Lue keskustelun säännöt.
Koira kuoli, onko "sopivaa" ottaa lähes heti uusi pentu.
07.08.2023 |
Kysymys saattaa tuntua naurettavalta joillekin, mutta toivon että joku saisi kiinni siitä mitä haen.
Vanha, rakas koiramme kuoli hiljattain, ei tosin vanhuuteen vaan hieman tapaturmaisesti ja olemme olleet luonnollisesti asiasta syvästi järkyttyneitä ja surullisia. Nyt olisi mahdollisuus ottaa uusi pentu, mutta suru on vielä niin läsnä että mietin jopa kuolleen koiravainaamme tunteita ja poden huonoa omatuntoa mahdollisesta uudesta pennusta. Toisaalta tuntuu, että uusi pentu saattaisi auttaa surutyössä. Tällä hetkellä tuntuu, että hukun tähän suruun. En rehellisesti sanottuna ole surrut kaikkia ihmisiäkään näin paljoa, kuin nyt.
Mitä tekisit?
Kommentit (62)
Helpottaa surua, eli kyllä on mielestäni ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttu otti uuden samanlaisen koiran ja nimesi sen myös samalla nimellä ku edellisen. Jokainen tyylillään
No tuo kuulostaa jo vähän oudolta, että sama nimi kuin edellisellä. Toki niinkuin sanoit, jokainen tyylillään.
Vuoden kuluttua voi alkaa katsella uutta. Kyllä koiran muistoa on kunnioitettava "koiraleskenä" ainakin yksi vuosi.
Otettiiin viikko edellisen kuoleman jälkeen. Eihän se korvaa edellistä, mutta helpottaa surua .
Tosiaan jokainen tyylillään. Itse en pystyisi ottamaan uutta lemmikkiä kovin nopeasti, mutta toiset pystyy ja eipä siinä mitään, ihmiset on erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä tähän ei ole mitään kaavaa tai sääntöä. Tiedän useita, jotka ovat ottaneet lähes heti uuden pennun surua helpottamaan ja toisaalta on sellaisia, jotka eivät välttämättä ikinä enää ota uutta koiraa. Tee kuten itsestä parhaalta tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi tuttu otti iäkkään koiran vielä eläessä siihen jo toisen rinnalle että on sitten jo valmiina koiruli taas.
Tietysti. Saako lapsensa menettänyt tehdä uuden lapsen vasta vuoden jälkeen, vai onko lupa synnyttää aiemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulitteko että homma loppuu sähköautoihin?
Ehei
#vihreät
Koirat saastuttaa ja on turhia
Minulla ei ole koiraa mutta kissa on. Tai oli kaksi kissaa. Kun toinen lähti sateenkaarisillalle, olimme kaksi toisen kanssa puolisen vuotta ja vasta sitten otin uuden kissan.
Tänä vuonna silloin hankittu kissa kuoli ja toimin samoin, eli kun puolisen vuotta on kulunut, hankin toisen kissan kaveriksi.
Tämä siitäkin syystä, että kissat menehtyivät kesää vasten ja kesällä olen paljon poissa kotoa. Syksyllä / alkutalvesta on rauhallisempaa ja silloin uusi perheenjäsen tottuu normaaliin arkeen ensin.
Itse en pystyisi ottamaan uutta lemmikkiä heti perään mutta kukin miettii itselleen parhaan tavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ilmastoteko kun et ota enää koiraa!!!
Enää koskaan !!!
En voinut ottaa heti uutta lemmikkiä, mutta jokainen tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille on aina hankittu seuraava koira mahdollisimman pian edellisen kuoltua. MINÄ en vaan pärjää ilman koiraa. Tai ilman kissaa.
Minulla on myös kuollut kaksi lasta, ja joku voisi sanoa, että olen pyrkinyt korvaamaan menettämäni lapset liian pian, kun reilu vuosi lasten kuolemasta meille syntyi seuraava lapsi. Se oli minulle ainoa keino pysyä järjissäni.
