"Suru ei ole sairaus", sanoi työterveyslääkäri ja passitti minut töihin. Saako isoissa työpaikoissa sairaslomaa läheisen kuoleman vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sairaus sanan varainaisessa merkityksessä, mutta vaihtaisin lääkäriin joka ymmärtää. Tuollaisessa ei ole mitään mieltä.

ei tuossa ole kyse lääkärin ymmärryksestä tai sen puutteesta, vaan siitä, että lääkäri ei voi tehdä asioita vastoin sääntöjä. Lääkärin diagnoosien ja sairauslomien syiden pitäisi perustua tutkimukseen ja faktoihin. Suru ei ole sairaus. Potilas itse pitäkööt huolta siitä, että lääkäri ei kuvittele, että vain surun takia tässä kerjätään saikkua. potilas kertokoot oireensa, jotka tekevät hänestä työkyvyttömän. Lääkäri sitten tutkii ne ja jos  toteaa saman, niin kirjoittaa saikkua. Helpostihan puolison kuolema aiheuttaa masennusta, unettomuutta, itsetuhoisia ajtuksia sun muita

Eli sairautta ei voi määritellä mikäli ei ole yhteydessä tunteisiinsa, jotka ne oireet aiheuttaa?!!

Mitähän sä nyt selität...

Potilaan tehtävä on kertoa oireistaan, lääkäri sitten tekee siitä johtopäätökset ja diagnoosit.

Potilaan "tehtävät" määritellään siis työsopimuksessaan?!?

Ja sinun "mahdoton leikkuri" on tatuoitu näemmä ikuisuuksiksi omaan ahteriisi?!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faktahan on se ettei se PIENtyönantaja rupea oman yrityksen taloutta kaatamaan yhden ukon takia.

Eikä pidäkään.

Ei aloittajakaan kaataisi yritystään jonkun vieraan ukkelin takia.

Näin!

Ei näin !!!

Eli kaataisit oman pienyrityksesi vieraan ihmisen takia.

OK.

 

Otan osaa : Opettele jo ensimmäisen luokan aikana, että valinnat tekee joku muu, jos et itse niin kykene !!!

Hul lu ja on moneen lähtöön.

Ei muuta kuin jatkat valitsemallasi tiellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen isossa työpaikassa. Hyvin tapauskohtaista tuo miten sairauslomaa saa läheisen kuoleman jälkeen. Yksi sai kaksi viikkoa kun hänen isänsä kuoli äkillisesti  kotona. Siis oli jo vanhus mutta ikäisekseen terve ja omatoiminen.

Itse sain pari päivää saikkua kun vanhempani kuoli, tosin hän oli jo hoivakodissa joten kuolema ei ollut niin yllättävä. 

Sukulaiseni oli lähes vuoden pois työstä puolisonsa itsemurhan jälkeen. Yritti kyllä välillä töihin mutta ei tosiaankaan ollut työkykyinen.

Siis tilannekohtaisesti menee. Jos on lapsen tai nuoren kuolema tai esim. läheisen itsemurha niin myönnetään kyllä sairauslomaa.

Tässä tiivistyy taas vasemmistolaisuus oikein ytimeen saakka. Sairaslomaa "saadaan", ikään kuin se olisi joku kymmenvuotis-ansiomerkki. On tapahtunut asia X, josta saa asia Y. Ei sairasloma ole mikään loma ensinnäkään. Se on lääkärin kirjoittama lausunto henkilön työkyvyttömyydestä ja sen perusteista. Joku tarvitsee viikon parantuakseen vatsataudista, toisille riittää 3 päivää. Tapauskohtaista.

Ja suru ei tosiaan ole sairaus. Lääkäri voi todeta toki työkyvyttömyyden surun takia. Se on ihan luonnollista. Tällöin henkilö ei tule töihin. Työnantaja sitten katsoo itse parhaaksi katsomallaan tavalla, että oikeuttaako poissaolo sen ajan palkkaan, vai ei. Mutta koska on yleisesti tiedossa, että surusta ei välttämättä kaikki työnantajat maksa, niin valehdellaan siihen saikkupaperiin sitten jotain sellaista ICD-koodia, että varmasti maksavat. Inhimillisesti toki sen ymmärrän, ei siinä mitään. Väärin se on silti. Ymmärrän minä inhimillisesti senkin, että rahaton nälissään oleva käy varastamassa leivän kaupasta. Väärin sekin silti on.

