikö lapåsia kasvateta enää? Saavatko keskenkasvuiset itse määritellä kulttuurinsa? Kuka sen kulttuurin mahdollistaa?
Höpsö. Poikien kulttuuri määritellään ulkopuolelta. Eihän ne pojat tiedosta elävänsä missään poikakulttuurissa. Pojat pelaa ja leikkii luonnostaan kuten pojat tekee joka puolella maailmaa.
Joku mällíränní alkoi nimittelemään kanssakeskustelijaa? Hyvin te vedätte.
Miten niin alkoi? Sähän olet nimitellyt muita koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Korjaan sijamuotovirheen, joka vahingossa jäi tekstiä muokatessani, koska muuten joku kuitenkin alkaa heti ihmetellä, että olenko oikeasti äidinkielen opettaja :D
lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle
> lukemaan yhden kirjan vuodessa ääneen luokalle
Pakene täältä, kun vielä pystyt. Kirjoitusvirheet ja ummehtuneet asenteet jylläävät täällä valtoimenaan. Sekä eräs häiriintynyt yksilö, joka ymmärtää hyvin vähän, mutta kommentoi kaikkea mahdollista. Ja lopulta alkaa solvaamaan, kun ei muuta keksi.
Sovataanhan täälläkin aikuisia ja lapset perässä! Jatkuvasti.
Siinä maha, missä painitaan...eiku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Kysymys kuuluukin: miksi nuorten lähimuisti heikkenee niin suuresti? Liikaa kuormitusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimmäinen ongelma on poikien pippeli. Pippeli ei sovi tyttökoulujen Suomeen. Nykymaailmassa pippeli aiheuttaa nuorissa pojissa sukupuolisekavuutta.
Ongelma voidaan ratkaista helposti. Leikataan pojille pippeleiden tilalle pinpit. Silloin pojat voivat aidosti tasavertaisina samoista lähtökohdista osallistua tyttökoulujen opetukseen.
Tarkoitat kai, että korvataan ongelma vain toisella? Ja ymmärtääkseni tuota tapahtuu yleisemmin toisinpäin, niin eikö se ole sama korvata kätilöt kirurgeilla, niin voivat siitä sujuvasti napanuorasta ommella jonkinlaisen suikeron sinne haaroväliin?
Ongelmahan on vain pojilla. Siksi pojille pitää tehdä korjausleikkaus. Ymmärrätkö. Korjataan se sukupuoli joka on viallinen.
Ajattelu ja toiminta tapahtuu kyllä päässä, joten ongelmanratkaisun pitäsi keskittyä pääkoppaan ja sen sisältöön. Mutta ehkä sinulla aivot ovat jalkovälissä ja ajattelusi keskittyy sinne....?
Ihminen on psykofyysinen olento jonka käyttäytyminen on pitkälti hormonitoiminnan ohjaamaa. Jokainen tiedämme että pippelin poistaminen muuttaa hormonitoiminnan radikaalisti. Eli edelleen pippelin poistaminen tekee ongelmapojista tyttöjen kaltaisia jolloin he menestyvät tyttökoulussa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Korjaan sijamuotovirheen, joka vahingossa jäi tekstiä muokatessani, koska muuten joku kuitenkin alkaa heti ihmetellä, että olenko oikeasti äidinkielen opettaja :D
lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle
> lukemaan yhden kirjan vuodessa ääneen luokalle
Pakene täältä, kun vielä pystyt. Kirjoitusvirheet ja ummehtuneet asenteet jylläävät täällä valtoimenaan. Sekä eräs häiriintynyt yksilö, joka ymmärtää hyvin vähän, mutta kommentoi kaikkea mahdollista. Ja lopulta alkaa solvaamaan, kun ei muuta keksi.
Yritän koko ajan, siis paeta! :) Se on yllättävän vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Kysymys kuuluukin: miksi nuorten lähimuisti heikkenee niin suuresti? Liikaa kuormitusta?
Älylaitteet. Some. Hektinen elämä. Onhan näitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Kysymys kuuluukin: miksi nuorten lähimuisti heikkenee niin suuresti? Liikaa kuormitusta?
Ovat koko ajan kännykällä tai netissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei selvästi ole henkilökohtaista näkemystä asiaan niin jaan omani: s2 ei nyt tätä selitä tilatollisessa mittakaavassa. Joku opiskelun struktuurin puuttuminen, ehkä. Inkluusio yhdistettynä resurssipulaan ehkä. Digilaitteet osaltaan.
