Mies "eihän mun tartte tulla mukaan" kun lapsella alkaa ekaluokka!!!

Vierailija kirjoitti:

Miksi hitossa sinne vanhempia ollenkaan tarvitaan?

Niinpä. Koulumatka pitäisi opetella jo ennen koulun alkua.

Selvisit kuitenkin hengissä.? Noin vakavasta ongelmasta ei moni selviä.

Vierailija kirjoitti:

Tai voisiko ajatella, että lapsella on ainutlaatuinen päivä elämässä ja olisi hienoa, että molemmille vanhemmille jäisi siitä muisto? Ja ei haittaa varmaan lastakaan.

Nyky-yhteiskunnassa kaikki tehdään erillään, kun täytyy olla niin "tehokasta".

Olet siis aivan vieras sellaiselle nykytekniikalle kuin älypuhelin, jossa on kamera ja videointimahdollisuus? Voit ikuistaa koko koulumatkan ja sitä sitten katselette vaikka joka päivä koko lukuvuoden koko perhe yhdessä.

Sitten kun tuokin isä on vanha, hän vaatii lastaan kuskaamaan häntä lääkäriin. Toivottavasti lapsi sanoo, että taksit on keksitty, mene sellaisella. Jos siellä isossa sairaalassa iskän pää menee sekaisin eikä hän löydä oikeaan paikkaan, niin eiköhän joku siellä auta.

Miltäs vuodelta kopioit aloituksen? Tismalleen sama aloitus on ollut täällä aiemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Koulun aloittaminen on lapselle tärkeä päivä eikä haittaa yhtään, että se olisi sitä myös vanhemmille. ikävää, jos lapsen isän mielestä koulu on jotain, josta ei tarvitse välittää mitään. Välinpitämättömyys toimii myös molempiin suuntiin, joku päivä mies odottaa lapseltaan jotain, mutta lapsi sanoo ettei kiinnosta.

Kyllä meidän lapsille on riittänyt, että toinen vanhemmista ollut saattelemassa. Eivät yksikään neljästä ole katkera.

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun tuokin isä on vanha, hän vaatii lastaan kuskaamaan häntä lääkäriin. Toivottavasti lapsi sanoo, että taksit on keksitty, mene sellaisella. Jos siellä isossa sairaalassa iskän pää menee sekaisin eikä hän löydä oikeaan paikkaan, niin eiköhän joku siellä auta.

Eikö teille mikään riitä?! Ei sinne kouluun molempia tarvita saattelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Sitten, kun tulee vanhempainillat, opettajan tapaamiset ja terveystarkastukset, joihin pyydetään vanhempaa mukaan, aloituksen mies sanoo "eihän mun tartte tulla mukaan".

Meillä meni kumpi pääsi. Yleensä vuoroteltiin, ettei vain toinen käynyt.

Muistan ensimmäisen koulupäiväni ja äiti yksin minut sinne saatteli, niinhän kaikilla muillakin oli vain toinen vanhempi paikalla! Samoin äiti taisi hoitaa kaikki vanhempainillat ja muutkin menot. Ei kyllä mitään katkeruutta jäänyt kenenkään välille. Itse myös äitinä hoidan lastemme neuvolat, koulujutut, lääkärit ym. Koska minä haluan! Minua kiinnostaa niin paljon että haluan olla kaikessa mukana, olen vain tyytyväinen ettei mies ole yhtä innokas olemaan mukana. Kyselee kyllä jälkeen päin miten meni.

Me menimme viime vuonna ainakin molemmat kun itselläni vapaapäivä ja vaimollani iltavuoro. Olisi ollut kurjaa jäädä tuollaisesta päivästä paitsi kun oli mahdollisuus osallistua. 

Ei kai siellä molempia tarvita? Meillä minä olin esikoisen ekaluokan aloituksessa (otin vuorotteluvapaata ja vein ja hain alussa, kunnes saatiin koulukuljetus, erityislapsi) ja mies keskimmäisen (otti osittaista hoitovapaata), mummi kolmannen (ja saatteli ekat päivät, turvallinen koulutie, ei tienylityksiä).

Työvuorot vähän määräili että kuka pääsi paikalle. 

Eihän oikeastaan minnekään molempia vanhempia tarvita vaan poikkeuksetta on halusta osallistua lapsen asiohin. Oli ne sitten neuvolakäyntejä tai ylioppilasjuhlia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai voisiko ajatella, että lapsella on ainutlaatuinen päivä elämässä ja olisi hienoa, että molemmille vanhemmille jäisi siitä muisto? Ja ei haittaa varmaan lastakaan.

Nyky-yhteiskunnassa kaikki tehdään erillään, kun täytyy olla niin "tehokasta".

Olet siis aivan vieras sellaiselle nykytekniikalle kuin älypuhelin, jossa on kamera ja videointimahdollisuus? Voit ikuistaa koko koulumatkan ja sitä sitten katselette vaikka joka päivä koko lukuvuoden koko perhe yhdessä.

Sehän onkin sama asia kuin olla itse paikalla.

Kauheita vastauksia! Eihän sinne ensimmäisenä päivänä tarvita ketään muuta kuin sen oppilaan, mutta lapsen kannalta on surullista, jos vanhemman asenne on, ettei koulun aloitus ole mitenkään tärkeä. Toki kaikki eivät pääse, eikä se, että tämän missaa tarkoita sitten etteikö vanhempaa kiinnostaisi, mutta toistuessaan eri tilanteissa, se voi näyttää siltä, ettei vanhempi ole lapsestaan kiinnostunut. Esimerkiksi omat vanhempani eivät koskaan osallistuneet koulun kevät- tai joulujuhliini töiden vuoksi. He olivat yrittäjiä. Tuntui pahalta, kun kaikkien muiden vanhemmat tulivat paikalle ja he pääsivät vanhempiensa kanssa kotiin. Itse köröttelin taksissa ympäri haja-asutusaluetta kotiin. Tavallaan ymmärrän miksi vanhempani eivät tulleet, mutta silti olen miettinyt, etteikö tosiaan kumpikaan olisi koskaan voinut irrottautua töistään edes siksi pariksi tunniksi, jotta olisivat tulleet paikalle? He eivät edes vaikuttaneet siltä, että heitä olisi jotenkin asia edes häirinnyt. Pääsinhän minä ihan itse kouluun ja takaisin.