Voi hyvä luoja... jos lehdessä lukee että murhaaja sai elinkautisen, niin onko sekin mielestäsi vasemmistolainen ansiomerkki? Tai sukupuolitaudit, nekin "saadaan"? Tässä puhutaan nyt läheisen kuolemasta johtuvasta sairaslomasta, haloo!! Millainen ihminen kehtaa edes vihjata, että se olisi jollekulle joku palkinto?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ymmärrä vaihkoamistasi.

Tuon ekan kommentti kieltämättä oli vähän provosoiva ja epäilemättä huonosti kirjoitettu. En tiedä, onko hän ymmärtänyt itse asioita ja sairasloman saamisen perusteita väärin, vai ilmaisiko vain itsensä huonosti.

"Vauhkosin", koska ärsyttää että normaalista suomen kielen käytöstä ("saada sairaslomaa") väännetään joku mielenvikainen johtopäätös että läheisen kuoleman vuoksi sairaslomaa tarvitsevat lusmuilevat ja teeskentelevät. Minusta sellaisen vihjailu on törkeää ja mautonta. Sylkemistä niiden ihmisten päälle, jotka oikeasti ovat läheisensä menettäneet.

Väitetään myös että lääkäri tekee väärin määrätessään sairaslomaa selkeästi työkyvyttömälle henkilölle niillä työkaluilla mitkä hänelle on annettu. Kun surulle ei ole diagnoosia, niin mitä pitäisi tehdä? Lähettää se työkyvytön ihminen töihin, sekö olisi sitten oikein? Ei mene minun oikeustajuun, ei millään.

No jos on jotain oireita, jotka oikeuttavat sairauslomaan, niin tottakai lääkäri sen/ne kirjoittaa diagnoosiksi. Esim unettomuus, akuutti stressireaktio, ahdistus, nämä ovat ns selkeitä työkyvyttömyyden perusteita. Mutta jos työntekijällä ei ole mitään näistä, niin onhan se väärin kirjoittaa sairauslomaa ja diagnoosia jostain sellaisesta mitä ei ole...

Meillä saa palkallisen vapaan lähiomaisen kuollessa ja hautajaisiin. Ei suru ole mikään sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sairaus sanan varainaisessa merkityksessä, mutta vaihtaisin lääkäriin joka ymmärtää. Tuollaisessa ei ole mitään mieltä.

ei tuossa ole kyse lääkärin ymmärryksestä tai sen puutteesta, vaan siitä, että lääkäri ei voi tehdä asioita vastoin sääntöjä. Lääkärin diagnoosien ja sairauslomien syiden pitäisi perustua tutkimukseen ja faktoihin. Suru ei ole sairaus. Potilas itse pitäkööt huolta siitä, että lääkäri ei kuvittele, että vain surun takia tässä kerjätään saikkua. potilas kertokoot oireensa, jotka tekevät hänestä työkyvyttömän. Lääkäri sitten tutkii ne ja jos  toteaa saman, niin kirjoittaa saikkua. Helpostihan puolison kuolema aiheuttaa masennusta, unettomuutta, itsetuhoisia ajtuksia sun muita

Eli sairautta ei voi määritellä mikäli ei ole yhteydessä tunteisiinsa, jotka ne oireet aiheuttaa?!!

Mitähän sä nyt selität...

Potilaan tehtävä on kertoa oireistaan, lääkäri sitten tekee siitä johtopäätökset ja diagnoosit.

Potilaan "tehtävät" määritellään siis työsopimuksessaan?!?

Ja sinun "mahdoton leikkuri" on tatuoitu näemmä ikuisuuksiksi omaan ahteriisi?!?

Mistä sä nyt vetäsit työsopimuksen tähän soppaan? Ethän säkään varmaan kirjoita lääkärin kanssa mitään työsopimusta vastaanottoajan vuoksi????

