Onko itsesäälistä hyötyä?
Minua haukuttiin paljon ja kauan. Huomasin, että haukkujen kuunteleminen sai riittää ja mietin, että jos säälisin itseäni, kun tämäkin täytyi kestää.
Silloin huomasin, että minun ei tehnytkään mieli sääliä itseäni. Teen elämälläni mitä tahdon haukuista välittämättä, joten en aio sääliä itseäni, kun en ole säälittäväkään. Haukkuja on säälittävä. Sääliköön hän itseään, jos tahtoo.
Kommentit (11)
No ei ole hyötyä. Se on kuin joku hyvin epäterveellinen herkku jota voi nautiskella vain satunnaisesti ja mielellään pieniä määriä kerrallaan.
Itsesuojelumekanismi aivoille. On sillä sellainen hyöty että saattaa jättää hyppäämättä kerrostalon katolta.
Ei siinä kuitenkaan kannata pitkään maata vaan ryhtyä toimeen, .22 aloitellaan ja kyllä se monesti riittää.
Vierailija kirjoitti:
Alkuasetelma ts. arvomaailmasi on kiinteytymässä.
Mutta...pitääkö kaikkea tosiaan katsoa 'hyödyn' näkökulmasta?
Hyöty on yksi näkökulmista ja tietenkin valintojaan pohtii myös hyödyn kantilta. eri
Vierailija kirjoitti:
Alkuasetelma ts. arvomaailmasi on kiinteytymässä.
Mutta...pitääkö kaikkea tosiaan katsoa 'hyödyn' näkökulmasta?
Mietin itsekin, että arvomaailmani on kiteytymässä. Mietin sitäkin, että ei ehkä sopivin sana tuo hyöty, mutta tulin silti kirjoittaneeksi sen.
Ehkä järki korostuu nyt? Olin uponnut liikaa tunteisiin? Ei ollut kivaa eikä helppoa joutua tuollaisen haukunnan kohteeksi.
ap
Kuka sinua haukkui ja miten?
Ehkä itsesäälistä on se hyöty, että voi hetken ajan "nuolla haavoja".
Jos itsesääli liittyy itsemyötätuntoon, siitä todennäköisesti on hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka sinua haukkui ja miten?
Ehkä itsesäälistä on se hyöty, että voi hetken ajan "nuolla haavoja".
En kerro kuka. Sanallisesti haukku.
Ei ollut tyytyväinen mihinkään, vaan kaikesta kaiveli negatiivista. Ei huomannut positiivisia puolia yhtään.
Onkohan haavani nuoltu valmiiksi, kun ei tehnyt mieli kokea edes itsesääliä? Enkä haukkunut takaisin. En jää tuleen makaamaan ja pääsen jatkamaan eteenpäin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuasetelma ts. arvomaailmasi on kiinteytymässä.
Mutta...pitääkö kaikkea tosiaan katsoa 'hyödyn' näkökulmasta?
Hyöty on yksi näkökulmista ja tietenkin valintojaan pohtii myös hyödyn kantilta. eri
Menee itsekidutuksen/itsesäälin puolelle, jos miettii oikeaa ja väärää valintaa elämänsä varrella.
Kyllä, asioista pitäisi ottaa opikseen, mutta kun ne tulevat tilanteet elämän varrella eivät ole samankaltaisia, joidenka takia asiaa alkoi märehtimään alunperin; jokainen tilanne on erilainen.
Hyöty käsitteenä on silkkaa kontrollia t. tunnetta kontrollista, että esim. kipeitä asioita voi huoletta pistää siihen 'tuottamattomien tunteiden' laariin ja tuota toista sitten siihen toiseen. Tämä loppujen lopuksi vaikuttaa ihmiseen siten, että näitä hyödyttömiä asioita vältellään...eli mutkat suoriksi sanoen ihminen käpertyy haistelemaan omia pierujaan siinä itselleen hyödyllisten asioiden kuplassa - ymmärrys muita kohtaan on tuolloin melko rajallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuasetelma ts. arvomaailmasi on kiinteytymässä.
Mutta...pitääkö kaikkea tosiaan katsoa 'hyödyn' näkökulmasta?
Hyöty on yksi näkökulmista ja tietenkin valintojaan pohtii myös hyödyn kantilta. eri
Menee itsekidutuksen/itsesäälin puolelle, jos miettii oikeaa ja väärää valintaa elämänsä varrella.
Kyllä, asioista pitäisi ottaa opikseen, mutta kun ne tulevat tilanteet elämän varrella eivät ole samankaltaisia, joidenka takia asiaa alkoi märehtimään alunperin; jokainen tilanne on erilainen.
Hyöty käsitteenä on silkkaa kontrollia t. tunnetta kontrollista, että esim. kipeitä asioita voi huoletta pistää siihen 'tuottamattomien tunteiden' laariin ja tuota toista sitten siihen toiseen. Tämä loppujen lopuksi vaikuttaa ihmiseen siten, että näitä hyödyttömiä asioita vältellään...eli mutkat suoriksi sanoen ihminen käpertyy haistelemaan omia pierujaan siinä itselleen hyödyllisten asioiden kuplassa - ymmärrys muita kohtaan on tuolloin melko rajallinen.
Mitä tarkoitit "Hyöty käsitteenä on silkkaa kontrollia t. tunnetta kontrollista, että esim. kipeitä asioita voi huoletta pistää siihen 'tuottamattomien tunteiden' laariin ja tuota toista sitten siihen toiseen."
Tässä ei onneksi ole kyse oikeasta tai väärästä valinnasta. Näen, että aivan vastakkaiset valinnatkin ovat vain osa elämää ja sekä oikeita että vääriä, joskus. Motiivina rakkaus joko toista tai itseä kohtaan. Parhaimmillaan molempia kohtaan.
ap
Alkuasetelma ts. arvomaailmasi on kiinteytymässä.
Mutta...pitääkö kaikkea tosiaan katsoa 'hyödyn' näkökulmasta?