Mitä kuuluu 80-lukuun?

Teddyt, punkkarit, discohileet. Kasarin alussa. Vm -64.

Orvokit ja Pelargoniat.

Vierailija kirjoitti:

Otsoniaukkoa pelättiin. Ja vähän atomipommeja myös.

Tehtaat saastutti ja happosateet tappoi kokonaisia metsiä pystyyn.

Ruoat ja karkit sisälsi kaikkea mahdollista mikä on nykyään ehdottomasti kiellettyä. Ennen ei ollut niin tarkkaa lisäaineiden suhteen.

Senaikaisten vihervassujen pettymykseksi se otsoniaukko alkoi kuroutua umpeen: hyvät öyhötykset kuivuivat siihen sitten...

Vierailija kirjoitti:

Siihen kuului ehdottomasti USA:n ihailu ja "jenkkivuosi" oli monen haaveissa. Joku sen niminen nuorten kirjakin oli ja sen sai lukea koulun äikän tunnilla. Itse luin Baskervillen koiran. :D

Vanha kaarti yritti kovasti tuputtaa yya-aatetta. Koulun kirjastoon tuli pravda ja tietyt opettajat yrittivät painostaa valitsemaan venäjän.

Joo, muistan tuon kun jenkkifanitus edusti jonkinlaista vastakulttuuria lapsille ja nuorille. Vanhat stalinistit, solidaarisuussosialistit ja muut YYA-fanit yrittivät tosiaan pitää yllä 60-70-lukujen maailmaa, mutta ketään ei enää kiinnostanut vaan pop, rock ja Hollywood veivät.

Vierailija kirjoitti:

Teddyt, punkkarit, discohileet. Kasarin alussa. Vm -64.

Plus hämyt. Olivat niitä vanhoja pieruja, eli jotain 70-luvun progea kuuntelevia kalkkiksia.

Korvakorut ja permanentit hiuksiin myös pojille.

Vierailija kirjoitti:

Korvakorut ja permanentit hiuksiin myös pojille.

Plus ehkä vähän kajalia, mutta sen tekivät vain rohkeimmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen kuului ehdottomasti USA:n ihailu ja "jenkkivuosi" oli monen haaveissa. Joku sen niminen nuorten kirjakin oli ja sen sai lukea koulun äikän tunnilla. Itse luin Baskervillen koiran. :D

Vanha kaarti yritti kovasti tuputtaa yya-aatetta. Koulun kirjastoon tuli pravda ja tietyt opettajat yrittivät painostaa valitsemaan venäjän.

Joo, muistan tuon kun jenkkifanitus edusti jonkinlaista vastakulttuuria lapsille ja nuorille. Vanhat stalinistit, solidaarisuussosialistit ja muut YYA-fanit yrittivät tosiaan pitää yllä 60-70-lukujen maailmaa, mutta ketään ei enää kiinnostanut vaan pop, rock ja Hollywood veivät.

Tämä on täyttä kukkua. Ihan oli valtakulttuurina jenkkiviihde ja muoti. Ja ovat olleet niin kauan kun nuorisokulttuuri on ollut Suomessa sodan jälkeen.

60-luvun "jenkkivastaisuus" oli tuontitavaraa suoraan Amerikasta, josta se tuli Vietnamin sodan vastustuksen ja amerikkalaisen protestimusiikin kautta tänne.

Huoneen seinälle liimattiin bändien ja laulajien julisteita. Tekeeköhän kukaan teini enää niin?

Suomen vaurastuminen. Monella alkoi olla varaa asioihin, joita ei ennen voinut toteuttaa. Elintaso nousi ja ulkovessat vaihtuivat sisävessoihin remonttien myötä. Ulkomaan matkailu oli useamman ulottuvilla. Kansainvälistyttiin pikkuhiljaa.

Alettiin mennä kohti vuosikymmenen loppua ja juppien sekä materialismin aikakautta. Oli hienoa omistaa poreamme. Oli hienoa käydä solariumissa ruskettumassa. Oli hienoa kun oli merkkivaatteita.

Mutta tuo juhla ei pitkään jatkunut, kun tultiin 90-luvulle.

Lento rantalomakohteeseen oli vähän myöhässä. Finnair tarjosi kaikille matkaajille lennolla puna-tai valkoviiniä korvaukseksi. Sai lisääkin pyytää, jos halusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen kuului ehdottomasti USA:n ihailu ja "jenkkivuosi" oli monen haaveissa. Joku sen niminen nuorten kirjakin oli ja sen sai lukea koulun äikän tunnilla. Itse luin Baskervillen koiran. :D

Vanha kaarti yritti kovasti tuputtaa yya-aatetta. Koulun kirjastoon tuli pravda ja tietyt opettajat yrittivät painostaa valitsemaan venäjän.

Viikonlopun pääuutinen oli kerran kun joku n-liiton satraappi sanoi puheessaan että "suomi - liittoutumaton pohjoismaa". Media lähes itki onnesta. LIITTOUTUMATON!