Eikö noissa pienyrityksissä työntekijöillä ole ollenkaan vuosilomaa, kun yritys menee nurin heti, jos yksi työntekijä on muutaman päivän pois? Miten jotkut joulunpyhät, siinähän voi tulla viiden päivän yhtäjaksoinen vapaa? Kuka noihin pikkuyrityksiin haluaa töihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sairaus sanan varainaisessa merkityksessä, mutta vaihtaisin lääkäriin joka ymmärtää. Tuollaisessa ei ole mitään mieltä.

ei tuossa ole kyse lääkärin ymmärryksestä tai sen puutteesta, vaan siitä, että lääkäri ei voi tehdä asioita vastoin sääntöjä. Lääkärin diagnoosien ja sairauslomien syiden pitäisi perustua tutkimukseen ja faktoihin. Suru ei ole sairaus. Potilas itse pitäkööt huolta siitä, että lääkäri ei kuvittele, että vain surun takia tässä kerjätään saikkua. potilas kertokoot oireensa, jotka tekevät hänestä työkyvyttömän. Lääkäri sitten tutkii ne ja jos  toteaa saman, niin kirjoittaa saikkua. Helpostihan puolison kuolema aiheuttaa masennusta, unettomuutta, itsetuhoisia ajtuksia sun muita

Eli sairautta ei voi määritellä mikäli ei ole yhteydessä tunteisiinsa, jotka ne oireet aiheuttaa?!!

Mitähän sä nyt selität...

Potilaan tehtävä on kertoa oireistaan, lääkäri sitten tekee siitä johtopäätökset ja diagnoosit.

Onko siis joku robotti joka tuo sinulle sekä oireet että sairaudet??!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sairaus sanan varainaisessa merkityksessä, mutta vaihtaisin lääkäriin joka ymmärtää. Tuollaisessa ei ole mitään mieltä.

ei tuossa ole kyse lääkärin ymmärryksestä tai sen puutteesta, vaan siitä, että lääkäri ei voi tehdä asioita vastoin sääntöjä. Lääkärin diagnoosien ja sairauslomien syiden pitäisi perustua tutkimukseen ja faktoihin. Suru ei ole sairaus. Potilas itse pitäkööt huolta siitä, että lääkäri ei kuvittele, että vain surun takia tässä kerjätään saikkua. potilas kertokoot oireensa, jotka tekevät hänestä työkyvyttömän. Lääkäri sitten tutkii ne ja jos  toteaa saman, niin kirjoittaa saikkua. Helpostihan puolison kuolema aiheuttaa masennusta, unettomuutta, itsetuhoisia ajtuksia sun muita

Eli sairautta ei voi määritellä mikäli ei ole yhteydessä tunteisiinsa, jotka ne oireet aiheuttaa?!!

Mitähän sä nyt selität...

Potilaan tehtävä on kertoa oireistaan, lääkäri sitten tekee siitä johtopäätökset ja diagnoosit.

Onko siis joku robotti joka tuo sinulle sekä oireet että sairaudet??!

Sun ajatukset ja logiikka eivät ole enää edes tästä maailmasta... Menehän nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Eikö noissa pienyrityksissä työntekijöillä ole ollenkaan vuosilomaa, kun yritys menee nurin heti, jos yksi työntekijä on muutaman päivän pois? Miten jotkut joulunpyhät, siinähän voi tulla viiden päivän yhtäjaksoinen vapaa? Kuka noihin pikkuyrityksiin haluaa töihin?

Onhan se tosiaan hyvin outoa jos muutaman päivän vuoksi yrityksetkin menee jo nurin.

Ei kyllä kerro todellakaan mitään hyvää ainakaan tämän maan yrityksistä tai yrityskulttuurista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faktahan on se ettei se PIENtyönantaja rupea oman yrityksen taloutta kaatamaan yhden ukon takia.

Eikä pidäkään.

Ei aloittajakaan kaataisi yritystään jonkun vieraan ukkelin takia.

Näin!

Ei näin !!!

Eli kaataisit oman pienyrityksesi vieraan ihmisen takia.

OK.

 

Hul lu ja on moneen lähtöön.

Ei muuta kuin jatkat valitsemallasi tiellä.

Kyllä nämä kaataa.

Samalla menisi useamman muun työt alta, mutta onhan sentään joku randon ukko kuollut, jota kukaan ei ole nähnyt edes koskaan.

Nytkin kuolee afrikassa lapsia, kaatakaa yrityksenne.

