Lue keskustelun säännöt.
Työttömyys on kamalaa - pahinta on tämä yksinäisyys
10.08.2023 |
Määräaikainen työpaikka päättyi enkä ehtinyt saamaan uutta työtä tarpeeksi nopeasti. Nyt ensimmäistä kertaa elämässäni työtön ja tämä on kamalaa! Istun kotona tietokoneen ääressä vääntämässä työhakemuksia ja tämä yksinäisyys ja ikävystyneisyys ovat kamalia.
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, työttömyys on perseestä. Ja se on yhä useammalla edessä sitten kun AI ja automatisaatio vievät loputkin työpaikat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ystäviä ei takuulla saa. Ihmiset pelkää työelämästä syrjäytynyttä ihmistä kuin ruttoa.
Ystäviä kyllä riittää, mutta kun on tottunut siihen, että joka päivä on tekemistä ja muiden seurassa, niin tämä yksin tietokoneella istuminen on tylsää.
- ap
Jotkut joutuvat tekemään sitä töissäkin.
Eipä voi muuta sanoa kuin että melkoinen kermaprse olet ja helpolla elämässäsi päässyt.
Aika synkkää jos elämän tärkein sisältö tulee työpaikalta.
Käy sääliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika synkkää jos elämän tärkein sisältö tulee työpaikalta.
Käy sääliksi.
Työpaikasta tulee palkka. Mikä on melkoisen tärkeää elämässä.
Työttömänä on kuitenkin kivempaa kuin eläkkeellä. Olen 66-vuotias, mutta terve ja hyväkuntoinen opettaja. Menisin töihin mieluusti, mutta vanhoja rumia kääkkiä ei huolita. Kielitaitokin ruostuu, kun ei voi puhua kenenkään kanssa ranskaa tai muita kieliä. Olen ihan turha ja taakka yhteiskunnalle. Työttömänä on aina toivoa, että saa jotain työtä. Eläkkeellä ainoa tulevaisuus on hauta, jonne voi olla vielä vuosikymmenten odotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siihen tottuu. Työttömyyteen yksinäisyyteen ja rahattomuuteen.
t. 15 vuotta työttömänä
Pahinta työttömyydessä on rahattomuus, yksinäisyys ja siitä seuraava olettamus, että työtön huolisi alkoholistin tai muutoin hoivaa ja pelastamista kaipaavan rassukan, jotta ei olisi yksinäinen. Ei pidä paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhuit kuin omasta suustani, vapaaehtois töitäkin vois tehä ilman palkkaa, ois jotain sisältöä päiviin
Mä olen hirvittävän yksinäinen vaikka olen töissä. Etätöitä eikä mitään fyysisiä kontakteja. Lisäksi ilkeä työyhteisö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei ole helppoa. Olen ollut masennuksen takia vuoden saraslomalla ja odotan että kohta työnantaja irtisanoo. Masennus asettaa vielä toki omat haasteensa kuvioon. Tsemppiä sinne! Oletko miettinyt että osallistuisit pari kertaa viikossa johonkin vapaaehtoistyöhön? Itse tykkään eläimistä joten oöen suunnitellut olevani yhteydessä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen.
Vierailija kirjoitti:
Miten te muut kestätte? En meinaa saada aina unta kun panikoin myös raha-asioista.
- ap
Totuttele olemaan vapaa ihminen. Nyt olet siinä vapaudessa johon työtätekevät ponnistelevat ja raatavat toisten orjina haaveillen vapaudesta nauttia luonnosta ja milloin mistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ystäviä ei takuulla saa. Ihmiset pelkää työelämästä syrjäytynyttä ihmistä kuin ruttoa.
Ystäviä kyllä riittää, mutta kun on tottunut siihen, että joka päivä on tekemistä ja muiden seurassa, niin tämä yksin tietokoneella istuminen on tylsää.
- ap
Yksin tietokoneella istuminen on ihan helvetin hauskaa, esim. someen spämmääminen ja kryptokäyrien seuraaminen.
Mutta esim. tässä se ekstrovertin ja introvertin ero näkyy. Minä päinvastoin kammoksuisin jatkuvaa päivittäistä sosialisointia, joten sellainen työ ei kiinnosta.
On tämä kamalaa. En ole saanut ensimmäistäkään työpaikkaa ja olen pian 50 vuotias.
Itse pidän yllä sosiaalisia suhteita pelaamalla Gta V Onlinea.
t. Pelaava työtön mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaanko näin että kaikkeen tottuu. Mene vaikka lenkille koneen ääreltä.
Niin varmaan pitää tehdä. Käyn kyllä kävelyllä pari kertaa päivässä, mutta tuntuu siltä että pitää istua vain vääntämässä työhakemuksia ja päivittää CV:tä. Vaikea antaa itselleen lupa irrottautua siitä.
- ap
Onko niitä paikkoja oikeasti niin paljon että teet hakemuksia koko päivän, joka päivä, ja jos sulla on hyvä cv jo, niin miksi sitä pitäisi koko ajan muutella? Ei ne sun koulutukset ja entiset työt ja erikoistaidot siitä mihinkään muutu.
Toki kannattaa nyt alussa hakea mahdollisimman paljon koska päivä päivältä mitä pidempään olet työttömänä työllistyminen vaikeutuu. Puolet työttömistä työllistyy ensimmäisten 3kk aikana, lopuista puolet ensimmäisten 6kk aikana, sitten aletaan olla jo huomattavasti hitaammin työllistyvien joukossa, ja yli vuoden työttömänä olleet eli pitkäaikaistyöttömät on jo hyvin vaikeasti työllistyviä, koska työnantajilla on niin kovat ennakkoluulot että heissä täytyy olla jotain vikaa.
Mutta kaikkeen tottuu. Ei kannata jäädä yksin kotiin kökkimään, vaan keksit harrastuksia, menet vaikka johonkin yhdistysten toimintaan, niitä on jokaiselle jotakin, politiikkakin on paikallistasolla hyvä harrastus, jos pääsee johonkin vaikka lautakuntaan, saa muutaman kympin kuussa lisätuloakin kun saa kokouspalkkion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te muut kestätte? En meinaa saada aina unta kun panikoin myös raha-asioista.
- ap
Rahattomuuteen tottuu
Näinhän se on. Alussa se oli erilaista, mutta nyt yli kymmenen vuoden työttömyyden jälkeen tämä on se minun normaalitilani. Tuskin enää kykenen työelämään palaamaan, eikä minua kyllä sinne otetakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika synkkää jos elämän tärkein sisältö tulee työpaikalta.
Käy sääliksi.
Työpaikasta tulee palkka. Mikä on melkoisen tärkeää elämässä.
Rahaa saa Suomessa ilman töitäkin.
Luuletko että jokainen nainen kaipaa elättäjää? Hävettäisi olla tuollaisessa asemassa. Haluan tienata itse ja olla ylpeä ammatista.