Hahhah tää oli hyvä ja totta. Sanonta oli että arkadianmäellä on suuri teatteri kuiskauskoppi kremlissä 

Vierailija kirjoitti:

Suomen vaurastuminen. Monella alkoi olla varaa asioihin, joita ei ennen voinut toteuttaa. Elintaso nousi ja ulkovessat vaihtuivat sisävessoihin remonttien myötä. Ulkomaan matkailu oli useamman ulottuvilla. Kansainvälistyttiin pikkuhiljaa.

Alettiin mennä kohti vuosikymmenen loppua ja juppien sekä materialismin aikakautta. Oli hienoa omistaa poreamme. Oli hienoa käydä solariumissa ruskettumassa. Oli hienoa kun oli merkkivaatteita.

Mutta tuo juhla ei pitkään jatkunut, kun tultiin 90-luvulle.

Olihan se vain ajan kysymys ennenkuin tää sama aloittaa iänikuisen rutinansa. Sama vanha virsi samalla vanhalla nuotilla.

Eikö se nyt oikeasti tajua miten rajallinen ilmiö koko juppius oli eikä se edes merkinnyt välttämättä mitään materiaa. YUP = young uran person.

Ja 1990-luvulla iso osa kansasta kyllä vaurastui entisestään ja sai uusia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Otsoniaukkoa pelättiin. Ja vähän atomipommeja myös.

Tehtaat saastutti ja happosateet tappoi kokonaisia metsiä pystyyn.

Ruoat ja karkit sisälsi kaikkea mahdollista mikä on nykyään ehdottomasti kiellettyä. Ennen ei ollut niin tarkkaa lisäaineiden suhteen.

Just tuolloinhan kiellettiin atso-värit ja jaffa-limpsat oli vähän aikaa ihan sekaisin kun niihin yritettiin keksiä joku korvaava väriaine 

Vierailija kirjoitti:

Siihen kuului ehdottomasti USA:n ihailu ja "jenkkivuosi" oli monen haaveissa. Joku sen niminen nuorten kirjakin oli ja sen sai lukea koulun äikän tunnilla. Itse luin Baskervillen koiran. :D

Vanha kaarti yritti kovasti tuputtaa yya-aatetta. Koulun kirjastoon tuli pravda ja tietyt opettajat yrittivät painostaa valitsemaan venäjän.

Olen syntynyt 1976 joten olin lapsi ison osan kasarista. Minulle USA:n ihmemaa välittyi Aku Ankan kautta. Toimituksen omanurkassa kerrottiin säännöllisesti Disneylandista ja Disneyworldista, EPCOT-centeristä sun muusta. Tuli jotenkin haikea mutta samalla tyrmistynyt olo.

Mopopojat ja pussikalja.

Neontussit, tuoksuvat pyyhekumit, kauniisti kuvioidut kirjepaperisetit, pienet pastellinväriset vihkot joissa oli joka sivulla himmeä kuva esim. hevosesta tai koirasta, hileet ja muut askartelukimalteet, pehmotarrat, kiiltokuvat, posliiniesineet (esim. hevonen tai kissa) synttärilahjaksi kaverille, helmiäishuulipunat esim. liilan värissä, kreppirauta, salmiakkijauheputkilot, superpallot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen kuului ehdottomasti USA:n ihailu ja "jenkkivuosi" oli monen haaveissa. Joku sen niminen nuorten kirjakin oli ja sen sai lukea koulun äikän tunnilla. Itse luin Baskervillen koiran. :D

Vanha kaarti yritti kovasti tuputtaa yya-aatetta. Koulun kirjastoon tuli pravda ja tietyt opettajat yrittivät painostaa valitsemaan venäjän.

Joo, muistan tuon kun jenkkifanitus edusti jonkinlaista vastakulttuuria lapsille ja nuorille. Vanhat stalinistit, solidaarisuussosialistit ja muut YYA-fanit yrittivät tosiaan pitää yllä 60-70-lukujen maailmaa, mutta ketään ei enää kiinnostanut vaan pop, rock ja Hollywood veivät.

Tämä on täyttä kukkua. Ihan oli valtakulttuurina jenkkiviihde ja muoti. Ja ovat olleet niin kauan kun nuorisokulttuuri on ollut Suomessa sodan jälkeen.

60-luvun "jenkkivastaisuus" oli tuontitavaraa suoraan Amerikasta, josta se tuli Vietnamin sodan vastustuksen ja amerikkalaisen protestimusiikin kautta tänne.

Tuossa oli ehkä enemmänkin vastakkain ns. virallinen valtion kulttuuri ja sitten kansan kulttuuri.

Vierailija kirjoitti:

Korvakorut ja permanentit hiuksiin myös pojille.

Juu, minivogue :-)

Minulle USA:n ihmemaa välittyi Aku Ankan kautta. Toimituksen omanurkassa kerrottiin säännöllisesti Disneylandista ja Disneyworldista, EPCOT-centeristä sun muusta.

Toimituksen oman nurkan vakiokamaa oli lukijakirjeet joissa valitettiin tiukkaan sävyyn tarinoiden asiavirheistä. Esim. jos Mummo Ankka otti valmiiksi kuorrutetun kakun uunista. XD

Ikäänkuin se toimitus olisi jotenkin osallistunut niiden ulkomailla piirrettyjen sarjojen luomiseen.