"Meillä pienyrityksissä ollaan yhtä suurta perhettä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sairaus sanan varainaisessa merkityksessä, mutta vaihtaisin lääkäriin joka ymmärtää. Tuollaisessa ei ole mitään mieltä.

ei tuossa ole kyse lääkärin ymmärryksestä tai sen puutteesta, vaan siitä, että lääkäri ei voi tehdä asioita vastoin sääntöjä. Lääkärin diagnoosien ja sairauslomien syiden pitäisi perustua tutkimukseen ja faktoihin. Suru ei ole sairaus. Potilas itse pitäkööt huolta siitä, että lääkäri ei kuvittele, että vain surun takia tässä kerjätään saikkua. potilas kertokoot oireensa, jotka tekevät hänestä työkyvyttömän. Lääkäri sitten tutkii ne ja jos  toteaa saman, niin kirjoittaa saikkua. Helpostihan puolison kuolema aiheuttaa masennusta, unettomuutta, itsetuhoisia ajtuksia sun muita

Eli sairautta ei voi määritellä mikäli ei ole yhteydessä tunteisiinsa, jotka ne oireet aiheuttaa?!!

Mitähän sä nyt selität...

Potilaan tehtävä on kertoa oireistaan, lääkäri sitten tekee siitä johtopäätökset ja diagnoosit.

Onko siis joku robotti joka tuo sinulle sekä oireet että sairaudet??!

Sun ajatukset ja logiikka eivät ole enää edes tästä maailmasta... Menehän nukkumaan.

Enkä mene, koska olen nyt kuullut mitä se voi maksaa yritykselleni !!!

Toisaalta ehkä menen, koska olen myöskin kuullut että se voi halvaannuttaa monet "yrittäjät" tässä maassa. Jotkut ne vaan yrittää, mutta toiset ne tekee vaan hommia tosissaan. Näin se aina vaan edelleen on ja menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sairaus sanan varainaisessa merkityksessä, mutta vaihtaisin lääkäriin joka ymmärtää. Tuollaisessa ei ole mitään mieltä.

ei tuossa ole kyse lääkärin ymmärryksestä tai sen puutteesta, vaan siitä, että lääkäri ei voi tehdä asioita vastoin sääntöjä. Lääkärin diagnoosien ja sairauslomien syiden pitäisi perustua tutkimukseen ja faktoihin. Suru ei ole sairaus. Potilas itse pitäkööt huolta siitä, että lääkäri ei kuvittele, että vain surun takia tässä kerjätään saikkua. potilas kertokoot oireensa, jotka tekevät hänestä työkyvyttömän. Lääkäri sitten tutkii ne ja jos  toteaa saman, niin kirjoittaa saikkua. Helpostihan puolison kuolema aiheuttaa masennusta, unettomuutta, itsetuhoisia ajtuksia sun muita

Eli sairautta ei voi määritellä mikäli ei ole yhteydessä tunteisiinsa, jotka ne oireet aiheuttaa?!!

Mitähän sä nyt selität...

Potilaan tehtävä on kertoa oireistaan, lääkäri sitten tekee siitä johtopäätökset ja diagnoosit.

Ymmärrätkö lukemaasi?!? Oletko lääkäri?!?

Tää nyt menee vähän ohi, mutta kerron vähän itsestäni ja siitä miksei suru ole sairaus.

Itse menen sellaiseen pieneen shokkitilaan ja pärjään sen 2vk täysin toimintakykyisenä, pystyn organisoimaan mm. hautajaisia ja sen sellaista ihan kivutta. On sellainen jännä usva ympärillä, ymmärrän mitä on tapahtunut, mutten tavallaan hyväksy sitä. Se ei pääse tunnetasolle asti. Mun kohdalla olisi tosi typerää ottaa saikkua 2pv heti sen jälkeen, kun ei se mua haittaa tai valvota öisin.  Mutta, sitten kun aika tarkalleen sen 2vk jälkeen defenssit murtuu ja menen ihan rikki. Olen siis tavallan jo ehtinyt käsitellä asian, mutta se tunne puoli tulee sitten.

Mulla on tosi mahtava työnantaja, (firma on siinä pienen ja keskisuuren välillä), se tietää nää hommat ja arvostaa mua tosi paljon juurikin sen takia, että pystyn stressaavissa tilanteissa toimimaan pääkylmänä ja venymään ja paukkumaan eikä se silloin häiritse juuri nyt ja heti mun menoa. Hän osaa myös kartoittaa mulle lomaa näiden venymisten jälkeen.