MUTTA: suurin syy on poikien lukuharrastuksen totaalinen loppuminen!
16-vuotiaan pojan vanhempana voi kertoa, ettei yksikään pojan kavereista lue kuin pakon edessä, muutaman lyhyen kirjan koko peruskoulun aikana.
He eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Siis oikeasti, eivät ymmärrä lauseita. Eivätkä osaa kirjoittaa lausetta.
Olen omalle pojalle jopa maksanut lukemisesta kun en muuta enää keksi. Ei hän silti osaa lukea. Hän ei pysty referoimaan edellistä kappaletta edes välittömästi sen luettuaan. Ratkaiskaa tämä niin poikien koulumenestys korjautuu.
Äidinkielen opettajana olen huomannut tämän. Kyse on ehkä ennen kaikkea lähimuistin rapautumisesta. Ainakin oppilaat itse selittävät ongelmaansa siten, että lukiessa eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Se estää lukemalla oppimisen aika tehokkaasti.
Viime vuosi oli eka, kun seiskaluokkalaisistani kukaan ei pystynyt lukemaan yhtä kokonaista kirjaa itsenäisesti lukuvuoden aikana. Aiemmin niitä on pitänyt lukea kolme.
Sitten kun lukeminen kävi monelle ylivoimaiseksi, rupesimme me opet lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle. Yhden kirjan annoin korvata sarjakuvakirjalla. Se auttoi jossain määrin. Sitten keksittiin, että yhden kirjan ysiluokalla voi korvata elokuvalla, joka on tehty kirjan pohjalta, kun lukemisesta ei tullut mitään. Kaikista näistä tietysti tehtiin tehtävät, se on homman pointti: saada oppilaat myös kirjoittamaan.
Eli alas päin on menty lehmän hännän lailla.
Korjaan sijamuotovirheen, joka vahingossa jäi tekstiä muokatessani, koska muuten joku kuitenkin alkaa heti ihmetellä, että olenko oikeasti äidinkielen opettaja :D
lukemaan yksi kirja vuodessa ääneen luokalle
> lukemaan yhden kirjan vuodessa ääneen luokalle
Pakene täältä, kun vielä pystyt. Kirjoitusvirheet ja ummehtuneet asenteet jylläävät täällä valtoimenaan. Sekä eräs häiriintynyt yksilö, joka ymmärtää hyvin vähän, mutta kommentoi kaikkea mahdollista. Ja lopulta alkaa solvaamaan, kun ei muuta keksi.
Yritän koko ajan, siis paeta! :) Se on yllättävän vaikeaa.
Kyllä sä siinä joku päivä vielä onnistut!
Niin mäkin. Ihan kohta. Yksi sivu vielä ja sit....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Tuli mieleen, että voisiko yhtenä syynä olla se, ettei pojat näe omaa tulevaisuuttaan osana yhteiskuntaa tärkeänä? Tarkoitan, että jos ei ole ihan kympin oppilaskaan, niin tulevaisuus on yhtä samaa kilpailua työpaikasta ja jos työpaikan saakin, tylsää puurtamista eläkepäiviin asti? Koulunkäynti ei kiinnosta, koska edessä on olla vain yksi orava kaikkien muiden oravanpyörässä juoksevien kanssa?
Mä itse olen kohta eläkeiässä ja kun mietin, miten työelämä on 40:ssä vuodessa muuttunut, niin onhan ero merkittävä. Työntekijästä imetään kaikki mehut ja kun on tyhjiin puristettu, pistetään yt-neuvotteluissa pihalle. Siinähän sitten olet asuntolainojesi kanssa - jos pankki sellaista on suostunut sulle edes koskaan myöntämään - ihmeissäsi, kun rahat ei riitä enää kunnolla leipäänkään.
Miten tuo eroaa tyttöjen tulevaisuuden näkymistä?
Ainakin siten, että tällä hetkellä tulevaisuudessa näyttää olevan työvoimapulaa eniten perinteisillä naisvaltaisilla aloilla. Näkisin myös niin, että tytöt lienevät aktiivisempia opiskelemaan ja työskentelemään ulkomailla. Jostain syystä - en tiedä miksi - tytöt suhtautuvat myönteisemmin Suomesta pois muuttamiseen. Tai ainakin rohkeammin.
