Pitääkö lapsi pakottaa harrastukseen, joka on aloitettu?

Älä nyt enää ainakaan anna aloittaa uutta maksullista harrastusta. Isona voi sitten sellaisen itse kustantaa

Eikö sitä pidä kokeilla että löytyy SE harrastus mistä lapsi tykkää?

Mitä järkeä harrastuksessa jos pakottaa pitää??

😳

Ei tietenkään pidä eikä saa pakottaa. Lapselle tulee tarjota mahdollisuuksia löytää mieluisa harrastus. Usein sen yhden kerran voi yrittää ilmaiseksikin.

Harrastuksiin ei pidä pakottaa. Silloin ne käy työstä ja stressaa. Harrastuksen pitäisi tuottaa iloa ja inspiraatiota.

Joko harrastaa tai itkee ja harrastaa. Samalla tekniikalla on toiminut koululiikunta vuosikymmenet.

Saa lopettaa, jos se ei tunnu omalta muutamie

kertojen jälkeenkään. Harrastusten aloittamisesta on sen jälkeen hyvä pitää taukoa ja keskittyä kouluun ja omin touhuihin vapaa-ajalla. Kyllä sitä ehtii löytää omat jutut.

Harrastuksen pitäisi olla lapselle mieluisa. Koskee sekä harrasteen varsinaista tekemistä että harrasteen ohjaajia ja myös niitä muita jotka harrasteessa ovat mukana. Jos joku näistä on vastenmielinen niin sitten harrastus halutaan lopettaa.

Oletko kysynyt lapselta mitä hän haluaisi harrastaa? Oletko sinä valinnnut harrasteet jotka lapsi lopetti vai saiko hän itse ne valita? Minkä syyn lapsi kertoi kun kysyit että miksi haluaa lopettaa harrasteen?

Joo mutta entä jos lapsi ei halua harrastaa yhtään mitään? Vuosiin tai ikinä. Sanoo aina kokeiltuaan, että ei halua jatkaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Joo mutta entä jos lapsi ei halua harrastaa yhtään mitään? Vuosiin tai ikinä. Sanoo aina kokeiltuaan, että ei halua jatkaa. Ap

Sitten ei ole vielä löytynyt oikeaa harrastusta.

Onko lapsi itse halunnut kyseisen harrastuksen? Jos on, niin vaatisin, että sille pitäisi antaa mahdollisuus ja käydä vaikkapa 3 kertaa. Aina valinta ei osu kohdalle mutta jatkuva vaihtaminen ei kävisi. 

Kyllä minä muutaman kerran veisin, ellei hän nyt aivan paniikissa itke.

Myöhemmin sitten saa vaihtaa johonkin toiseen harrastukseen.

Vierailija kirjoitti:

Joo mutta entä jos lapsi ei halua harrastaa yhtään mitään? Vuosiin tai ikinä. Sanoo aina kokeiltuaan, että ei halua jatkaa. Ap

Ei kaikkien ole pakko harrastaa mitään ohjattua. Jos haluatte jonkun harrastuksen, niin etsikää yhdessä lapsen mielenkiinnon kohteista joku, josta harrastus voisi löytyä. Se ei välttämättä ole se mitä vanhemmat ajattelevat. 

Mitä kaikkea lapsi on kokeillut?

Me aina sovitaan ennen kuin harrastuksen aloittaa, että se on sitova sen kauden loppuun. Keskeytys vain hyvästä syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mutta entä jos lapsi ei halua harrastaa yhtään mitään? Vuosiin tai ikinä. Sanoo aina kokeiltuaan, että ei halua jatkaa. Ap

Sitten ei ole vielä löytynyt oikeaa harrastusta.

Tai lapsi jännittää uusia ryhmiä ja tilanteita.

Vierailija kirjoitti:

Joo mutta entä jos lapsi ei halua harrastaa yhtään mitään? Vuosiin tai ikinä. Sanoo aina kokeiltuaan, että ei halua jatkaa. Ap

Anna lapsen harrastaa kotona omia juttujaan. Lukeminen ja piirtäminenkin ovat harrastuksia. Käykää pyöräilemässä tai bongatkaa lintuja. Ohjattu harrastus ei ole mikään pakko. Ihan normaaleja lapsista kasvaa, vaikka ei ole ohjattua harrastusta. Tuskin itsekään tykkäisit, jos sinut pakotettaisiin käyttämään vapaa-aikasi työpäivän jälkeen jonkun vastenmielisen ja tympeän harrastuksen parissa.

Lapsi harrastaa sitä mitä vanhemmat määräävät.

Ensimmäisillä kerroilla ei välttämättä edes saa kunnon kuvaa harrastuksesta, kun kaikki on uutta ja sen opetteluun menee aikaa. Sille pitää antaa vähän aikaa, että saa niitä onnistumisen kokemuksia. Toki jos vaikkapa ohjaaja on ikävä tai ryhmässä on kiusaamista, niin siihen ei aika auta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä muutaman kerran veisin, ellei hän nyt aivan paniikissa itke.

Myöhemmin sitten saa vaihtaa johonkin toiseen harrastukseen.

Kai sitä voi lapseltakin asioihin sitoutumista vaatia. Lähtökohdista toki paljon kiinni. Halusiko lapsi itse aloittaa jotain ja pyysi sitä vai lähtikö johonkin mukaan, kun tunsi että vanhemmat odottaa sitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mutta entä jos lapsi ei halua harrastaa yhtään mitään? Vuosiin tai ikinä. Sanoo aina kokeiltuaan, että ei halua jatkaa. Ap

Anna lapsen harrastaa kotona omia juttujaan. Lukeminen ja piirtäminenkin ovat harrastuksia. Käykää pyöräilemässä tai bongatkaa lintuja. Ohjattu harrastus ei ole mikään pakko. Ihan normaaleja lapsista kasvaa, vaikka ei ole ohjattua harrastusta. Tuskin itsekään tykkäisit, jos sinut pakotettaisiin käyttämään vapaa-aikasi työpäivän jälkeen jonkun vastenmielisen ja tympeän harrastuksen parissa.

Tämä. Harrastusten ei tarvitse olla ohjattuja vaan ihan kotonakin (ja lähimaastossa) pystyy harrastamaan vaikka mitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä muutaman kerran veisin, ellei hän nyt aivan paniikissa itke.

Myöhemmin sitten saa vaihtaa johonkin toiseen harrastukseen.

Kai sitä voi lapseltakin asioihin sitoutumista vaatia. Lähtökohdista toki paljon kiinni. Halusiko lapsi itse aloittaa jotain ja pyysi sitä vai lähtikö johonkin mukaan, kun tunsi että vanhemmat odottaa sitä?

Myös lapsen ikä kannattaa huomioida. Alle kouluikäinen ei vielä ymmärrä sitoutumista samalla tavalla kuin vaikkapa 10-vuotias. Mutta harrastukset on hyvä paikka harjoitella sitoutumista. Etenkin joukkuelajeissa yhden lopettaminen vaikuttaa helposti koko joukkueeseen. Näistä tietysti kannattaa keskustella jo ennen harrastuksen aloittamista, jotta pelisäännöt on selvät lapselle. Siinä kohtaa, kun lopettamispäätös on tehty, niin painostaminen ei kannata.