Lemmikin kuolema on erilainen tilanne kuin läheisen ihmisen kuolema. Se EI ole helpompi, eikä suru ole lievempää/lyhyempää. Kiintymys/rakkaus lemmikkiin on ihan erilaista kuin kiintymys ihmiseen/lapseen. Molempien menetys koskee. En ole vielä toipunut 15v sitten kuolleen koirani kuolemasta, enkä ole vielä toipunut 20 v sitten kuolleiden lasteni kuolemista. Jokaisen läheisen ihmisen kuoleman aiheuttama suru on erilaista. Jokaisen lemmikin kuoleman aiheuttama suru on erilaista.
(minä olen kovin introvertti ihminen, ja minulle eläimet ovat erittäin tärkeitä, myös pihassani käyvät varikset; en ole kovin kiinnostunut esimerkiksi naapurikaupungin tuntemattomista ihmisistä, mutta surin hyvin vahvasti Aasian tsunamin 2004 uhreja, tai oikeastaan olin surullinen niiden ihmisten vuoksi, jotka menettivät tsunamissa läheisensä, kotinsa, elinkeinoinsa, kaiken; en ollut pahoillani niiden länsimaisten ihmisten takia, joilla meni loma pilalle (mutta kylläkin heidän, jotka menettivät läheisiään)).
Tulevaisuudessa joudun sitten hyväksymään sen, että minulla ei ole enää koiraa. Omatuntoni maailman tilanteesta ei enää salli ottaa uusia suuria lemmikkejä - tosin voin toimia vaikkapa ensikotina maahantuoduille katukoirille tai kotimaassa uudelleensijoittamista odottaville eläimille.
Mutta siis vain sinä itse tiedät, onko nyt hyvä hetki uudelle koiranpennulle vai ei.
Hanki heti uusi koira ja anna hänelle se rakkaus minkä olisit antanut toiselle. Suru häviää pikemmin.
Kunnioitusta kuollutta kohtaan
Itse olen myös surrut koiria enemmän kun ihmisiä.
Itsellä menehtyi toinen kissa sairasteltuaan pitkään, mutta liian nuorena kuitenkin. Noin kolmen viikon kuluttua tästä hain uuden kissan löytöeläintalosta. Ei vaan tunnu samalta, kun on yksi kissa.
Kuunnelkaa järjen ääntä, Vihreirtä
He toivovat, että ihmiset eivät ottaisi lemmikkejä, ja ainakin harkitsisivat tarkkaan, minkälaisen lemmikin (ja kuinka monta) ottavat, ja MINKÄLAISESTA TAUSTASTA. Pentutehtailu pitäisi saada poistettua, ja lemmikkien turhat oheistuotteet (blingbling-pannat, turhat vaatteet jne).
Koiria on miljardi ja se on itsekästä
# vihreät
Jos rakastat luontoa - lopetat koirasi
Ei kannata suurennella asiaa. Ei vanhaa koiraa voi edes verrata pentuun. Vanhan koiran kanssa on yleensä menty jo useampi vuosi niin, että lenkit ovat olleet hitaampia ja matkat lyhempiä. Ainakin oman koira vanhuksen kanssa on jo vuosia pitänyt sopeutua esim. Ettei syö enää luita, eikä kuule hyvin yms. Välillä ollut terveysremppaa ja siitä kuntoutunut. Kotipihalla ennen touhusi, nuuski, seurasi minua ja halusi leikkiä. Nykyään tykkää köllötellä lämpimällä terassilla auringossa. Pennun kanssa elämä on ihan erilaista. On sisäsiisteysharjoittelut, tavoille kouluttamiset, leikit, riehumiset yms. Jos olet valmis siihen kaikkeen, niin anna mennä.
Mun tuttu otti uuden samanlaisen koiran ja nimesi sen myös samalla nimellä ku edellisen. Jokainen tyylillään