Toisaalta tämä työvoimapula noilla perinteisesti naisvaltaisilla aloilla johtuu siitä, ettei tyttöjä kiinnosta enää opiskella ammatteihin joissa saa kuraa niskaansa ja kiitoksena huonon palkan.
Totta eikä ne alat kiinnosta senkään vertaa poikia.
Seuraava steppi on sitten se, että pojat ja tytöt hoitaa vanhukset, sairaat ja vammaiset ihan palkatta omaishoitajina. Se on tehtävä tai itkettävä ja tehtävä. Jokainen nainen tajuaa tämän.
Tajuathan ettei valtio voi pakottaa omaishoitajaksi. Eutanasia sinä päivänä kun ei enää työt maistu voisi olla seuraava steppi.
Useimpia ihmisiä onneksi moraali ja lähimmäisenrakkaus pakottaa, tälläkin hetkellä suurinta osaa ihmiskunnasta. Psykopaatit erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Tuli mieleen, että voisiko yhtenä syynä olla se, ettei pojat näe omaa tulevaisuuttaan osana yhteiskuntaa tärkeänä? Tarkoitan, että jos ei ole ihan kympin oppilaskaan, niin tulevaisuus on yhtä samaa kilpailua työpaikasta ja jos työpaikan saakin, tylsää puurtamista eläkepäiviin asti? Koulunkäynti ei kiinnosta, koska edessä on olla vain yksi orava kaikkien muiden oravanpyörässä juoksevien kanssa?
Mä itse olen kohta eläkeiässä ja kun mietin, miten työelämä on 40:ssä vuodessa muuttunut, niin onhan ero merkittävä. Työntekijästä imetään kaikki mehut ja kun on tyhjiin puristettu, pistetään yt-neuvotteluissa pihalle. Siinähän sitten olet asuntolainojesi kanssa - jos pankki sellaista on suostunut sulle edes koskaan myöntämään - ihmeissäsi, kun rahat ei riitä enää kunnolla leipäänkään.
Miten tuo eroaa tyttöjen tulevaisuuden näkymistä?
Ainakin siten, että tällä hetkellä tulevaisuudessa näyttää olevan työvoimapulaa eniten perinteisillä naisvaltaisilla aloilla. Näkisin myös niin, että tytöt lienevät aktiivisempia opiskelemaan ja työskentelemään ulkomailla. Jostain syystä - en tiedä miksi - tytöt suhtautuvat myönteisemmin Suomesta pois muuttamiseen. Tai ainakin rohkeammin.
Toisaalta tämä työvoimapula noilla perinteisesti naisvaltaisilla aloilla johtuu siitä, ettei tyttöjä kiinnosta enää opiskella ammatteihin joissa saa kuraa niskaansa ja kiitoksena huonon palkan.
Totta eikä ne alat kiinnosta senkään vertaa poikia.
Seuraava steppi on sitten se, että pojat ja tytöt hoitaa vanhukset, sairaat ja vammaiset ihan palkatta omaishoitajina. Se on tehtävä tai itkettävä ja tehtävä. Jokainen nainen tajuaa tämän.
Tajuathan ettei valtio voi pakottaa omaishoitajaksi. Eutanasia sinä päivänä kun ei enää työt maistu voisi olla seuraava steppi.
Useimpia ihmisiä onneksi moraali ja lähimmäisenrakkaus pakottaa, tälläkin hetkellä suurinta osaa ihmiskunnasta. Psykopaatit erikseen.
Ihmisiä on tosin aika helppo johtaa harhaan. Varsinkin nyt somen aikakautena. Kaikenlaisia kummajaisia liikenteessä pahat mielessään. Eivät välttämättä edes tajua tekevänsä hallaa myös itselleen samalla.
Suomelle tapahtui Kokoomus, PS ja oikeisto! Ilman näitä puolueita Suomi olisi parempi ja vauraampi paikka. Tiesittekö, että useat sektori kertovat suhdanteiden laskemisesta ts. lama lähestyy. Viime "0-kasvu" aikajakso ja joka oli "sattumalta" oikeistohallitusten vallassaolo aika kesti vain rapiat 12 vuotta. Tuona aikana muut pohjoismaat menivät meistä heittämällä ohi. Kuulumme Baltian, Puolan, Romanian ja Unkarin itäblokkiin myös talouden tunnuslukujen puolesta....