Suru ei ole sairaus, mutta se onko työkykyinen on asia erikseen sitten.

Suru ei ole sairaus ja lääkäri ei voi ilman lupaa kirjoitella sinun potilastietoihisi että olet masentunut tai ahdistunut jos et ole itse niin sanonut. Niistä jää kuitenkin merkintä sinne papereihin.

Sain viikon sairauslomaa, toisen viikon palkallista vapaata ja lopuksi otin lomapäiviä, että sain hautajaiset ja perunkirjoitukset hoidettua kerralla pois. Asuin tuolloin ulkomailla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä saa sairauslomaa, mutta sellaista diagnoosikoodia ei ole kuin "suru", joten fiksu lääkäri kirjoittaa diagnoosiksi jotain muuta, esim. traumapeäinen stressihäiriö. Jotain, joka hyväksytään palkalliseksi sairauslomaksi.  Olen saanut tällä diagnoosilla sairauslomaa esim. sopeutumiseen tietoon vakavasta sairaudesta. Tätä voi käyttää myös, jos läheinen kuolee.

Paitsi, ettei tuota diagnoosia voi käyttää heti kuoleman jälkeen. Traumaperäisen stressihäiriön tulee täyttää tietyt oireet ja niiden kesto on vähintään kuukausi. Jos lääkäri kirjaa tuollaisen diagnoosin heti alkutilanteessa, hän on ammattitaidoton.

Kotona surumähkimisen sijasta työ vie ajatukset elämään ja toimintaan. Ihan hieno tuo työnantajan ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Minä en tuollaisissa Pohjois-Korea -työpaikoissa työskenteliso. Hyi he lvetti. Varmaan muutenkin kiva työyhteisö...

Missä työskentelet jos saa kysyä?

Vaikuttaa että elät tuilla kotona,

Kyllä huomaa että miten tietämätöntä porukkaa täällä kirjoittelee.

Kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen kuuluu maksaa sairausajan palkkaa; Tapaturman joka aiheuttaa työkyvyttömyyden tai sairastumisen joka aiheuttaa työkyvyttömyyden (tai lapsen em. tapauksissa hoidon vuoksi)....

Niin mikä sairaus suru on?

Masennus on eri kriteereillä.

Stressireaktiot ovat hieman rajoilla maksetaanko palkkaa, akuutti joo, mutta muutaman päivän.

Esteettiset leikkaukset, ei makseta.

Tatuoinnin poistot. Ei makseta.

Grillijonossa tappelut-> Maksetaan jos on näyttöä että on joutunut uhriksi, ei jos aloittaa tappelun.

Ihmisillä on jokin kumma käsitys, että kun on töissä työnantajan kuuluu maksaa ihan kaikki.

Näin ei ole. Osaan poissaoloja neuvotellaan työaikapankista, pekkasista tai vuosilomista vapaata tai palkatonta jos mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni yrittäjä on saita ja pihi, ja työvoima pitäisi saada ilmaiseksi. Työntekijästä ei välitä, vaan siitä paljonko saa itselleen käärittyä voittoja.

Kuolinvuoteella sitten tälläinenkin helmi viimeistään sen tajuaa, että käärinliinoissa ei olekaan taskuja.

Sinä et tiedä yrittämisestä mitään.

Yrityksen on parasta olla tuottava. Muuten ei ole töitä kellään. Yrittäjä on se joka kantaa vastuun siitä että jatkuvuutta on töiden osalta.

Se että on kustannustietoinen yrittäjä mahdollistaa sen että yritys voi investoida esim. uusiin laitteisiin, maksaa tes. palkankorotukset, ylläpitää lakisääteistä työterveyshuoltoa, eläkemaksuja, maksaa alv;t ja verot ajallaan ja laskut muille yrityksille. Ja Jos jotain jää, maksaa palkka myös itselleen.

Tervetuloa kokeilemaan ja huutele sitten "piheistä ja ahneista" kun olet jonkun vuoden onnistunut pyörittämään ilman trattoja yritystäsi. Voipi ajatukset muuttua...