Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu hullulta että olen 50 ja äitini 75. Päässäni aina vain nelikymppiset ovat "äidin ikäisiä"
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu hullulta, että äitini kuolemasta tulee loppuvuodesta jo 18v...
Selvisin siis, mutta edelleen asiasta tulee helposti itku ja tämä suru siitä ettei hän näe millaisia nuoria aikuisia niistä pikkutaaperoista eli lapsistani tuli joista oli niin hirvittävän ylpeä, on välillä aika musertava.
Lähti niin nuorena.
Toiselta puolelta jotkut käyvät katsomassa tai voivat nähdä. Mutta jos et usko siihen niin ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 44v ja äiti 74v. Mulla tuo "äidin ikä" on 55 ja muistan myös nelikymppisen äidin. Se on tosiaan outoa että nyt on yli 70. Meidän kaikkien piti olla ikinuoria, vanhenemista ei pitänyt esiintyä maapallolla, niin kaksikymppisenä ajatteli.
Täytän kohta 60 ja nelikymppiset ovat mielessäni ikätovereitani. Tai ei enää ihan 40 - 45, mutta 48 ilman muuta. Taas 70-vuotias on täysin eri ikäluokkaa :D
Kuka tuo vanha mummeli on, joka peilistä katsoo!
Oletko ajatellut, milloin lapsesi ovat 40v?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut, milloin lapsesi ovat 40v?
En, mutta olen silloin 65v-67v jos/kun olen elossa, toiv olen. Olen nyt samanikäinen kuin äitini kuollessaan.
-1-
Melko järkkyä oli tajuta, että nämä kaikenlaiset (esi)vaihtarioireilut, kolotukset sekä sattumalta/yllättäen löydetyt pitkäaikaissairaudet sekä itsellä että kaveripiirissä on just niitä samoja, joita oma äiti pui ja taivasteli sukulaistätien ja -mummeleiden kanssa silloin kun itse oli lapsi/nuori.
Tai ajatella, että se ikäloppu "kurppa" joka ei tajunnut mistään mitään olikin todellisuudessa muutaman vuoden nuorempi silloin, kun itse olin angstaava 15 vee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin on käynyt, että toiset vanhenee mutta itse muka ei (sarkasmi) En osaa enää edes arvioida ihmisten ikää. Moni mielestäni vanhalta näyttävä onkin ollut oikeasti minua nuorempi 😄
Vierailija kirjoitti:
Kuka tuo vanha mummeli on, joka peilistä katsoo!
Mä en vielä näe mummelia, mutta melkoisen mötkäleen tantan kyllä. Itseasiassa ihan säikähdin eka kun näin oman peilikuvan heijastuksena uuden asunnon olohuoneen ikkunassa, että noinko hyvin tähän pihalle näkyy naapurien pihalta kun minäkin näen naapurin muorin lukevan lehteä.
Ehei, se olinkin ihan vaan minä joka näytti aivan joltain tätimonikalta lierihatussaan ja mahamakkaroissaan. Sisällä peilin edessä näytin ihan kivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, edelliseen kommentoin, että minä olen ollut varmaan sitten se täti Moonika siitä asti, kun rinnat kasvoi, koska sehän on fakta, että iso povi=täti.
Ootko sie sitte jämähtäny 15 vuotiaan ikään 🤨
Minusta tuntuu hullulta, että äitini kuolemasta tulee loppuvuodesta jo 18v...
Selvisin siis, mutta edelleen asiasta tulee helposti itku ja tämä suru siitä ettei hän näe millaisia nuoria aikuisia niistä pikkutaaperoista eli lapsistani tuli joista oli niin hirvittävän ylpeä, on välillä aika musertava.
Lähti niin nuorena.